Näkövamma tar­koit­taa usein ul­ko­puo­li­suu­den ko­ke­muk­sia

Alkuperäinen julkaisupäivä 20.2.2019

Näkövammaisten liitossa on selvitetty haastatteluin näkövammaisten ihmisten sosiaalisia suhteita ja tyytyväisyyttä elämään. Suurin osa haastatelluista oli varsin tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa ja heillä oli ihmiskontakteja päivittäin. Useimmille vastaajille elämään toivat merkityksellisyyttä juuri muut ihmiset, perheenjäsenet ja ystävät. Lähes kaikki mainitsivat myös työn ja harrastukset.

Yksinäisyys heikensi vastaajien elämänlaatua jonkin verran, mutta kukaan ei raportoinut täydellisestä yksinäisyydestä. Yksinäisyyttä tunsivat erityisesti ne, joiden oli vaikea lähteä liikkeelle muun vamman, sairauden tai mielenterveysongelman takia. Yksi sokea nuori kertoi kärsivänsä siitä, ettei voi näkövamman takia mennä ulos hengailemaan vaikkapa kahviloihin, missä voisi spontaanisti tutustua muihin nuoriin.

Näkövamma aiheutti joillekin myös turhautumista ja huolta tulevaisuudesta, esimerkiksi työllistymisen osalta, sekä ulkopuolisuuden kokemuksia.  Muut ihmiset eivät tunnu ymmärtävän näkövamman asettamia rajoitteita.

Sosiaalisen median käyttäjät kertoivat, että esimerkiksi Facebookin kautta yhteydenpito sukulaisiin on helpompaa, mutta soittelu on vähentynyt. Yhteydenpidon siirtyminen vain kuvia jakaviin sovelluksiin huolestutti vastaajia. Eräs yksinäisyydestä kärsinyt nuori korosti, että sosiaalinen media ei korvaa aitoa ihmiskontaktia.

Palvelujen siirtymisessä verkkoon nähtiin sekä hyviä että huonoja puolia. Palvelut ovat periaatteessa saavutettavissa, mutta nettisivujen käytettävyys on usein huonoa. Eräs vastaaja oli joutunut luopumaan junamatkustamisesta, koska lipun ostaminen oli pienellä paikkakunnalla mahdotonta.

Vastaajat arvioivat omat sosiaaliset taitonsa yleensä hyviksi, vaikka näkövamma vaikeutti uusiin ihmisiin tutustumista. Muutamat kokivat, ettei näkövammasta ole haittaa ihmisiin tutustuessa, vaan näön puutteet kompensoidaan muilla aisteilla. Vastaajat pohtivat myös, miten näkövammaa on vaikuttanut suhteeseen omaan itseen. Joiden mielestä, näkövamman vaikutus omakuvaan on negatiivinen. Itselle asetetut vaatimukset voivat olla korkeita ja halutaan selviytyä ilman apua, jolloin arki tuntuu suorittamiselta.

Näkövammaisen ihmisen mahdollisuus aktiiviseen sosiaaliseen elämään koettiin riippuvan myös siitä, minkälaisessa kunnassa ja missä päin Suomea asuu. Monien kohdalla työn tai opiskelun merkitys nousi monen muun asian yläpuolelle. Lähes kaikki nuoremmat vastaajat kertoivat toivovansa tulevaisuudelta opintojen loppuunsaattamista ja mieluisaa työpaikkaa.

Selvityksen Näkövammaisten sosiaalisista suhteista teki tutkimus- ja viestintäyritys Tarubee. Selvityksessä haastateltiin 25 liiton oikeuksienvalvonnan nuorta ja työikäistä asiakasta, joista nuorimmat olivat 19-vuotiaita ja vanhin 63-vuotias.

Lisätietoja:

sosiaaliturvapäällikkö Laura Tolkkinen
laura.tolkkinen@nkl.fi