Millainen keskustelukulttuuri meillä on? Ensimmäiset tulokset julki
Keskustelukulttuuri näkövammaisten keskustelukanavilla
Näkövammaisten liitto ylläpitää yli 70 näkövammaisille tarkoitettua, eri aihepiirejä edustavaa keskustelukanavaa, joilla kommunikoidaan sähköpostiviestein. Vähintään yhdelle kanavalle kirjautuneita keskustelijoita on yli 1 300. Kartoitimme sähköisellä kyselyllä kokemuksia kanavien keskustelukulttuurista.
Keskustelukanavien tarkoituksena on tarjota näkövammaisille ihmisille matalan kynnyksen palvelu, jossa voi käydä moniäänistä keskustelua turvallisessa ilmapiirissä. Toiveenamme on, että jokainen voi halutessaan ottaa keskusteluun osaa ilman pelkoa esimerkiksi lytätyksi tulemisesta.
Kyselyn tulosten perusteella on kuitenkin selvää, että tilanne ei tällä hetkellä ole tavoitteen mukainen. Moni vastaaja kertoi, että käy ilmapiiriongelmien ja asiattoman keskustelun vuoksi lukemassa keskustelukanavia vain harvoin, ja osa on lopettanut keskustelukanavien lukemisen kokonaan.
Vaikka kanavat on tarkoitettu ihmisten väliseen ajatusten jakamiseen, voi viestejä sinkoilla joskus liikaakin. Vastaajat ehdottivat ratkaisuksi muun muassa päivittäisen viestimäärän rajaamista.
Keskustelukanavien netiketillä tarkoitetaan keskustelun käytöstapoja. Niihin kuuluvat muun muassa, että keskusteluviesti lähetetään sen sisältöä vastaavalle keskustelukanavalle, tiettyä henkilöä tai henkilöryhmää loukkaavat viestit ovat kiellettyjä samoin kuin asiattomat, esimerkiksi kiroilua tai alatyylisiä ilmaisuja sisältävät viestit. Netiketti on kirjattu keskustelukanavien käyttöehtoihin.
Kanavien käyttöehtojen mukaan ylläpitäjällä eli Näkövammaisten liitolla on oikeus poistaa palvelusta lainvastainen sisältö ja toimittaa sen tunnistetiedot viranomaisille. Ylläpitäjä voi myös antaa käyttöehtoja rikkoneelle keskustelijalle henkilökohtaisen huomautuksen tai asettaa käyttäjän kirjoitusestoon. Jos on syytä pohtia käyttöoikeuden poistamista kokonaan, päätöksen tekee liiton netikettineuvosto käyttäjää kuultuaan.
Keskustelu on kuitenkin tähän asti soljunut varsin vapaana, eikä siihen ole suuremmin puututtu. Vastaajat toivoivatkin tomerampaa otetta. Tulosten valossa on selvää, että keskustelukanaviemme sääntöjä on terävöitettävä ja moderointia eli keskustelun seurantaa ja valvontaa vahvistettava.
Kyselyyn keskustelukanavien keskustelukulttuurista vastasi 181 henkilöä. Tuloksista kerrotaan myös Airut-jäsenlehtemme numerossa 6/2021- Ulkoinen linkki.
Kyselyn tulokset on syyskuussa välitetty liiton sisäiselle työryhmälle eli netikettineuvostolle, joka päättää seuraavista toimenpiteistä. Kysely uusitaan Hyvin sanottu -hankekaudella vielä 1–2 kertaa, jotta näemme, miten kanavien keskustelukulttuuria kehittävät toimenpiteemme toimivat.
Työyhteisön sisäinen keskustelukulttuuri
Kartoitimme sähköisellä kyselyllä myös henkilöstömme kokemuksia sisäisestä keskustelukulttuurista. Tuloksissa eli keskustelukulttuurissamme oli paljon hyvää, kuten eräs vastaajakin totesi:
”Meillä on paljon hyvää ja positiivista, siitä pitäisi kertoa enemmän.”
82 % vastaajista kertoo mielipiteensä työpaikalla vähintään joskus. 53 % vastaajista haluaa osallistua keskusteluun ja saa myös näkemyksensä hyvin esille. Uskomme, että nämä tulokset kertovat siitä, että keskustelukulttuurimme on pääosin turvallinen ja erilaisiakin mielipiteitä salliva.
Toisaalta 16 % vastaajista sanoi, että haluaisi osallistua keskusteluun, mutta ei koe tulevansa kuulluksi. Samankokoinen joukko vastasi, ettei osallistu tai haluakaan osallistua yhteiseen keskusteluun.
Kyselystä nousi muutamia arvoja, joita meidän on syytä jatkossa vaalia ja kehittää. Näitä ovat esimerkiksi kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen sekä keskustelukumppanin kunnioittaminen. Myös ongelmien ratkaiseminen yhdessä koettiin tärkeäksi arvoksi.
”On hyvä muistaa, että työssämme edistämme yhteistä asiaa. Olemme samalla puolella pöytää.”
Valtaosa vastaajista koki, että keskustelukulttuurimme hyvistäkin puolista huolimatta tarvitsemme työyhteisöömme lisää yhteistä keskustelua sekä avoimuutta.
Kyselyyn sisäisestä keskustelukulttuurista vastasi 60 % liiton henkilöstöstä. Tulosten perusteella tehtäviä toimenpiteitä tullaan pohtimaan ja suunnittelemaan monessa eri yhteydessä, ja keskustelua jatketaan myös koko henkilöstön kanssa yhdessä.
Kysely uusitaan Hyvin sanottu -hankkeen lopussa, syksyllä 2025, jolloin tavoitteena on aina vain paremmat tulokset eli entistäkin toimivampi keskustelukulttuuri.
Lue lisää
Lisätietoja
Hyvin sanottu -hankkeesta Näkövammaisten liitossa:
viestinnän asiantuntija Heidi Härmä
heidi.harma@nkl.fi
p. 09 3960 4622
Näkövammaisten liiton netikettineuvosto (ks. netikettineuvoston kokoonpano Airut-lehdestä- Ulkoinen linkki)
Sivu päivitetty