Lausunto var­hais­kas­va­tus­lain muut­ta­mi­seen

Näkövammaisen lapsen tuen tarve on arvioitava yhteistyössä, tarvittaessa esimerkiksi kuntoutusohjaajien ja Näkövammaisten liiton asiantuntijoiden tuella. Muistutamme myös, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on oltava riittävä osaaminen.

Näkövammaisten liitto ry on tutustunut luonnokseen hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Näkövammaisten liitto on näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö sekä näkemisen ja näkövammaisuuden asiantuntija. Suomessa näkövammaisia ihmisiä on noin 55 000, joista alle 18-vuotiaita on noin 1 000–1 500. Koska varhaiskasvatus koskee myös näkövammaisia lapsia ja heidän perheitään sekä näkövammaisia vanhempia ja heidän lapsiaan, olisi ollut perusteltua, että opetus- ja kulttuuriministeriö olisi toimittanut lausuntopyynnön myös Näkövammaisten liitolle.

Osallistaminen päätöksentekoon ajoissa

Näkövammaisten liitto pitää lakiesitystä lähtökohdiltaan hyvänä ja kannatettavana. Sen kautta on mahdollista edistää YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta- Ulkoinen linkki ja sen velvoitteiden täyttämistä Suomessa. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä uudistettaessa on perusteltua erikseen huomioida sopimuksen vammaisia lapsia koskeva 7 artikla- Ulkoinen linkki sekä koulutusta koskeva 24 artikla- Ulkoinen linkki.

YK:n vammaissopimus on Suomea sitova ja voimassa laintasoisena. Sen tehtävänä on ohjata kansallisen lainsäädännön kehittämistä. Kyse ei ole pelkästään arvopohjasta tai ideologiasta.

Lisäksi Näkövammaisten liitto korostaa YK:n vammaissopimuksen artiklan 4- Ulkoinen linkki kohdan 3 velvoitetta: laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkaa, joilla yleissopimusta pannaan täytäntöön, tulee vammaiset henkilöt osallistaa neuvotteluihin. Varhaiskasvatuslain muuttamisen osalta tämä tarkoittaa, että näkövammaisten ja muulla tavoin vammaisten lasten ja heidän huoltajiensa sekä näkövammaisten ja muulla tavoin vammaisten huoltajien ja heidän lastensa näkemyksien kuuleminen lain valmisteluvaiheessa olisi pitänyt toteuttaa tiiviimmässä yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Inkluusio

Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi varhaiskasvatuslakiesitystä koskevassa lausunnossaan- Ulkoinen linkki, että varhaiskasvatusta koskevaa sääntelyä on ensisijaisesti arvioitava perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettuna sosiaalipalveluna, vaikka tehtävä on siirretty opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Samanaikaisesti on huomioitava, että YK:n vammaissopimus edellyttää vammaiset ihmiset osallistavaa koulutusjärjestelmää kaikilla tasoilla. Vammaisilla lapsilla, koululaisilla ja opiskelijoilla on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja siihen tarvittava yksilöllinen tuki. Tämä ei estä sitä, että vammainen lapsi saa opetusta sopivan kokoisessa pienryhmässä tai varhaiskasvatusympäristössä, joka ei ole lähimpänä hänen kotiaan, jos se on paikka, jossa turvataan hänen oikeutensa ja etunsa parhaiten.

Inkluusio (inclusion) tai inklusiivinen kasvatus (inclusive education) viittaavat YK:n ja Unescon kehittämään ajattelutapaan, jossa korostetaan kaikkien vammaisten ihmisten oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin erillisiin palvelujärjestelmiin.

Näkövammaisten liitto huomauttaa Vammaisfoorumi ry:n tapaan, että hallituksen esitysluonnoksessa toistuvia inkluusion ja inklusiivisuuden käsitteitä ei ole avattu riittävästi. “Kaikille yhteinen” ei ole lainsäädännöltä edellytettävän täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden kannalta riittävän selkeä ja yksiselitteinen ilmaisu.

Esityksessä on nykyistä tarkemmin tuotava esiin esimerkiksi, millä keinoilla vammaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita tunnistetaan kattavasti sekä esimerkkejä siitä, millaisilla kaikille sopivilla toimintatavoilla ja toisaalta yksilöllisiin tarpeisiin vastaavilla tuen muodoilla ammattilaiset voivat poistaa esteitä eli toteuttaa inkluusiota. Osa näistä on toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä, mutta lainsäädännöllä on ohjattava varhaiskasvatuksen järjestäjiä luomaan edellytykset myös vammaisten lasten oikeuksien toteutumiselle. Toimenpiteiden lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjältä on edellytettävä niiden toteutumisen seurantaa ja arviointia.

Näkövammaisten liitto yhtyy Vammaisfoorumin ja Varhaiskasvatuksen opettajien liiton näkemykseen siitä, että kolmiportaisen tuen lainsäädäntö on liian väljä eikä varhaiskasvatuksessa riittävästi ohjata tuen tarpeen arviointiin. Lisäksi kunnissa on virheellisiä käsityksiä siitä, että kolmiportainen tuki etenee aina portaittain. Mikäli näkövammaisen lapsen yksilöllinen tilanne vaatii, tulee tuen taso päättää sen hetkisen avun tarpeen mukaan. Tämä tarkoittaa, että näkövammaisen lapsen tulee tarvittaessa saada erityisen tuen päätös jo varhaiskasvatuksen alussa.

Vaikutusarviointi

Esityksessä on arvioitu lakimuutoksen vaikutuksia lapsiin ja perheisiin yleisellä tasolla. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että on tehtävä myös vammaisvaikutusten arviointi. Kyse on vaikutusarvioinnista, jossa esityksen vaikutuksia arvioidaan vammaisten lasten ja heidän perheidensä sekä vammaisten vanhempien ja heidän lastensa kannalta. Näkövammaisten liitto yhtyy Vammaisfoorumin esitykseen vammaisvaikutusten arvioinnista, jota on lyhyesti kuvattu alla.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta käsitteli kevätistuntokaudella 2021 omana asianaan säädösehdotusten vaikutusarviointia. Vammaisfoorumi oli 24.3.2021 tarkastusvaliokunnan kuultavana ja jätti sille kirjallisen asiantuntijalausunnon. Vammaisfoorumin näkemys on, että on tarpeen kehittää vammaisvaikutusten arviointi. Vammaisvaikutusten arviointi on hyvää ennakoivaa oikeusturvaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien ja oikeustilan vaikutusten arvioinnissa. Tarkastusvaliokunnalle jättämässään kirjallisessa asiantuntijalausunnossa Vammaisfoorumi katsoi, että vammaisvaikutusten arvioinnista tulee saada normaali menettely säädösvalmistelussa.

Varhaiskasvatuslaki

3 § Varhaiskasvatuksen tavoitteet

Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteena olisi tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisesti. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tavoitteena on inklusiivisuuden periaatteiden toteutuminen, kaikille yhteinen varhaiskasvatus.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei yksityiskohtaisten perustelujen termiä inklusiivisuus ole avattu riittävän laajasti. Inklusiivisuuden käsitettä on kuvattu muualla hallituksen esityksen luonnoksessa, mutta sen riittävän laaja kuvaus puuttuu tästä. Näkövammaisten liitto esittää, että inkluusio ja inklusiivisuus on määriteltävä selkeästi ja täsmällisesti pykälän 3 yksityiskohtaisissa perusteluissa.

3 a luku Oikeus varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen

Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 3 a luku. Luvussa säädettäisiin lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, annettavasta tuesta ja tuen toteutuksesta sekä tuen tarpeen arvioinnista, hallintopäätöksen antamisesta ja muutoksenhausta.

Näkövammaisten liitto kannattaa uutta 3 a lukua. On hyvä, että näkövammaisen lapsen varhaiskasvatuksessa tarvitseman tuen antaminen yhtenäistyy. Samoin on hyvä, että tuesta varhaiskasvatuksessa on suora jatkumo tukeen esiopetuksessa ja perusopetuksessa.

15 a § Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen

Pykälän 1 momentin mukaan varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella olisi oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa tai hyvinvointinsa edellyttämää tukea heti tuen tarpeen ilmettyä osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Pykälän 2 ja 3 momentissa säädettäisiin varhaiskasvatuksessa annettavan tuen rakenteesta.

Lapsen edun ensisijaisuus on kannatettavaa. Todellisuudessa lapsen etu voidaan ymmärtää eri tavoilla. Näkövammaisten liitto esittää, että varhaiskasvatuslain 4 §:n lapsen etu- käsitteen oikeudellinen merkitys avattaisiin nyt lausuntokierroksella olevan esityksen käsittelyn yhteydessä. Tällöin olisi mahdollista tarkentaa arkikieliseltä kuulostavan sanaparin merkitystä ja varmistaa, että se ymmärretään oikein. Tällä hetkellä on havaittavissa virheellisiä tulkintoja.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu tuki ei olisi riittävää tai lapsi tarvitsee vahvempaa tukea, olisi tukea tehostettava matalalla kynnyksellä lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tehostetun tuen määritelmä ja ennen kaikkea, mitä tehostettu tuki tarkoittaa käytännössä, jää epäselväksi. Jotta tehostettu tuki olisi samanlaista kaikkialla, sen selkeämpi kuvaus ja määrittely on välttämätöntä. Epäselväksi jää myös se, miten voidaan varmistaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä (mukaan lukien erityisopettaja) on riittävä osaaminen arvioida tuen tarvetta. On välttämätöntä, että näkövammaisten lasten kohdalla tuen tarpeen arviointi tehdään yhteistyössä esimerkiksi keskussairaalojen kuntoutusohjaajien kanssa, jotka ovat erikoistuneet näkövammaisten ihmisten erityiskysymyksiin. Tällä hetkellä on nähtävissä, että osa heikkonäköisistä lapsista jää vaille riittävää tukea, koska varhaiskasvatuksessa ei osata nähdä heidän tuen tarvettaan eikä tuen tarvetta arvioida yhteistyössä näkövammaisalan ammattilaisten kanssa.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa 2 momentissa tarkoitettu tuki ei olisi riittävää tai lapsi tarvitsisi tukea vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta oppimisen ja kehityksen tuen tarpeesta johtuen. Tällöin tukea olisi annettava yksilöllisesti suunniteltuna erityisenä tukena. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että momentin yksityiskohtaisia perusteluja tulee tarkentaa. On muistettava, että YK:n vammaissopimuksen myötä yksilöllinen tarve määritellään tapauskohtaiseksi, joten yksityiskohtaisissa perusteluissa oleva esimerkkejä sisältävä luettelo on aiheellista tarkistaa.

Näkövammaisten liitto pitää kannatettavana, että varhaiskasvatukseen osallistuvan vammaisen lapsen oikeusturvaa parannetaan siten, että erityisestä tuesta tehdään hallintopäätös.

15 b § Lapselle annettava tuki ja tuen toteutus

Pykälän 1 momentin mukaan tuki voisi sisältää lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia järjestelyjä. Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä luetteloa tule nähdä kattavana vaan esimerkkeinä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen lisääminen on oleellista. Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että osaamisen lisääminen mainitaan myös varhaiskasvatuslaissa. Näkövammaisten lasten osalta keskeinen taho on oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ja etenkin sen Onervan toimipisteessä oleva näkövammaisosaaminen. Yhteistyötahoina on hyvä muistaa myös vammaisjärjestöt. Esimerkiksi Näkövammaisten liitossa on näkövammaisuuteen liittyvää erityisosaamista, jota varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tietyin osin käyttää oman työnsä tukena.

Pykälän 2 momentin mukaan mitoitusta koskevaa sääntelyä ei luonnoksessa esitetä muutettavaksi. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tässä tapauksessa esityksen tavoitteena oleva yksilöllisen tuen kehittäminen jää toteutumatta. Näkövammaisen lapsen kohdalla on kyse myös henkilöstön riittävyydestä.

Näkövammaisen lapsen tosiasiallisen tuen tarpeen toteutumisen varmistamiseksi on perusteltua säätää tarkemmin lapsiryhmien koosta tilanteissa, joissa ryhmässä on vammainen tai muu tukea tarvitseva lapsi. Päiväkotiryhmän kokoa etenkin 3 vuotta täyttäneiden kohdalla on perusteltua rajata, jos ryhmässä on vammainen tai muu tukea tarvitseva lapsi. Jos vammaisella tai muulla tukea tarvitsevalla lapsella ei ole henkilökohtaista avustajaa, on asetuksessa säädettävä, että hänen katsotaan olevan ryhmässä yksilöllisten tarpeidensa mukaan vähintään kahden lapsen paikalla.

Lisäksi Näkövammaisten liitto huomauttaa, että osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset tulee ryhmäkokoa koskevissa säännöksissä huomioida siten, etteivät lapsiryhmien koot tosiasiassa joidenkin ryhmän lasten varhaiskasvatuksen osa-aikaisuuteen vedoten pääse nousemaan suunniteltua suuremmiksi.

15 c § Tuen tarpeen arviointi

Näkövammaisten liitto esittää, että tuen tarpeen arviointi tehdään yhteistyössä tarvittaessa myös kuntoutusohjaajien ja vammaisjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi näkövammaisen lapsen kohdalla on merkityksellistä kuulla näkövammaisalan ammattilaisten näkemyksiä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja perheen näkemysten rinnalla.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa on tärkeää kirjata tarkasti näkövammaisen lapsen tuki. Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuslakiin kirjataan selkeästi, mitkä lapsen erityiseen tukeen liittyvät sisällöt tulee kirjata varhaiskasvatussuunnitelmaan. Näin ei jäisi tulkinnanvaraisuutta eikä epäselvyyttä siitä, mitä tukea näkövammainen lapsi tarvitsee.

Pykälän 4 momentissa todetaan, että arvioinnissa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei esityksessä ole tietoa siitä, kuka ja millä tavoin on vastuussa siitä, että vammaisen lapsen huoltajat saavat riittävästi tietoa tukitoimista ja niiden merkityksestä. Lisäksi on muistettava, että näkövammaisen huoltajan on saatava kyseinen tieto saavutettavassa muodossa, jotta hän voi hyödyntää tietoa yhdenvertaisesti näkevien vanhempien kanssa.

15 d § Päätös annettavasta tuesta

Pykälän 1 momentin mukaan 15 a §:n 3 momentin mukaisesta erityisestä tuesta olisi tehtävä hallintopäätös. Päätöksessä olisi mainittava lapselle annettavat tuen muodot ja tukipalvelut. Päätöksessä päätettäisiin ehdotetun lain 15 a §:n 3 momentin mukaisesta erityisestä tuesta ja lain 15 b §:n mukaisesta lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteutuksesta. Tarkempi tuen käytännön toteuttaminen, esimerkiksi pedagogiset keinot ja toteuttamistapojen intensiivisyys kirjattaisiin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

On kannatettavaa, että varhaiskasvatuksessa annettavasta erityisestä tuesta tehdään hallintopäätös. Päätöksen on oltava riittävän selkeä, jotta sitä ei voi tulkita väärin.

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus

Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä, ettei avustajaa lasketa mukaan henkilöstömitoitukseen. Muut pykälään liittyvät kommentit Näkövammaisten liitto on esittänyt 15 b §:n kohdalla. Tämä siksi, että Näkövammaisten liitto katsoo, että vammaisten lasten tuen tarpeen arvioinnissa ryhmän koko ja siinä työskentelevän henkilöstön määrä ja laatu liittyvät tuen järjestämisen kokonaisuuteen.

2 § Muutoksenhaku varhaiskasvatusoikeutta, lapselle annettavaa tukea ja varhaiskasvatukseen ottamista koskevaan päätökseen

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että vammaisen lapsen varhaiskasvatuksen 15 d §:ssä tarkoitettua tukea koskevan päätöksen muutoksenhakuprosessissa on varmistettava, että oikaisuvaatimus käsitellään viipymättä asian luonteen vuoksi.

toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen
järjestöjohtaja Sari Kokko
Näkövammaisten liitto ry


Sivu päivitetty