Pistekirjoitus on osa sokean ihmisen monilukutaitoa
Lukeva elämäntapa on tasa-arvon ja sivistyksen perusta
Lukutaito on tärkeä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, sillä se mahdollistaa omatoimisen tiedonhankinnan ja auttaa erottamaan väärän tiedon oikeasta. Lukutaidolla on myös yhteys lapsen ja nuoren koulumenestykseen, jatko-opintoihin hakeutumiseen ja lopulta työllistymiseen.
Lukutaitostrategia 2030 korostaa monilukutaitoa
Suomessa on valmisteilla kansallinen lukutaitostrategia 2030, jossa korostetaan monilukutaitoa. Lukutaito onkin paitsi perinteistä lukemista myös apuvälineiden ja erilaisten sovellusten käyttötaitoa, joka mahdollistaa tiedonhankinnan ja tuottamisen.
Maailman pistekirjoituspäivänä 4. tammikuuta haluamme Näkövammaisten liitossa nostaa esiin lähes 200 vuotta vanhan pistekirjoituksen. Se on yhä edelleen keskeinen osa sokean ihmisen monilukutaitoa, jonka oppimisen edellytyksistä ja oppimateriaalien saatavuudesta tulee huolehtia.
Tukea pistekirjoituksen opiskeluun
Sekä lapset että aikuiset tarvitsevat tukea pistekirjoituksen opiskelussa. Lapselle koko kirjoitettu maailma on uusi ja pistekirjoituksen oppiminen luonteva asia silloin, kun tavallista tekstiä ei näe. Näkövammautuvalla aikuisella on jo lukutaito ja hän joutuu opettelemaan uuden kirjoitusjärjestelmän menettäessään näkönsä.
Pistekirjoituksen oppiminen alkuvaiheessa edellyttää tuntoaistin harjoittamista. Opiskelussa tarvitaan myös sopivia oppimateriaaleja, joita tuottavat valtion erityiskirjasto Celia- Ulkoinen linkki ja Näkövammaisten liiton kirjapaino Taktiili.- Ulkoinen linkki
Lapsille opimisen tukea tarjotaan esimerkiksi Näkövammaisten liiton lasten kuntoutuksessa ja Valteri-koulu Onervassa- Ulkoinen linkki, joka on erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille tarkoitettu koulu.
Aikuiset pistekirjoitusopiskelijat saavat opetusta sekä kuntoutuskursseilla että omalla kotipaikkakunnallaan, jossa apuna ovat alueelliset pistekirjoitusohjaajat. Edistyneemmät pistekirjoitusopiskelijat ovat korona-aikana kokoontuneet vahvistamaan taitoaan myös etäopintopiireissä.
Lue lisää
Lisätietoja
viestinnän asiantuntija Heidi Härmä
p. 050 396 0465
heidi.harma@nkl.fi
Sivu päivitetty