Lausuntomme YK:n vammaisyleissopimuksen kansallisen toimintaohjelman valmisteluun
Tietoisuuden lisääminen
Näkövammaisten liitto painottaa, että tietoisuutta YK:n vammaissopimuksesta, yhdenvertaisuudesta, syrjinnästä sekä vammaisista ihmisistä on lisättävä kaikilla yhteiskunnan aloilla: mm. työelämässä, koulutuksessa, viranomaishallinnossa ja palveluissa.
Esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen keskeisestä periaatteesta, yhdenvertaisuudesta, on edelleen virheellistä käsitystä ja tulkintaa. Yhdenvertaisuus ymmärretään helposti virheellisesti siten, että kaikille vammaisille järjestetään palvelut samalla tavalla, eikä oteta huomioon vammaisen ihmisen yksilöllisiä tarpeita ja yksilöllistä elämäntilannetta.
Kuten toimintaohjelman luonnoksessa todetaan, vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli vammaistietoisuuden lisäämisessä. Vammaisjärjestöt tulee osallistaa osaksi yhteiskunnallisia uudistuksia ja vastaavia, jotta ne voivat viedä tietoa ja osaamista muun muassa kuntiin, tuleville hyvinvointialueille ja valtion hallintoon. Tämä tulee tehdä YK:n vammaissopimuksen osallistamisvelvoitteen mukaisesti.
Tietoisuuden lisäämisen ohella keskeistä on syrjinnän seurantajärjestelmän kehittäminen ja syrjinnän seurannan vahvistaminen. Se koskee kaikkia elämänalueita, joten sen tulee olla läpileikkaavana kaikessa toiminnassa ja kaikilla hallinnonaloilla. On muistettava myös helposti piiloon jäävä syrjintä sekä vammaisten ihmisten tietoisuus siitä, mitä syrjintä voi olla ja millä tavoin siihen voi puuttua.
Hyvä hallinto ja oikeusturva
Näkövammaisten liitto kantaa huolta kuntien vammaispalvelujen hallinto-oikeudellisesta osaamisesta, joka vaikuttaa siihen, miten vammaisten ihmisten palveluasioita hoidetaan. Hallintolakiin kirjattujen palveluperiaatteen ja viranomaisen neuvontavelvollisuuden noudattamisessa esiintyy kuntatasolla puutteita. Myös lakisääteisten palvelusuunnitelmien tekemisessä esiintyy ongelmia. Näiden suunnitelmien taso ja laatu vaihtelee riippuen kunnasta ja myös viranhaltijasta.
Asiakkaan näkemys ei läheskään aina ilmene suunnitelmasta riittävästi. Suunnitelmia jää myös tekemättä. Puutteet suunnitelmien tekemisessä vaarantavat asiakkaan oikeusturvan.
Kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on lisättävä koulutusta ja osaamista muun muassa hyvän hallinnon vaatimuksista sekä palvelu- ja asiakassuunnitelmien laatimisesta, jotta perustuslailliset hyvän hallinnon takeet ja asiakkaiden oikeusturva eivät vaarannu.
Vammaispalvelut
Toimintaohjelman luonnoksessa tuodaan esiin, että vammaisjärjestöt korostavat vammaispalvelujen merkitystä. Vammaispalveluilla on suuri rooli monen vammaisen ihmisen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Näkövammaisten ihmisten oikeus yksilöllisiin ja laadukkaisiin vammaispalveluihin tulee turvata, jotta heidän tavallinen arkensa on sujuvaa yhdenvertaisesti saman ikäisten ja samassa elämäntilanteessa olevien vammattomien ihmisten kanssa.
Esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen laadun on parannuttava. Kilpailutus on tuonut mukanaan paljon ongelmia. Ongelmia on mm. taksinkuljettajien paikallistuntemuksessa, kielitaidossa ja osaamisessa ottaa huomioon näkövammaisen asiakkaan erityistarpeet sekä kuljetusten turvallisuudessa. Myös työssäkäynti, opiskelu ja yhteiskuntaan osallistuminen ovat vaikeutuneet kuljetuspalveluissa olevien ongelmien vuoksi. Näkövammaisten ihmisten kannalta keskeistä on lisäksi henkilökohtaisen avun toimivuus ja liikkumistaidon ohjauksen saatavuus eri puolilla Suomea.
Työelämä ja koulutus
YK:n vammaissopimuksen 27 artiklassa turvattu vammaisten ihmisten oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa ei toteudu riittävällä tasolla. Esimerkiksi näkö-vammarekisterin tilastojen mukaan näkövammaisten työllisyysaste on vain 41,6 %.
Kuten toimintaohjelman luonnoksessa mainitaan, vammaisten ihmisten työllisyysasteen nostamiseen voidaan vaikuttaa muun muassa yhdenvertaisuuslaissa säädetyllä positiivisella erityiskohtelulla. Työllisyysasteen nostoon voidaan vaikuttaa myös tiedon lisäämisellä muun muassa kohtuullisista mukautuksista.
Jotta näkövammaisten ihmisten kohdalla YK:n vammaissopimuksen 24 artiklassa turvattu oikeus koulutukseen toteutuu, riittävät ja yksilölliset palvelut ja tukitoimet on taattava. Kuten toimintaohjelman luonnoksessa todetaan, ongelmallisia tilanteita ja syrjinnän kokemuksia aiheuttavat järjestelyt, joissa ei huomioida vammaisen ihmisen yksilöllisiä tarpeita. Näin ollen oppilaitosten tietoisuutta näkövammaisten ihmisten käyttämistä palveluista ja tukitoimista sekä kohtuullisista mukautuksista on lisättävä. Myös opettajien koulutukseen on lisättävä näkö- ja muuta vammaisuutta käsittelevää tietoaineistoa.
Saavutettavuus
Digitalisoituvassa yhteiskunnassa saavutettavuuden lisääminen on näkövammaisten kannalta hyvin keskeistä. Saavutettavuuteen on panostettava kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, kuten työelämässä, koulutuksessa sekä digitaalisten palvelujen ja yleisen tiedonsaannin osalta. Tästä erittäin tärkeästä tavoitteesta huolimatta on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaikki eivät tule käyttämään ainakaan pelkästään digitaalisia palveluja, joten vaihtoehtoisia tapoja saada palveluja on oltava tarjolla.
Saavutettavuus lisää YK:n vammaissopimuksen keskeistä periaatetta yhdenvertaisuutta, koska saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia.
Lisätietoja
Näkövammaisten liitto ry
järjestöjohtaja Sari Kokko p. 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi
ts. oikeuksienvalvontalakimies Elina Ketonen p. 050 467 7401, elina.ketonen@nkl.fi
Sivu päivitetty