Lausunto vam­mai­sa­lan am­mat­ti­tut­kin­non pe­rus­teis­ta

Tämä on Näkövammaisten liiton lausunto Opetushallitukselle vammaisalan ammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta. Lausunto on jätetty 30.12.2020 lausuntopalvelu.fi- Ulkoinen linkki-verkkosivustolle.

Lausuntokierroksella oleva luonnos koskee opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella tutkintorakenteeseen lisättyä vammaisalan ammattitutkintoa, joka astuu voimaan 1.8.2021. Samassa yhteydessä tutkintorakenteesta poistuu kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja henkilökohtaisen avun osaamisala siirtyy puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnosta vammaisalan ammattitutkintoon.

Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä

Tutkinnon perusteissa on otettu monilta osin hyvin huomioon työelämä ja sen tarpeet. Opiskelijan on kuitenkin tärkeää muistaa, että työelämän tilanteet ja tehtävät eivät ole identtisiä opinnoissa opitun kanssa. Esimerkiksi näkövammaisissa ihmisissä on hyvin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Jokaisen näkövammaisen henkilökohtaisen avun käyttäjän elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet ovat ne, joiden on oltava etusijalla, kun henkilökohtainen avustaja tekee työtään. Lisäksi on varmistettava, että henkilökohtainen avustaja ymmärtää työnantajamallissa työnantajuuden ja muissa toteutustavoissa työnjohtajuuden olevan näkövammaisella ihmisellä itsellään.

Tutkinnon muodostumisesta

Tutkinto muodostuu monipuolisista ja henkilökohtaisen avustajan osalta varsin vapaasti valittavista tutkinnon osista. On tärkeää, että henkilökohtaisen avustajan tutkinnon suorittanut ymmärtää, ettei esimerkiksi näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisena avustajana toimiminen ole pelkästään sitä, mitä opiskelija on tutkintoa suorittaessaan oppinut.

Tutkinnon osissa on kohtia, joiden merkitys ei käy selville tutkinnon rakenteesta. Näkövammaisten liitto ihmettelee, miten on päädytty esimerkiksi siihen, että tutkinnon osana on vaihtoehtoinen kohta 2.4 Sosiokulttuurinen työ. Epäselväksi jää, miksi kulttuuri ja taide on painottunut näin voimakkaasti.

Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)

Luku 2.2 Toimintakyvyn ja oppimisen tukeminen, 45 osp

Henkilökohtainen avustaja voi suorittaa tämän kokonaisuuden, joten Näkövammaisten liitto nostaa esiin joitain kokonaisuuteen liittyviä huomioitaan näkövammaisten henkilökohtaisen avun käyttäjien näkökulmasta.

Ammattitaitovaatimuksissa todetaan, että opiskelija osaa arvioida vammaisen henkilön kykyä toimia. Näkövammaisten liiton mielestä jää epäselväksi, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Henkilökohtaisten avustajien tehtävänä ei ole arvioida näkövammaisen henkilökohtaisen avun käyttäjän kykyä toimia eri tilanteissa.

Tässä ammattitaitovaatimuksessa hyväksytyn suorituksen kriteerinä on mainittu, että opiskelija suunnittelee erilaiset arjen yksilölliset toimintatilanteet niin, että asiakkaan aktiivinen toimijuus ja osallisuus vahvistuvat. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että henkilökohtaisessa avussa näkövammainen henkilökohtaisen avun käyttäjä määrittelee työtehtävät ja muut työn tekemiseen liittyvät asiat. Henkilökohtainen avustaja ei ole pääroolissa suunnittelemassa arjen toimintatilanteita.

Lisäksi ammattitaitovaatimuksen hyväksytyn suorituksen kriteereissä todetaan muun muassa, että opiskelija käyttää työssään tietoa erilaisista toimintakyvyn kuvaamismenetelmistä yhdessä työryhmän kanssa. Niissä mainitaan myös muita vastaavanlaisia toimintakykyyn liittyviä seikkoja. Näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisten avustajien kohdalla ei pääsääntöisesti ole työryhmiä eikä henkilökohtaisella avustajalla ole oikeutta raportoida työstään esimerkiksi kuntien sosiaalitoimille tai näkövammaisen ihmisen omaisille.

Ammattitaitovaatimuksissa todetaan, että opiskelija ottaa huomioon motoriset taidot, aistivammat ja autismikirjon häiriöt. Hyväksytyn suorituksen kriteereissä on kirjaus, että opiskelija käyttää yksilöllisesti kuulovammaisen, aistimonivammaisen ja näkövammaisen henkilön opastuksen menetelmiä. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että koulutuksen toteutuksessa on hyvä käyttää näkövammaisjärjestöissä olevaa näkövammaisuuden asiantuntemusta.

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä, että perusasiat eri vammoista ja sairauksista ovat tiedossa. On kuitenkin huomattava, että näkövammoja on hyvin erilaisia ja jokaisen näkövammaisen ihmisen tilanne on erilainen. Ei tule tehdä yleistyksiä eikä olettamuksia sen perusteella, että tutkintoa suorittaessa on saanut joitain perustietoja näkövammaisuudesta. Henkilökohtaisen avustajan työhön perehtyminen on jokaisen työnantajan tai työnjohtajan kohdalla yksilöllistä ja työntekijän tarpeet ovat erilaisia. Tutkinto ei saa antaa kuvaa, että esimerkiksi jokaisen näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avustajan työ on samanlaista, sillä todellisuudessa työtehtävät vaihtelevat työnantajan tai työnjohtajan tarpeiden mukaan.

Ammattitaitovaatimuksissa todetaan, että opiskelija toimii asiakassuunnitelmien mukaisesti. Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on muun muassa maininta, että opiskelija dokumentoi ja kirjaa tekemiänsä havaintoja asiakaslähtöisesti. Näkövammaisten liitto ihmettelee kirjaamisen ja dokumentoinnin tarkoitusta. Henkilökohtaisella avustajalla on vaitiolovelvollisuus eikä hän voi dokumentoida tai raportoida työstään ulkopuolisille tahoille.

Luku 2.4 Sosiokulttuurinen työ, 15 osp

Henkilökohtainen avustaja voi suorittaa tämän kokonaisuuden, joten Näkövammaisten liitto nostaa esiin joitain kokonaisuuteen liittyviä huomioitaan näkövammaisten henkilökohtaisen avun käyttäjien näkökulmasta.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että kaikki näkövammaiset henkilökohtaisen avun käyttäjät eivät ole ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kulttuurista ja taiteesta. Tämän osa-alueen suorittaminen ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa kulttuuri ja taide tulevat osaksi henkilökohtaisen avun käyttäjän elämää ja arkea vastoin hänen omaa tahtoaan.

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija edistää saavutettavuutta ja toimii turvallisesti. Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on mainittu muun muassa, että opiskelija huolehtii kulttuuri- ja taidetoiminnan saavutettavuudesta, kuten esteettömästä tiedotuksesta, fyysisen ympäristön esteettömyydestä, esityksen ja näyttelyn saavutettavuudesta sekä saavutettavuudesta eri aistien avulla. Saavutettavuus ja esteettömyys ovat tärkeitä myös muualla kuin kulttuurissa ja taiteessa. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että viestinnän ja tiedottamisen kohdalla käytetään useimmiten termiä saavutettava, jolloin tässä hyväksytyn suorituksen kriteerissä tulisi olla kirjaus saavutettavasta tiedottamisesta.

Luku 2.5 Yhteistyö perheen ja läheisten kanssa, 15 osp

Henkilökohtainen avusta ja voi suorittaa tämän kokonaisuuden, joten Näkövammaisten liitto nostaa esiin joitain kokonaisuuteen liittyviä huomioitaan näkövammaisten henkilökohtaisen avun käyttäjien näkökulmasta.

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija tukee vammaisen lapsen ja nuoren kasvua yhdessä läheisten kanssa. Hyväksytyn suorituksen kriteereissä ei näy riittävästi vammaisen nuoren itsenäistyminen ja oman elämän haltuun ottaminen.

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija tukee aikuisen henkilön perhettä ja läheisiä. Näkövammaisten liitto muistuttaa, ettei näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avustajan tehtävänä ole ohjata erilaisten palvelujen, mahdollisuuksien tai vapaa-ajan toimintojen pariin. Henkilökohtaisen avustajan tehtävänä on toimia apuna näissä ja muissa arjen asioissa sekä olla apuna esimerkiksi tiedon hankkimisessa.

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija tiedostaa moniammatillisen työn merkityksen ja toimii alan palveluverkostoissa. Hyväksytyn suorituksen kriteereissä on kirjauksia esimerkiksi palvelujen piiriin ohjaamisesta. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että kyseinen ohjaaminen ei ole ensi sijassa näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avustajan tehtävä.

Lisäksi hyväksytyn suorituksen kriteereissä on kirjaus, että opiskelija huomioi työssään, että vammainen henkilö ja hänen perheensä sekä läheisensä ovat moniammatillisen työryhmän jäseniä. Näkövammaisten liiton mielestä tässä jää epäselväksi, mitä kirjaus tarkoittaa. Moniammatillisella työryhmällä tarkoitetaan pääsääntöisesti ammattihenkilöiden muodostamia työryhmiä.

Luku 2.6 Henkilökohtainen avustaminen, 45 osp

Ammattitaitovaatimuksissa todetaan, että opiskelija avustaa fyysisissä toimissa. Fyysisissä toimissa avustamisessa on hyväksytyn suorituksen kriteerinä muun muassa avustaa turvallisesti liikkumisessa.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammaisten henkilökohtaista apua käyttävien kohdalla oleellista on oikeanlaisen opastustekniikan hallitseminen. Lisäksi oleellista on esimerkiksi ympäristön kuvailu, asioiden kuvailu ja ylipäätään sanallinen kommunikaatio. Näkövammaisella henkilökohtaisen avun käyttäjällä voi olla myös opaskoira, jonka kanssa toimimisen hallitseminen on tärkeä henkilökohtaisen avustajan työtaito. Näitä seikkoja ei ole lainkaan otettu huomioon hyväksytyn suorituksen kriteerejä laadittaessa. Kriteerejä on aiheellista täydentää kyseisillä seikoilla, jotta myös näkövammaisuus on otettu konkreettisesti huomioon tutkinnon perusteita laadittaessa.

Luku 2.7 Henkilökohtaisen avun järjestelmässä toimiminen, 35 osp

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija toimii ammatillisesti ja kehittää omaa toimintaansa. Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on muun muassa se, että opiskelija noudattaa henkilökohtaisen avustajan ammattiin liittyviä yksityisyyden suojan vaatimuksia. Näkövammaisten liitto muistuttaa vaitiolovelvollisuuden vaatimuksesta ja tämän vaatimuksen ymmärtämisestä. Vaitiolovelvollisuus työssään näkemästään, kuulemastaan tai lukemastaan on oleellinen osa henkilökohtaisen avustajan työhön liittyviä seikkoja. Esimerkiksi näkövammaiset henkilökohtaisen avun käyttäjät luettavat henkilökohtaisilla avustajilla hyvinkin henkilökohtaisia asiakirjoja tai henkilökohtainen avustaja saa työssään tietoonsa muuta hyvin henkilökohtaista tietoa. Tämän tiedon on oltava vaitiolovelvollisuuden piirissä.

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on myös se, että opiskelija raportoi työstään hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammaisten ihmisten henkilökohtaiset avustajat eivät ole raportointivelvollisia mihinkään suuntaan työstään, jota tekevät. Monet näkövammaiset henkilökohtaisen avun käyttäjät toimivat itse työnantajina, joten kyse on heidän ja henkilökohtaisen avustajan välisestä työsuhteesta, johon ei sisälly raportointivelvoitetta ulkopuolisille tahoille (lukuun ottamatta työajanseurantaa ja muita palkanmaksun kannalta keskeisiä tietoja).

Lisätietoja

järjestöjohtaja Sari Kokko / Näkövammaisten liitto ry
sari.kokko@nkl.fi