Nä­kö­vam­mais­ten liiton pis­te­kir­ja­pai­non asiakkaat tyy­ty­väi­siä

Asiakaskyselyn perusteella pistemateriaalit ja niiden saatavuus myös jatkossa on tärkeää.

15.9.2016

Näkövammaisten liiton pis­te­kir­ja­pai­non asiak­kaat ovat pääo­sin tyy­ty­väi­siä pal­ve­luun.

Näkövammaisten liiton kirjapaino toteutti pistekyselyn heinäkuussa 2016. Kysely kohdennettiin niille asiakkaille, jotka ovat pistelehtien ja kirjapainon tuottaman muun pisteaineiston tilaajarekisterissä. Kysely lähetettiin yli seitsemällesadalle henkilölle pistekirjeenä vastauskuorineen. Ruotsinkieliset asiakkaat saivat kyselyn ruotsiksi. Vastauksia saatiin 146 (vastausprosentti 20,8), joista yli sata pistekirjoituksella ja loput sähköpostilla.

Kysely ja sen toteutustapa saivat runsaasti kiitosta. Muutamien monivalintakysymysten (kysymykset 1–9) muotoilujen osalta tuli myös kritiikkiä.

Vapaamuotoiset vastaukset sisälsivät myös palautetta, joka kohdentuu muihin liiton toimintoihin tai ulkopuolisiin tahoihin. Nämä palautteet ohjataan tiedoksi kyseisille tahoille.

Koonti tuloksista

94 prosenttia kyselyn vastaajista antoi kirjapainon pisteaineiston laadusta eli pisteiden luettavuudesta, paperista, toimitusnopeudesta ja varmuudesta arvosanan hyvä–erinomainen ja 95 prosenttia vastaajista antoi kirjapainon palveluista arvosanan hyvä–erinomainen.

Kirjapainon palveluista ja hinnoista kaivattiin runsaasti lisää tietoa. Pistelehtien lakkauttamiset ja ilmestymistiheyden harventaminen ja yleensäkin pisteaineiston tuottamiseen kohdennetut säästötoimenpiteet koettiin kielteisinä. Erityisesti radio-ohjelman pisteversion sekä käsityö- ja kuluttaja-asioihin erikoistuneen Mantelin ja sen käsityöliitteen lakkautus haluttaisiin perua. Pistealmanakka ja varsinkin taskukalenteri saivat paljon kiitosta ja niihin kohdistui myös kehittämistoiveita.

Pisteaineiston sidontatapa herätti eniten kommentteja: monet vastaajat haluaisivat kierresidonnan, mikä mahdollistaa helpomman sivujen kääntämisen ja sidos vie luettaessa vähemmän tilaa verrattuna vihkoksi niitattuun sidokseen. Uutena ideana tuli ehdotus avattavien nippusiteiden käyttämisestä edullisempana vaihtoehtona kierresidonnalle. Se mahdollistaisi myös omatoimisen lisälehtien käytön esim. kalenterimuistiinpanoissa.

Lisäksi vastauksissa toivottiin pistekirjoituksella muun muassa uusia kirjoja ja lehtiä, enemmän laulukirjoja ja muita julkaisuja, laitteiden käyttöohjeita, lääkepakkausten sisältämiä käyttötietoja ja bussi- ja juna-aikatauluja. Liiton ja jäsenyhdistysten laskut ja tiedotteet olivat lisäksi toivelistalla.

Pistekirjoituksen merkitystä yksilön tiedonhallinnassa ja muiden tiedonsaantikanavien rinnalla korostettiin asiakaspalautteessa ahkerasti. Pistekirjoitusta pidettiin luku- ja kirjoitustaidon säilymisen kannalta olennaisena taitona, jota eivät korvaa äänitteet tai sähköinen aineisto.

Kysymykset ja vastaukset

Alla koonti kyselyn vastauksista ja tiivistelmä vapaamuotoisista palauutteista.

Kunkin kysymyksen vaihtoehtojen jakautuminen / kaikista vastaajista vaihtoehdon valitsi

1. Luetko pistekirjoitukselle valmistettuja (vastaukset lajiteltu niin, että ylimpänä on suosituin vastaus ja alimpana vähiten vastattu)

  • lääkepakkausmerkintöjä 88 %
  • lehtiä 88 %
  • kirjoja 70 %
  • kokousaineistoja ja tiedotteita 62 %
  • kalenteritietoja 61 %
  • käyttöohjeita 60 %
  • oppimateriaaleja 37 %
  • avainlukulistoja 28 %
  • aikatauluja 25 %

2. NKL:n kirjapainon pisteaineiston laatu

2.1 Pisteiden luettavuus

  • erinomainen 41,1 %
  • hyvä 53,4 %
  • välttävä 4,8 %
  • huono 0,7 %

2.2 Paperi

  • erinomainen 36,6 %
  • hyvä 56,5 %
  • välttävä 6,9 %
  • huono 0,0 %

2.3 Toimitusnopeus ja varmuus

  • erinomainen 24,8 %
  • hyvä 66,6 %
  • välttävä 7,8 %
  • huono 0,8 %

3. Mikä sidontavaihtoehdoista olisi paras (vastaukset lajiteltu niin, että ylimpänä on suosituin vastaus ja alimpana vähiten vastattu)

  • kierresidonta 53,5 %
  • vihkosidonta 28,5 %
  • sidonta nippusiteillä 8,1 %
  • sidonta nitojan niiteillä 7,0 %
  • jokin muu, mikä 2,9 %

4. Maksullisen aineiston hinta (vastaukset lajiteltu niin, että ylimpänä on suosituin vastaus ja alimpana vähiten vastattu)

  • nykyinen hinta on sopiva 68,6 %
  • hieman korkeampikaan hinta ei rajoittaisi palvelun käyttöä 23,5 %
  • hinnan vuoksi joudun tinkimään palvelun käytöstä. 6,9 %
  • korkean hinnan vuoksi en voi käyttää palvelua 1,0 %

5. Minkä arvosanan annat Näkövammaisten liiton kirjapainon palveluille

  • erinomainen 37,5 %
  • hyvä 56,9 %
  • välttävä 5,6 %
  • huono 0,0 %

6. Kuinka usein käytät pistekirjoitusta?

  • lähes päivittäin 82,6 %
  • viikottain 13,9 %
  • kuukausittain 2,8 %
  • harvemmin 0,7 %

7. Luetko mieluiten

  • täysin tiheää pistetekstiä 83,7 %
  • tiheää pistetekstiä harvalla rivivälillä 14,3 %
  • harvalla rivi- ja kirjainvälillä tuotettua pistetekstiä 2,0 %

8. Onko käytössäsi (vastaukset lajiteltu niin, että ylimpänä on suosituin vastaus ja alimpana vähiten vastattu)

  • pistekirjoituskone 89 %
  • pistekirjoitustaulu 71 %
  • pistenäyttö 40 %
  • pistetulostin 14 %

9. Miten tärkeänä koet pistetuotannon jatkossa

  • erittäin tarpeellinen 86,6 %
  • tarpeellinen 12,7 %
  • vain vähän merkitystä tiedonsaannin kannalta 0,7 %
  • ei tarvita enää 0,0 %

Tiivistelmä vapaamuotoisesta palautteesta

Palautteen antajilta kysyttiin myös muita huomioita, parannusehdotuksia ja uusia ideoita.

Kirjapainon palveluista ja hinnoista kaivattiin runsaasti lisää tietoa. Pistelehtien lakkauttamiset ja ilmestymistiheyden harventaminen ja yleensäkin pisteaineiston tuottamiseen kohdennetut säästötoimenpiteet koettiin kielteisinä. Erityisesti radio-ohjelman pisteversion sekä Mantelin ja sen käsityöliitteen lakkautus haluttaisiin perua. Pistealmanakka ja varsinkin taskukalenteri saivat paljon kiitosta ja niihin kohdistui myös kehittämistoiveita.

Pisteaineiston sidontatapa herätti eniten kommentteja: monet vastaajat haluaisivat kierresidonnan, mikä mahdollistaa helpomman sivujen kääntämisen ja sidos vie luettaessa vähemmän tilaa verrattuna vihkoksi niitattuun sidokseen. Uutena ideana tuli ehdotus avattavien nippusiteiden käyttämisestä edullisempana vaihtoehtona kierresidonnalle. Se mahdollistaisi myös omatoimisen lisälehtien käytön esim. kalenterimuistiinpanoissa.

Vastauksissa toivottiin mm. seuraavia aineistoja pistekirjoituksella:

  • Uusia kirjoja ja lehtiä.
  • Enemmän laulukirjoja ja muita julkaisuja.
  • THP:n asiakkaiden skannaamien e-kirjojen tulostuspalvelu pisteille.
  • Liiton ja jäsenyhdistysten laskut ja tiedotteet pitäisi saada halutessaan pisteillä.
  • Uuden laitteen hankkimisen yhteydessä ohjeet pistekirjoituksella.
  • Kaikki kelan, sairaalan ja muiden tahojen tiedotteet ja kutsut ja päätökset pitäisi saada pisteillä.
  • Enemmän pistemateriaalia terveys- ja sosiaalipalveluissa!
  • Enemmän pisteohjeita harrastus sekä asiointi, kulttuuri ja liikunta mahdollisuuksista!
  • Erilaisia aikatauluja, konserttitietoja, teatteriohjelmistoja, pankkien tilitiedot.
  • Bussi-, raitiovaunu- ja lähijuna-aikatauluja.
  • Pistekirjoitusta enemmän kauppoihin ja päivittäistuotteisiin, edes tuotteen nimi ja parasta ennen päiväys.
  • Lääkepakkausten käyttöohjetiedot pistekirjoitukselle tarvittaessa.
  • Kirjapainon kautta saisi ostaa yksittäisiä pistenuottikappaleita.
  • Sarjakuvat pisteillä.
  • Aloitteleva pistelukija voisi itse valita tekstin tiheyden? Ehkä helpommin luettava teksti voisi kannustaa useampia itsenäiseen lukemiseen.
  • Toivottavasti ei enää rahoitusvähennyksiä.

Pistekirjoituksen merkitystä yksilön tiedonhallinnassa ja muiden tiedonsaantikanavien rinnalla korostettiin ahkerasti.

  • Pistetaito on sokean perustaito, johon tarvitaan perusvalmiudet opetuksena ja materiaalituotantona mm. koululaisille, opiskelijoille ja pistekirjoja lukeville.
  • Tärkeää on ylläpitää ja vahvistaa näkövammaisen omaa lukutaitoa. Pistekirjoitus on ainoa näkeviin kansalaisiin verrattavissa oleva näkövammaisen luku- ja kirjoitustapa.
  • Pistekirjoitus on luku- ja kirjoitustaidon säilymisen kannalta olennainen. Pistekirjoitusta eivät korvaa äänitteet tai sähköinen aineisto.
  • Att fråga om punktskriften längre behövs, är som att fråga: behöver man kunna läsa i framtiden. Verksamheten borde sträva till att alla ska kunna läsa skriven text. När det handlar om synskadade är det punktskrift som gäller.
  • Kuulonäkövammaisuuteni muuttuu ajan myötä kuurosokeudeksi, jolloin pistekirjoituksella tuotettu teksti on ainoa itsenäinen tiedonsaantikanava. Pistekirjoitusta käyttäessäni en ole sidoksissa toisiin ihmisiin, kuten viittomakielen tulkkiin tai henkilökohtaiseen avustajaan.
  • Pistekirjoitus on minulle myös aivovoimistelua, sillä sanavarasto kehittyy lukiessa ihan omia aikojaan.
  • Kirjapainon tulee jatkossakin huolehtia perusasioiden saatavuudesta paperille painetun pistekirjoituksen muodossa. Mutta erityisen tärkeää on lisätä pistenäyttöjen saatavuutta, opettaa ihmisiä käyttämään niitä ja korostaa pistekirjoituksen merkitystä tietoyhteiskunnassa.

Sivu päivitetty