Siirry pääsisältöön

Nol­la­työ­so­pi­mus­ten käytön pe­li­sään­nöt

Kiinnitämme huomiota näkövammaisten ihmisten käyttämän vammaispalvelulain (380/1987) mukaisen henkilökohtaisen avun luonteeseen ja esitysten vaikutukseen henkilökohtaisen avustajan työnantajiin.

Alkuperäinen lausuntopäivä 29.8.2017

Työ- ja elinkeinoministeriö.
Lausunto on, lausuntopyynnön mukaisesti, jätetty lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta.

Näkövammaisten liitto ry on tutustunut työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaan nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä selvittäneen työryhmän mietintöön.

Lausunnossaan Näkövammaisten liitto haluaa kiinnittää työ- ja elinkeinoministeriön huomiota näkövammaisten ihmisten käyttämän vammaispalvelulain (380/1987) mukaisen henkilökohtaisen avun ja ennen kaikkea henkilökohtainen avustaja -mallilla toteutetun henkilökohtaisen avun luonteeseen ja työryhmän esitysten vaikutukseen henkilökohtaisen avustajan työnantajiin.

Mitä on henkilökohtainen apu?

Henkilökohtaisesta avusta säädetään vammaispalvelulain (380/1987) 8 c §:ssä. Sen tarkoituksena on lisätä vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta omaan elämäänsä ja mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

Henkilökohtaiseen apuun on oikeutettu vaikeavammainen ihminen, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi välttämätöntä ja toistuvaa apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella. Toistuvalla avuntarpeella tarkoitetaan sekä määrällisesti vähäistä että runsaampaa välttämätöntä avuntarvetta.

Henkilökohtainen apu sisältää välttämättömän avustamisen kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten henkilökohtaista apua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin apuun oikeutettu ihminen niitä tarvitsee. Harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Käytännössä näkövammaisille myönnettyjen henkilökohtaisen avun tuntien lukumäärä vaihtelee suuresti. Pienimmillään kuukausittainen tuntimäärä on vain joitain tunteja ja suurimmillaankaan se ei yleensä ole kokoaikaisen työsuhteen tuntimäärän suuruinen. Henkilökohtaisen avustajan tarve vaihtelee päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen ja voi olla hyvin erilainen eri ajankohtina.

Useimmiten henkilökohtainen apu järjestetään työnantajamallilla. Tällöin näkövammainen ihminen toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset avustajan työnantajalle. Palkan ohella kunta korvaa työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset. Lisäksi kunta korvaa työaikalain mukaiset korvaukset pyhä- ja ylitöistä sekä vuosilomalain mukaiset korvaukset ja sairausajan palkan. Myös muita välttämättömiä henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuvia kuluja voi tulla korvattavaksi.

Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Heta-liitto ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat sopineet valtakunnallisen henkilökohtaisia avustajia koskevan työehtosopimuksen. Työehtosopimusta noudatetaan Heta-liittoon kuuluvien työnantajien henkilökohtaisten avustajien työsuhteissa. Kyseisellä työehtosopimuksella määrätään henkilökohtaisten avustajien työsuhteissa noudatettavat vähimmäisehdot.

Yleisperustelut

Tarve vaihtelevan työajan sopimuksille

Yleisperusteluissa todetaan, että yritysten yleisimmät syyt vaihtelevan työajan sopimusten käyttämiseen liittyvät työvoimatarpeen vaihteluun, joka on seurausta kysynnän vaihtelusta suhdanteittain, kausi- ja sesonkiluonteisesti sekä eri viikonpäivien ja vuorokaudenaikojen mukaan. Pienten yritysten ja työnantajien tarpeet nollatuntisopimusten käyttöön liittyvät usein siihen, että työtä on tarjolla vain vähän ja satunnaisesti. Työryhmän mietinnössä asiaa tarkastellaan pääasiassa teollisuuden, kaupan ja muiden vastaavien toimialojen näkökulmasta.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövammaisen ihmisen henkilökohtainen avustaja on monesti työntekijä, jolla on vaihteleva työaika. Työtehtävien määrä ja ajallinen kesto vaihtelevat työpäivästä, työviikosta ja työkuukaudesta toiseen. Henkilökohtaista avustajaa käytetään silloin, kun siihen on tarve.

Näkövammaisella ihmisellä käytettävissä olevan henkilökohtaisen avun tuntimäärän myöntää hänen kotikuntansa ja siellä vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Tunteja myönnetään näkövammaisen tarvitsema määrä, joka voi olla hyvin pieni, melko suuri tai jotain tältä väliltä.

Henkilökohtaisen avun tarve voi olla myös satunnaista ja lyhytkestoista. Lisäksi se usein vaihtelee viikoittain. Näkövammaisten liitto pitää perusteltuna, että tässä työssä työvoiman tarpeen katsotaan vaihtelevan ennakoimattomasti.

Yksityiskohtaiset perustelut

Työsopimuslaki

1 luku Yleiset säännökset

11 § Vaihteleva työaikaehto

Pykälän 1 momentin mukaan vaihtelevalla työajalla tarkoitettaisiin työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työtunnit vaihtelevat tietyissä rajoissa sen perusteella, miten paljon työnantaja tarjoaa työtä. Lisäksi vaihtelevalla työajalla tarkoitettaisiin työaikaa, jonka mukaan työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä vain erikseen kutsuttaessa. Vaihtelevana työaikaehtona pidettäisiin myös muita sellaisia työaikaehtoja, joissa työaika vaihtelee esimerkiksi 20–30 viikkotyötunnin välillä.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövammaisella ihmisellä, joka toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana, henkilökohtaisen avun tuntimäärä on rajallinen. Hänelle on myönnetty tietty tuntimäärä viikkoa tai kuukautta kohden. Tätä tuntimäärää hän ei voi ylittää, sillä se on vastoin kotikunnan vammaispalvelun tekemää viranhaltijapäätöstä myönnetyn henkilökohtaisen avun määrästä.

Henkilökohtaisen avustajan työsopimukseen työaika voidaan kirjata X-y tuntia viikossa tai etenkin pienissä tuntimäärissä X-y tuntia kuukaudessa. Näissä työsopimuksissa minimituntimäärä voi olla myös nolla. Tämä on perusteltua, sillä näkövammainen ihminen ei useinkaan ennalta tiedä, miten paljon henkilökohtaista apua hän minäkin viikkona tai kuukautena tosiasiassa tarvitsee. Tuntimääräkatto on vain maksimituntimäärässä. Jotta näkövammaiselle ihmiselle myönnetyt henkilökohtaisen avun tunnit ovat hänen tarvettaan vastaavassa käytössä, tuntimäärän vaihtelun hyväksyminen on välttämätöntä.

Henkilökohtainen apu on osa näkövammaisen ihmisen tavallista arkea ja tavallisen arjen asioiden tekemistä. Sitä ei myönnetä varmuuden vuoksi, vaan todelliseen tarpeeseen. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että henkilökohtaisen avustajan tekemät työtunnit ovat hyötykäytössä ja niiden tehokkuus-hyötysuhde on maksimaalinen. Se voidaan varmistaa vain vaihtelevalla työajalla, jossa henkilökohtaisen avustajan tekemät työtunnit vastaavat näkövammaisen ihmisen tarvetta.

Pykälän 2 momentin keskeisin tarkoitus olisi, että Työsopimuksen työaikaehto vastaisi työvoiman tarvetta tilanteissa, joissa työnantajalla on kiinteä ja pysyvä työvoimatarve. Näkövammaisilla ihmisillä, jotka toimivat henkilökohtaisen avustajan työnantajina, on pysyvä työvoiman tarve. Se ei kuitenkaan ole kiinteä, vaan henkilökohtaisen avustajan työtuntien määrä vaihtelee näkövammaisen ihmisen tarpeen mukaan. Tällöin ei ole mahdollista käyttää kiinteää työaikaa, sillä sen käyttö vaikuttaa negatiivisesti näkövammaisen ihmisen mahdollisuuteen saada täysipainoinen hyöty henkilökohtaisesta avusta omassa arjessaan.

Lisäksi näkövammaisella ihmisellä voi olla useampi henkilökohtainen avustaja, sillä yksi avustaja ei välttämättä pysty tekemään kaikkia niitä asioita, joihin näkövammainen ihminen arjessaan henkilökohtaista apua tarvitsee. Esimerkiksi opiskeluun tai työhön liittyvissä asioissa näkövammaista ihmistä avustava henkilökohtainen avustaja ei välttämättä kykene toimimaan hänen apunaan juoksulenkeillä tai uimahallissa. Näkövammaisen ihmisen työstä suoriutuminen voi edellyttää erilaista ja eri vahvuuksilla työtään tekevää henkilökohtaista avustajaa kuin hänen vapaa-ajantoimintansa tai arjen asiointinsa. Henkilökohtaisen avustajan tarvetta voi olla myös lyhyinä pätkinä, jolloin on työntekijänkin etu, että henkilökohtaisia avustajia on useampia, jottei yksi henkilökohtainen avustaja ole kiinni monissa ajallisesti lyhyissä työpätkissä. Näkövammaisten yrittäjien työtehtävissään tarvitseman henkilökohtaisen avun vaihtelevuus ja yllättäviin muutostilanteisiin varautuminen ovat arkea, jolloin on sekä näkövammaisen yrittäjän että hänen henkilökohtaisen avustajansa etu, että työaika on vaihteleva ja työntekijöitä on useampia.

Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan vaihtelevan työajan käytön olevan sallittua myös silloin, kun työnantajalla tarjolla olevan työn määrä vaihtelee siten ennakoimattomasti ja epäsäännöllisesti, ettei kiinteää työaikaa ole mahdollista määritellä tarjolla olevaa työtä vastaavasti. Esityksen mukaan säännöksen tarkoituksena olisi, että sovittu työaikaehto ja työnantajan työvoimatarve vastaisivat toisiaan. Näkövammaisten liitto edellyttää, että näkövammaisen ihmisen tarvitseman henkilökohtaisen avustajan työsuhde sisältyy tähän perusteluun. Faktisesti kyse on siitä, että näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avustajan työaika vaihtelee esitetyllä tavalla. Kyse ei ole työntekijän työsuhdeturvan kiertämistarkoituksesta, sillä Heta-liittoon kuuluvien työnantajien työntekijöihin sovelletaan henkilökohtaisten avustajien valtakunnallista työehtosopimusta ja Heta-liittoon kuulumattomien työnantajien työntekijöihin työlainsäädäntöä.

2 luku Työnantajan velvollisuudet

4 § Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Esityksen mukaan vaihtelevasta työajasta sovittaessa selvityksestä on ilmettävä säännöllisen työajan vaihteluväli (työsuhteessa noudatettava työaikaehto). Selvitykseen tulisi sisältyä myös kuvaus vaihtelevan työajan käytön taustalla olevista syistä.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avustajan vaihtelevan työajan syyt ovat yksiselitteiset. Kyse on näkövammaisen ihmisen kotikunnan vammaispalvelun myöntämästä henkilökohtaisen avun tuntimäärästä, näkövammaisen ihmisen vaihtelevasta avun tarpeesta ja tavallisen elämän variaatioista, joissa henkilökohtaisen avustajan tarve voi vaihdella suuresti eri ajankohtina.

Esityksen mukaan pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka nojalla työnantajan olisi vaihtelevaa työaikaa käytettäessä annettava arvio tarjottavan työn ennakoidusta määrästä. Näkövammaisten liitto pitää arvion antamista ongelmallisena, sillä se ei parhaalla tavalla palvele henkilökohtaisen avun luonnetta ja näkövammaisen ihmisen avun tarpeeseen vastaamista hänen omassa arjessaan. Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avustajan kohdalla arvion antaminen edellyttää työtuntien määrittelyä välillä X-Y, sillä avun tarve vaihtelee eri ajankohtina. Lisäksi henkilökohtaisen avun luonteen vuoksi on välttämätöntä, että arvion voi antaa viikko- tai kuukausitasolla. Yksiselitteisintä olisi, ettei tässä lausunnossa esitetyissä henkilökohtaiseen apuun liittyvissä tilanteissa ja henkilökohtaisen avustajan työsuhteissa arviota tarvitse antaa.

11 § Sairausajan palkka

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin sairausajan palkan maksamisesta, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet vaihtelevasta työajasta. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset korvaa näkövammaisen ihmisen kotikunta. Tällöin sairausajan palkan korvaaminen tulee kunnan tehtäväksi. Mikäli säännös tulee voimaan esitetyllä tavalla, kuntia on informoitava sairausajan palkan maksamisen velvoittavuudesta. Lisäksi on varmistettava, ettei sairausajan palkan maksamisvelvoite vähennä näkövammaisen ihmisen käytettävissä olevia henkilökohtaisen avun tunteja. Vastaava seikka on varmistettava irtisanomisajan palkkausta koskevan esityksen osalta.

Työaikalaki

35 § Työvuoroluettelo

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että Heta-liittoon kuuluvien henkilökohtaisten avustajien työnantajien työsuhteissa noudatetaan henkilökohtaisten avustajien valtakunnallista työehtosopimusta. Kyseisessä työehtosopimuksessa on kirjauksia myös työvuoroluettelosta.

Lisätietoja

järjestöjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi
toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen