Siirry pääsisältöön

Opaskoira – 80 vuotta it­se­näis­tä liik­ku­mis­ta

Suomen ensimmäiset opaskoirat tuotiin Ruotsista sotasokeille vuonna 1940.

mediatiedote
Kansainvälinen opaskoirapäivä 29.4.2020

Ensimmäiset opaskoirat Suomeen

Vuonna 1940 Suomen Punainen Risti sai lahjoituksena Ruotsista sotasokeille luovutettaviksi viisi koulutettua opaskoiraa. Nämä olivat Suomen ensimmäiset viralliset opaskoirat, jotka luovutettiin käyttäjilleen 2.8.1940. Jo tätä ennen jokunen sokea oli kouluttanut omasta koirastaan itselleen oppaan. Harvalla kuitenkaan oli tuolloin varallisuutta ostaa ja ylläpitää opaskoiraa, pula-aikoja kun elettiin. Opaskoirien määrä kuitenkin kasvoi nopeasti ja lähes kaikilla sotasokeilla oli yhdessä vaiheessa koira. Koirakoita oli lähes 200, sillä sotasokeat saivat koiran valtion toimesta. Sotainvalidien veljesliitto myös omisti Opaskoirakoulun- Ulkoinen linkki.

Yhdistyksen alkutaival

1948 perustettiin Opaskoirayhdistys- Ulkoinen linkki, joka ryhtyi kouluttamaan opaskoiria siviilisokeille. Ensimmäisenä toimintavuonnaan yhdistys luovutti käyttöön kolme opaskoiraa ja järjesti pohjoismaiden ensimmäiset epäviralliset opastuskilpailut. Vuosikaudet yhdistys hankki siviilisokeille koirat ja varat niiden koulutukseen lahjoituksin, lehti-ilmoituksin ja erilaisin varainkeräyskampanjoin. Vuonna 1954 Opaskoirayhdistys alkoi julkaista ja myydä varainkeräystoimintanaan Sokean opas -kirjaa. Julkaisu on edelleen voimissaan, nyt nimellä Opaskoira-vuosikirja- Ulkoinen linkki.

1958 sosiaaliministeriö myönsi ensimmäisen kerran joillekin Opaskoirayhdistyksen siviilijäsenille avustuksena koko koiran hankintahinnan. Yleisesti edellytyksenä koiran saantiin oli, että käytännössä sokea henkilö tarvitsee koiraa työssä käymisen mahdollistajaksi.

Opaskoirat eri vuosikymmeninä

Alkuvuosikymmeninä koulutettavat koirat olivat pääosin saksanpaimenkoiria ja rottweilereita. Nämä rodut olivat usein vahvoja niin fyysisesti kuin saalistus- ja puolustusvieteiltään ja siten usein varsin haastavia koulutettavia ja käytettäviä. 1961 opaskoirakoulu osti ensimmäisen labradorinnoutajanpennun ja Opaskoirayhdistys osti Ruotsista kaksi labradorinpentua. Labradori mahdollisti  opaskoiran käytön myös näkövamman lisäksi muista terveyssyistä kärsiville ja vanhemmille henkilöille. Myös naiskäyttäjät alkoivat yleistyä rauhallisemmin työskentelevän noutajan myötä.

1973 koiria alettiin myöntää myös hakijalle, joka terveydellisistä syistä tarvitsi koiraa fyysisen kunnon ylläpitämiseen, opiskeluun tai muuten asioiden hoitoon.

1980 opaskoirien rahoitus siirtyi kokonaisuudessaan yhteiskunnan maksettavaksi. Tämän myötä Opaskoirayhdistyksen sääntöjä uudistettiin ja sen tarkoitukseksi määriteltiin koirankäyttäjien etujen ja oikeuksien valvonta näiden etujärjestönä toimimalla, täydennyskoulutuksen ja opaskoirakokeiden järjestäminen opaskoirien kehittämiseksi, opaskoiriksi soveltuvien rotujen jalostuksesta huolehtiminen sekä viranomaisten ja suuren yleisön huomion kiinnittäminen opaskoira-asiaa kohtaan.

1990-luvulla opaskoirakoulun ja opaskoirankäyttäjien lisäavuksi kehittyi peesaritoiminta. Kouluttajien ja vapaaehtoisten perässäkulkijoiden avulla järjestettiin ja järjestetään edelleen täydennyskoulutusta ja paikallista kerhotoimintaa. Peesaritoiminta on todella tärkeä osa opaskoiratyötä, sillä he tukevat opaskoirankäyttäjiä mm. uusien reittien turvallisessa opettelussa.

Uusia kouluja

Opaskoirakoululla oli huonoja pentuvuosia. Jonotusaika kasvoi kasvamistaan ja oli 2000-luvulle tultaessa jo noin 1,5 vuotta ja –hakijamäärä kasvoi yhä. Pitkittyneeseen jonotustilanteeseen ja hakijamäärään vastasivat ja toimintansa aloittivat 2010-luvulla Opaskoirapalvelu Nouhau ja Suomen opaskoirakoulu. Jonot purkautuivat, ja jonotusaika on tällä hetkellä noin puoli vuotta. Käytännössä sokeiden koiranhakijoiden lisäksi opaskoiraa pääsivät hakemaan myös heikkonäköiset näkövammaiset, joiden liikkumisedellytyksiä opaskoira voi tukea.

Koira on näkövammaisen silmät

Viimeiset sotasokeat opaskoirankäyttäjät ovat jo siirtyneet vihreämmille lenkkipoluille, mutta opaskoiratyö jatkuu. 80 vuodessa opaskoiran merkitys ja tarve näkövammaisen itsenäisen elämän mahdollistajana ei ole muuttunut miksikään. Tänä vuonna 230 koirankäyttäjää kulkee avukseen saadun uskollisen, väsymättömän ja älykkään apuvälineen ja ystävän kanssa.

Koira on ehkä ihmisen paras ystävä, mutta näkövammaisille koirat ovat myös silmät.

Vuosikymmenien ajan on yritetty kehittää näkövammaisille liikkumisen apuvälineitä, jotka luotettavasti ilmaisisivat esteet ja pitäisivät meidät reitillä, mutta toistaiseksi ei koulutettua opaskoiraa parempaa apuvälinettä ole keksitty. Vuosien saatossa on näkövammaisten halu liikkua ja hoitaa asiansa itsenäisesti säilynyt, vaikka henkilökohtaiset avustajat ja kuljetuspalvelu ovat meidän arkeamme helpottamassa. Tahto itsenäisyyteen, halu lähteä asioimaan tai lenkille silloin kun itselle sopii ja olla riippumaton näkevän käsivarresta on saanut monet kokeilemaan opaskoiran kanssa kulkemista ja lopulta pitämään valjaista kiinni niin kauan kuin jalat vain kantavat.

Kansainvälistä opaskoirapäivää vietetään 29.4.

Lisätietoa

Opaskoirayhdistys ry
p. 050 432 8431
info@opaskoirayhdistys.fi
Marjaniementie 74, 00930 Helsinki

Lue lisää