Siirry pääsisältöön

Lii­ken­ne­pal­ve­lu­lain kor­jaus­tar­peet tak­si­lii­ken­teen osalta

Näkövammaisten liikkuminen on pitkälti taksipalvelujen varassa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että taksipalvelut toimivat näkövammaisten kannalta sujuvasti.

7.7.2020

Liikenne- ja viestintäministeriössä käynnistettiin kesällä 2019 yhteistyössä viranomaisten kanssa taksisääntelyn toimivuuden laaja arviointityö, jonka pohjalta on laadittu luonnos hallituksen esitykseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, ajoneuvolakia ja tieliikennelakia. Esitys on ollut kommentoitavana lausuntopalvelussa- Ulkoinen linkki, ja Näkövammaisten liitto on kommentoinut sitä seuraavasti.

Nykytilanne

Näkövammaisten liikkuminen on pitkälti taksipalvelujen varassa. Toimivat taksipalvelut merkitsevät näkövammaisille aivan eri asiaa kuin keskimäärin koko väestölle. Taksipalvelujen merkitys näkövammaisille vammaispalvelulain (380/1987)- Ulkoinen linkki mukaisten kuljetuspalvelujen käyttäjille on ehdoton edellytys tavallisen arjen sujumiselle ja itsenäiselle elämälle. Taksipalvelujen sujuvuus, toimivuus ja turvallisuus ovat välttämättömiä reunaehtoja asioinnin, työssäkäynnin, opiskelun ja yleensä yhteiskuntaan osallistumisen toteutumiselle.

Näkövammaisilta ihmisiltä saamamme palautteen perusteella näkövammaisilla ja kuulonäkövammaisilla on ongelmia taksiliikenteen kanssa. Taksinkuljettajat eivät aina osaa ottaa huomioon näkövammaisten asiakkaiden erityistarpeita. Taksinkuljettajien kielitaidossa sekä paikallistuntemuksessa ja ajoreittien osaamisessa on puutteita, jotka ovat pahimmillaan aiheuttaneet vaaratilanteita. Tämä on heikentänyt näkövammaisten luottamusta taksiliikenteeseen sekä heidän kokemaansa turvallisuuden tunnetta ja taksipalvelun laatua.

Erityisryhmien kuljettajakoulutus

Näkövammaisten liitto kannattaa esityksessä mainittua erityisryhmien kuljettajakoulutusta.

Pidämme hyvänä ehdotuksena sitä, että erityisryhmien kuljettajakoulutuksen voi suorittaa jo ennen ajoluvan hakemista. Samoin on hyvä, että suoritettu koulutus merkitään rekisteriin ja siitä tulee merkintä ajolupaan.

Lisäksi riittävät resurssit ja keinot on kohdennettava taksien valvontaan. Koulutuksen ohella valvonta on oleellinen osa taksipalvelujen laadun säilyttämistä.

Koulutuksen vapaaehtoisuus

Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti siihen, että koulutus olisi vapaaehtoinen.

Vapaaehtoinen koulutus ei ole riittävä keino varmistaa taksinkuljettajien osaaminen. Kuka tahansa taksinkuljettaja voi milloin tahansa saada asiakkaakseen näkövammaisen ihmisen, joten tarve erityisosaamiseen ei liity vain tiettyihin takseihin tai kuljettajiin.

Erityisryhmien kuljettajakoulutuksen säätämistä pakolliseksi on aiheellista harkita uudelleen.

Mikäli erityisryhmien kuljettajakoulutusta ei säädetä pakolliseksi, on välttämätöntä seurata, miten laajasti (esim. maantieteellisesti) koulutusta käydään ja millä tavoin taksiyrittäjät ja taksinkuljettajat koulutukseen osallistuvat.

Koulutuksen sisältö

Erityisryhmien kuljettajakoulutuksen yhteydessä on tärkeää testata taksinkuljettajan kielitaidon riittävyys. Tällä hetkellä kielitaidon puutteet ovat selkeä ongelma ja aiheuttavat merkittäviä kommunikaatiovaikeuksia tilanteissa, joissa taksinkuljettaja ja näkövammainen asiakas eivät kykene kommunikoimaan sanallisesti taksinkuljettajan puutteellisen kielitaidon vuoksi.

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä, että koulutusohjelmaa on arvioitava ja päivitettävä. Viiden vuoden päivitysväli on riittävä. Koulutusohjelman arvioinnin tulee olla todellista arviointia, ja siinä on paneuduttava koulutuksen sisällön ja taksinkuljettajan tarvitseman osaamisen tarpeisiin.

Esityksessä todetaan, että koulutusohjelman voi laatia myös muu taho kuten etujärjestö. Näkövammaisuuteen liittyvän koulutusosuuden osalta Näkövammaisten liitossa on kattava asiantuntemus ja se on mielellään apuna koulutusohjelman laatimisessa. Kustannusten korvaamisesta tulee sopia, sillä koulutuksen järjestäjälle kyse on liiketoiminnasta.

Koulutusohjelmassa on perusteltua eritellä, millä tavoin erityisryhmien kuljettajakoulutus käytännössä toteutetaan. Näkövammaisuuteen liittyvässä koulutussisällössä on tärkeää olla kouluttajana ihminen, jolla on vahva osaaminen ja mielellään omakohtainen kokemus näkövammaisuudesta. Koulutuksen tulee sisältää sekä teoreettista tietoa näkövammaisten asiakkaiden kohtaamisesta että käytännön harjoituksia näkövammaisena toimimisesta.

Kouluttajat

Erityisryhmien kuljettajakoulutuksessa tulee olla sisältöä näkövammaisuudesta, näkövammaisen ja kuulonäkövammaisen asiakkaan kohtaamisesta, näkövammaisen opastamisesta sekä opaskoirien kanssa toimimisesta. Käytännön harjoituksissa tulee olla kokemuksellisuutta, jossa koulutukseen osallistuvat esimerkiksi tekevät asioita mustat laput silmillä, harjoittelevat opastusotteessa kulkemista ja opastamista sekä ovat taksin kyydissä siten, että eivät näe ympäristöä. Tällä tavoin koulutukseen osallistuville on mahdollisuus tarjota pieni pala käytännön kokemusta näkövammaisena toimimisesta. Pelkkä teoreettinen osuus ei anna samaa tietämystä ja kokemusta.

Erityisryhmien kuljettajakoulutuksessa tulee olla kouluttajina näkövammaisia ihmisiä silloin, kun käsitellään näkövammaisuuteen liittyviä asioita. Näkövammaisten liitto on aiemmin järjestänyt kuljettajakoulutusta yhteistyössä Helsingin Taksiautoilijat ry:n kanssa. Kyseiset koulutukset lakkautettiin, kun liikennepalvelulaki tuli voimaan 1.7.2018. Lakkautuksen perusteluna oli, ettei uudistunut laki enää sisältänyt koulutusvaatimuksia. Näkövammaisten kokemuksen mukaan taksipalvelujen laatu ja turvallisuus sekä taksinkuljettajien osaaminen on heikentynyt lakiuudistuksen jälkeen. Tarve koulutukselle on ilmeinen.

Näkövammaisten liitolla on mahdollisuus ja vahvaa osaamista järjestää näkövammaisuuteen ja näkövammaisten asiakkaiden kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Kouluttajan tulee olla ammattihenkilö, jolla on laaja-alaista tietoa näkövammaisuudesta ja osaamista ohjata käytännönharjoituksia. Ammattihenkilön antamaan koulutukseen kokemuskouluttajan antama koulutus on hyvä lisä, mutta kokemuskouluttajan antama koulutus ei ole yksinään riittävä.

Näkövammaisten liitto ei pidä riittävänä, että koulutusta antavalta opettajalta edellytetään riittävien pedagogisten taitojen ja taksialan säädösten tuntemuksen lisäksi vain voimassaolevaa taksinkuljettajan ajolupaa ja yhden vuoden  kokemusta päätoimisena taksinkuljettajana tai käytännön kokemusta alalta. On tärkeää, että opettajalla on laaja-alaisempi osaaminen ja esimerkiksi vähintään kolmen vuoden työkokemus taksinkuljettajan tehtävästä.

Koulutusorganisaatiot

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että erityisryhmien kuljettajakoulutuksen järjestämisen koulutusorganisaation hyväksyminen kirjataan lakiin. Siten määritellään vähimmäisehdot koulutukselle, joka todennäköisesti yhdenmukaistaa koulutuksen sisältöä ja toimii riittävän laadun mittarina. Liikenne- ja viestintäviraston rooli koulutusorganisaatioiden hyväksyjänä ja valvojana on perusteltua.

Taksipalvelujen saatavuus

Taksipalvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä on tällä hetkellä huonosti saatavilla tietoja. Liikkumispalvelun tarjoajan tietojen toimitusvelvollisuuden ja raportoinnin uudistaminen ja parantaminen on siten kannatettavaa. Raportoinnin tulee olla laaja-alaista ja vaikutuksia on tarkasteltava useista näkökulmista.

Esityksessä jää epäselväksi, kohdentuuko raportointi myös julkisesti rahoitettavien taksipalvelujen ja niiden välityskeskusten toimintaan.

Julkisesti rahoitettavat taksipalvelut ovat yli 40 % taksimarkkinoista. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että raportointi koskee myös näitä taksipalveluja, sillä muussa tapauksessa raportointi ei ole luotettavaa vaan tiedot ovat hyvin puutteellisia.

Huomautamme, että julkisen sektorin rooli taksipalvelujen saatavuudesta haja-asutusalueilla huolehtimisesta on merkittävä. Ennen liikennepalvelulakia voimassa olleessa taksiliikennelaissa (217/2007) oli saatavuuteen vaikuttavia säännöksiä, joiden palauttamista ainakin osittain olisi perusteltua harkita ongelman korjaamiseksi. Esitettävät muutokset auttavat kartoittamaan taksipalvelujen saatavuuden haasteita. Niiden lisäksi olisi säädettävä säädökset, joilla voidaan puuttua saatavuudessa havaittuihin ja olemassa oleviin ongelmiin.

Suullinen informaatio

Esityksessä oli huomioita myös harmaan talouden torjunnaksi taksialalla. Esityksessä huomioidaan taksinkuljettajan vastuu siitä, että ajoneuvossa on matkustajan nähtävillä esimerkiksi hintatiedot. Kannatamme esitystä.

Hintatiedot ilmoittavien tarrojen tai vastaavien tulee olla kontrasteiltaan sekä kirjasinkooltaan ja -tyypiltään selkeitä sekä riittävän suuria, jotta ne heikkonäköiset, jotka näkevät lukea tekstin, voivat sen havaita.

Mikäli hintatiedot ovat esimerkiksi verkkosivuilla tai sovelluksessa, niiden tulee olla saavutettavia. On muistettava, että monet näkövammaiset ovat digitaalisten palvelujen ulkopuolella, joten tämä ei ole ratkaisu kaikille.

Muistutamme myös, että tiedot on tarvittaessa kerrottava näkövammaisille asiakkaille suullisesti. Suullisen informaation antamisesta ei saa kieltäytyä. Taksinkuljettajan on oltava itse aktiivinen hintatietojen ilmoittamisessa suullisesti näkövammaiselle asiakkaalle.

Esityksen vaikutusten arviointi

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että kaikkien esitettyjen muutosten vaikutuksia arvioidaan myös vammaisten ihmisten kannalta. Tällä hetkellä tätä arviointia ei ole tehty riittävän kattavasti. Koska yksi esitettyjen lakimuutosten tavoite on erityisryhmien kokeman turvallisuuden parantaminen, on vammaisten ihmisten näkökulmasta tehtävä vaikutusarviointi välttämätöntä.

Vammaissopimus

Muistutamme liikenne- ja viestintäministeriötä Suomen ratifioiman ja laintasoisena voimassa olevan YK:n vammaissopimuksen- Ulkoinen linkki velvoitteista. Vammaissopimus on otettava huomioon läpileikkaavasti liikennepalvelulain muutoksia säädettäessä.

Vammaissopimuksen artikla 20- Ulkoinen linkki käsittelee henkilökohtaista liikkumista. Se velvoittaa sopimuspuolten toteuttamaan tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen, muun muassa helpottamalla liikkumista sillä tavalla kuin ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat edellytyksiä vammaisten ihmisten itsenäiselle elämälle ja täysimääräiselle osallistumiselle kaikilla elämänaloilla. Vammaissopimus velvoittaa sopimuspuolet toteuttamaan asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille ihmisille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisöille avoimiin ja tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla.

Vammaissopimuksen artikla 21- Ulkoinen linkki velvoittaa sopimuspuolet antamaan suurelle yleisölle tarkoitettua tietoa vammaisille ihmisille oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja saavutettavassa muodossa ja saavutettavaa teknologiaa käyttäen.

Lue myös

Tutustu aiempiin lausuntoihimme liittyen taksipalveluihin: