Pe­rus­o­pe­tuk­sen oppilaan oppimisen ja osaamisen ar­vioin­nin täs­men­tä­mi­nen

Lausunto Opetushallitukselle 13.12.2019

Näkövammaisten liitto ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta esittää näkemyksensä luonnoksesta perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämiseksi.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen, joten se on osa kansallista lainsäädäntöä. Perusopetuksen arvioinnin osalta on välttämätöntä kiinnittää huomiota joihinkin vammaissopimuksen artikloihin ja läpileikkaaviin periaatteisiin. Läpileikkaavista periaatteista keskeisiä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja kohtuulliset mukautukset. Artikloista erityisesti koulutusta koskeva 24 artikla sekä esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskeva 9 artikla ovat keskeisiä.

Luku 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet

Periaate: Arviointi on yhdenvertaista

Arvioinnin yleisenä periaatteena todetaan muun muassa sen yhdenvertaisuus. Näkövammaisten liitto esittää, että yhdenvertaisuutta käsittelevään kohtaan lisätään viittaus YK:n vammaissopimukseen sekä yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014). Näkövammaisten oppilaiden kannalta merkitystä on kohtuullisilla mukautuksilla ja niiden toteuttamisella. Kohtuulliset mukautukset edistävät yhdenvertaisuutta, joten ne on perusteltua mainita tässä kohdassa.

Periaate: Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta

Arvioinnin toteuttaminen edellyttää yhteistyötä koulujen ja kotien kesken. Oppilaiden osallisuuden varmistamisen ohella on välttämätöntä varmistaa näkövammaisten vanhempien osallisuus lapsensa tai nuorensa arvioinnissa. Näkövammaisten oppilaiden ja oppilaiden näkövammaisten vanhempien on saatava arviointiin liittyvä tieto saavutettavassa muodossa. Näkövammaisten liitto esittää, että vammaisten vanhempien osallisuuden varmistaminen oppilaan arvioinnin toteuttamisessa kirjataan tähän kohtaan.

Periaate: Arviointi on monipuolista

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammaisten oppilaiden arvioinnissa on käytettävä sellaisia menetelmiä, jotka antavat mahdollisimman oikean ja todellisen kuvan näkövammaisen oppilaan osaamisesta. Erilaisten arviointimenetelmien käyttö on välttämätöntä, jotta näkövammaisen oppilaan arviointi on oikeudenmukaista.

Luonnoksessa viitataan maahanmuuttajataustaisiin ja vieraskielisiin oppilaisiin. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän virkkeeseen lisätään maininta erityistä tukea tarvitsevista oppilaista.

Luku 6.3.1 Formatiivinen arviointi

Näkövammaisten liitto esittää, että luonnosta tarkennetaan lisäämällä kirjaus siitä, että näkövammaisten oppilaiden ja oppilaiden näkövammaisten huoltajien tulee saada saavutettavassa muodossa tietoa siitä, mitä on tarkoitus oppia ja mitä arvioidaan. Tämä koskee myös muulla tavoin vammaisia oppilaita ja oppilaiden muulla tavoin vammaisia huoltajia.

Luku 6.3.2 Summatiivinen arviointi

Näkövammaisten liitto esittää tarkennusta luonnokseen kirjauksella, että oppilaiden näkövammaisten huoltajien tulee saada saavutettavassa muodossa tieto, mikäli vuosiluokalle tai oppimäärälle asetetut tavoitteet uhkaavat jäädä täyttymättä. Tämä koskee myös oppilaiden muulla tavoin vammaisia huoltajia.

Luku 6.4 Työskentelyn arviointi

Näkövammaisten oppilaiden kohdalla on arvioitava heidän käyttämiensä apuvälineiden vaikutus osaamiseen. Osaaminen voi olla kiinni myös apuvälineen toimimattomuudesta tai näkövammaisen oppilaan taidoista käyttää apuvälineitään. Samoin osaaminen voi olla kiinni siitä, etteivät käytetyt oppimateriaalit tai oppimisympäristöt ole saavutettavia näkövammaiselle oppilaalle. Perusopetuksessa näkövammaisen oppilaan tulee saada kaikki mahdollinen tuki ja ohjaus apuvälineiden käyttämiseen.

Tehdyillä kohtuullisilla mukautuksilla ei saa olla vaikutusta oppimisen arviointiin. Kun kohtuulliset mukautukset on kohdennettu muuhun kuin oppimistavoitteisiin tai oppimääriin, ne eivät koskaan saa vaikuttaa näkövammaisen oppilaan arviointiin.

Luku 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi

Näkövammaiset oppilaat jäävät edelleen helposti sivuun taide- ja taitoaineiden opetuksessa. Erityisesti liikuntatunnit ovat nykyisinkin ongelmallisia, koska näkövammainen oppilas ei tosiasiassa voi osallistua kaikkeen liikuntatunneilla tehtävään toimintaan (esimerkiksi pallopelit). Taide- ja taitoaineiden opetuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kohtuullisiin mukautuksiin ja siihen, että näkövammainen oppilas saa osallistua opetukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Samoin erityistä huomiota on kiinnitettävä näkövammaisen oppilaan arviointiin, jotta se on yhdenvertaista ja oikeudenmukaista.

Luku 6.12 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Näkövammaisten liitto esittää, että jos erityistä tukea saavien näkövammaisten oppilaiden erityisen tuen toteuttamisessa on havaittu selkeitä puutteita, arviointi tulee saada uusia ja tarvittaessa oikaista. Näkövammaisten oppilaiden vanhemmilta tulee viestiä, että erityisen tuen päätöksiä ei tehdä lainkaan, tehdään puutteellisesti ja päätöksiä tarkistetaan puutteellisesti, joten kyse on todellisesta ongelmasta. Kunnissa ei ole riittävästi osaamista näkövammaisen oppilaan asioista.

Luku 6.15 Paikallisesti päätettävät asiat

paikallisesti päätettävissä asioissa on muun muassa yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin toteuttamisessa ja arvioinnista tiedottaminen. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että nämä on tehtävä saavutettavasti, jotta näkövammaiset oppilaat ja oppilaiden näkövammaiset huoltajat saavat tiedon yhdenvertaisesti muiden kanssa.

toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen
järjestöjohtaja Sari Kokko