Nä­kö­vam­mais­ten liiton edus­kun­ta­vaa­li­ta­voit­teet 2023

1. Yhdenvertaisena osaajana työelämässä

Työ on perusoikeus. Vammaisilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus työllistyä koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin työkykyisinä. Ratkaisut työssä ovat yksilöllisiä, mutta työn ja työympäristön kohtuullisten mukautusten avulla vamman vaikutukset työkykyyn voidaan minimoida. Mukautusratkaisujen ja kuntoutuksen on tuettava yksilöllisesti näkövammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja työkykyä. Vammaisten ihmisten kokema työsyrjintä on tunnistettava nykyistä paremmin.

Työolosuhteiden järjestelytuki on työnantajalle maksettava tuki työssä tehtäviin järjestelyihin. Sen avulla vahvistetaan työelämän yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta, työllistymistä ja työssä jatkamista.

Työolosuhteiden järjestelytuen kehittäminen ja laajentaminen on olennaisen tärkeää niin, että työnantaja voi saada tukea myös saavutettavuuteen ja työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyvissä järjestelyissä.

Mikäli työntekijä ei voi käyttää työpäivän aikana tapahtuviin siirtymiin julkista liikennettä tai omaa autoa, syntyy työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, joihin työolosuhteiden järjestelytukea pitää voida käyttää.

Järjestelytuen maksimitasoa on korotettava.

Myös vammaisella yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus saada järjestelytukea työympäristön ja työvälineiden muutoksiin kompensoimaan vammasta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia yrityksessään.

Yhdenvertaisuuslain uudistuksen jatkotyössä on huomioitava työelämään liittyvä syrjintä. Vammaisten henkilöiden kokema työsyrjintä on yleistä, mutta suurin osa vammaisten henkilöiden kokemasta työsyrjinnästä jää piiloon ja siihen on yhdenvertaisuuslain uudistuksen toteutumisenkin jälkeen edelleen vaikeaa puuttua.

2. Näkövammaisella ikäihmisellä on oikeus aktiiviseen elämään

Näkövammaisella ikäihmisellä on oikeus aktiiviseen elämään ja hyvä vanhuus kuuluu myös ikääntyneenä näkövammautuvalle. Jotta ikääntynyt näkövammainen ihminen voi osallistua ja pärjätä arjessaan, tarvitaan toimivat vammaispalvelut.

Sanomme ei ikäsyrjinnälle!

Näkövamma ei katso ikää eikä näkövammautuminen kuulu normaaliin ikääntymiseen. Takana on aina sairaus, jota ei voi parantaa. Näkövamma on eri asia kuin ikänäkö. Näkövammaisuus on pysyvä tila, joka vaikuttaa ihmisen arkeen joka päivä. Näkövammaisella ikäihmisellä on oikeus aktiiviseen elämään ja hyvä vanhuus kuuluu myös ikääntyneenä näkövammautuvalle. Näkövammautuminen ei saa heikentää ikääntyvän ihmisen ihmisarvoa.

YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti kaikilla vammaisilla ikään katsomatta on oikeus täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Jotta ikääntynyt näkövammainen voi pärjätä arjessaan ja olla osallinen, tarvitaan toimivat vammaispalvelut. Henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut ylläpitävät toimintakykyä näön menetyksestä huolimatta, mahdollistavat kotona arjen välttämättömien asioiden tekemisen ja osallistumisen kodin ulkopuolella.

Ilman vammaispalveluita näkövammainen ikäihminen joutuu raskaampien ja kalliimpien palveluiden piiriin. Suomessa 65 vuotta täyttäneistä näkövammaisia on noin 45 000. Raskaammat palvelut voivat tarkoittaa näkövammaisen kohdalla esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen siirtymistä, mikä on yhteiskunnalle huomattavasti kalliimpaa, kuin kotona asuvalle tarjottava henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu.

3. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava

Järjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan kivijalka. Jotta kansalaisyhteiskunta ja oikeusvaltio toteutuvat, järjestöille on taattava pysyvä rahoitus. Näkövammaisten ihmisten tarpeiden ja tukitoimien paras asiantuntemus ja osaaminen ovat Näkövammaisten liitossa. Myös vertaistuen kotipaikka on järjestöissä.

Demokraattisessa yhteiskunnassa on moniääninen ja toimintakykyinen järjestökenttä. Demokratiaan kuuluu myös, että järjestöjen autonomiaa kunnioitetaan.

Järjestöjen valttikortti on kyky vastata ihmisten tarpeisiin nopeasti ja täsmällisesti. Tämä takaa myös, että kurssia voidaan muuttaa tilanteen niin vaatiessa.

Järjestöjen toimintaedellytykset ja rahoitustaso on turvattava. Kaikki puolueet ovat parlamentaarisesti sopineet nykyisestä avustustasosta vuoteen 2026 saakka. Tästä on pidettävä kiinni.