Siirry pääsisältöön

Lausunto uu­dis­tet­ta­vas­ta lu­kio­lais­ta

Näkövammaisen nuoren mahdollisuudet lukiokoulutukseen vaarantuvat, ellei lukiokoulutusta ole tarjolla lähietäisyydellä.

Alkuperäinen julkaisupäivä 5.3.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
Luonnos 24.1.2018

Näkövammaisten liitto ry on tutustunut luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta. Lukiolain uudistaminen koskee kaikkia lukio-opiskelijoita ja kaikkia, jotka ovat aikeissa opiskella lukiossa. Täten se koskee myös näkövammaisia opiskelijoita. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että asian merkityksellisyyden vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön olisi ollut aiheellista pyytää lausuntoja vammaisjärjestöiltä lausuntopyyntöä laajemmin. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4 artikla yleiset velvoitteet 3 kohta.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja yhdenvertaisuuslaki

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että lukiota kehitettäessä on otettava huomioon läpileikkaavasti YK:n vammaisyleissopimus. Ratifioitu sopimus on tullut voimaan 10.6.2016 ja sen velvoitteita on noudatettava. Sopimuksella on kattavuutensa vuoksi erittäin merkittävä vaikutus vammaisten ihmisten oikeuksien ja olojen järjestämiseen.

Yleissopimuksen läpileikkaavina, valtioita velvoittavina periaatteina ovat muun muassa yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja osallisuuden toteutuminen. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yleissopimus velvoittaa kohtuullisten mukautusten tekemiseen.

Koulutusta käsittelee yleissopimuksen 24 artikla. Artiklan säännökset velvoittavat takaamaan yhdenvertaisen oikeuden koulutukseen. Vammaisia ihmisiä ei saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden vuoksi. Lisäksi vammaisia ihmisiä varten on tehtävä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset.

Yleissopimuksen 9 artikla käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Se kattaa laajasti kaiken rakennetusta ympäristöstä viestintään sekä erilaisiin palveluihin mukaan luettuna sähköiset palvelut.

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 §:ssä säädetään koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta. Koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia säädetään yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä.

Koulutuksen järjestämisessä kohtuullisten mukautusten alaan kuuluvat opiskelemaan pääsemiseksi, opintojen suorittamiseksi ja opinnoissa etenemiseksi ihmisen vamman vuoksi tarvittavat mukautukset. Näitä ovat esimerkiksi tarvittavat erityisjärjestelyt, kuten asianmukaisen tilan varaaminen koetilanteessa, tarvittavan lisäajan antaminen kokeen suorittamiseksi, koetehtävien antaminen soveltuvassa saavutettavassa muodossa tai näkövammaisille tarkoitetut kuvallisia tai muutoin visuaalisia tehtäviä korvaavat tehtävät. Koska esitettävässä lukiolaissa korostetaan kansainvälisyyttä, myös erityisjärjestelyt vaihto-opiskelumahdollisuuden toteuttamiseen lukiokoulutuksen aikana kuuluvat perustellusti kohtuullisten mukautusten alaan.

Koulutuksen järjestäjän tiedon puute tai koettu vaikeus tehdä kohtuullisia mukautuksia ei voi olla peruste siihen, ettei yksittäistapauksessa tarvittavia kohtuullisia mukautuksia tehdä vammaiselle opiskelijalle. Kohtuullisten mukautusten epääminen on eräs nimenomaan vammaisia ihmisiä koskeva syrjinnän muoto eikä syrjintää poista se, että koulutuksen järjestäjä ei tiedä sen olevan syrjintää, vaan tilannetta arvioidaan menettelyn tosiasiallisten seurausten ja vaikutusten sekä vammaisen opiskelijan ihmisoikeuksien kannalta.

Yksityiskohtaiset perustelut

Lukiolaki

2 luku Koulutuksen järjestäminen

4 § Koulutuksen järjestämisluvan myöntämisedellytykset

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 1 momentissa luvan myöntämisen edellytyksiksi todetaan muun muassa koulutuksen järjestämiseen tarvittavat asianmukaiset, turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet.

Näkövammaisten liitto esittää, että tiloihin ja välineisiin lisätään esteettömyys ja saavutettavuus. Esteettömyys koskee esimerkiksi lukiorakennuksia (valaistus, kontrastit ja muut näkövammaisten kannalta oleelliset esteettömyysratkaisut) ja saavutettavuus lukiokoulutuksessa käytettäviä sähköisiä materiaaleja, oppimisympäristöjä, palveluja ja muita järjestelmiä. Muutettuna yksityiskohtaisten perustelujen kohta on seuraava: "koulutuksen järjestämiseen tarvittavat asianmukaiset, turvalliset, terveelliset, esteettömät ja saavutettavat tilat ja välineet".

Pykälän 3 momentin mukaan koulutuksen järjestämislupien tulee muodostaa kokonaisuus, joka varmistaa lukiokoulutuksen riittävän saatavuuden koko maassa. Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että lukiokoulutusta on saatavilla myös haja-asutusalueilla kohtuullisen matkan päässä opiskelijan kotoa.

Näkövammaisten opiskelijoiden ei useinkaan ole mahdollista lähteä lukioon kauas kotipaikkakunnalta ilman huomattavia vaikeuksia. Ellei lukiokoulutusta ole tarjolla lähietäisyydellä, näkövammaisen nuoren mahdollisuudet lukiokoulutukseen vaarantuvat.

Tällä on suora vaikutus myös näkövammaisten työllisyysasteeseen, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Näkövammarekisterin tutkimusten mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneista näkövammaisista kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti työelämässä on 78 %, kun taas toisen asteen tutkinnon suorittaneista vastaava luku on 51 %. Tutkimustuloksista on pääteltävissä, että mitä korkeampi koulutus näkövammaisella on, sen paremmat mahdollisuudet hänellä on työllistyä ja pysyä työelämässä.

8 § Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen

Pykälässä säädetään lukiokoulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Yhteistyötä tulee tehdä myös työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Lisäksi lukiokoulutuksen järjestäjä voi täydentää järjestämäänsä koulutusta hankkimalla lukiolain mukaista opetusta tai palveluja esimerkiksi toiselta koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta.

Näkövammaisten liitto pitää yhteistyötä ja sen lisäämistä kannatettavana. Liitto kuitenkin huomauttaa, että yhteistyönä tarjottava opetus tai muu yhteistyön muoto on järjestettävä siten, että se on tosiasiassa myös näkövammaisten opiskelijoiden saavutettavissa. Esimerkiksi käytettävät etäyhteydet ja erilaiset sähköiset palvelut on toteutettava saavutettavasti ja käytettävästi tai näkövammaisten opiskelijoiden on saatava yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset voidakseen osallistua opetukseen yhdenvertaisesti näkevien opiskelijoiden kanssa. Ellei näin tapahdu, näkövammaisten opiskelumahdollisuudet ovat uhattuina.

3 luku Opetus

13 § Opintojen järjestäminen

Pykälän 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää käytettävistä opetusmenetelmistä ja opiskeluympäristöistä. Lisäksi koulutuksen järjestämistapa pitää sisällään koulutuksen järjestämismuodon. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että käytettävät sähköiset oppimisympäristöt ja materiaalit sekä muut sähköiset palvelut ja järjestelmät eivät ole yhdenvertaisesti näkövammaisten opiskelijoiden käytettävissä, ellei niiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä ole varmistettu. Jo tällä hetkellä näkövammaisilla lukio-opiskelijoilla on vaikeuksia esimerkiksi sähköisten oppimateriaalien kanssa, koska osa niistä toimii ruudunlukuohjelmien kanssa vain puutteellisesti tai ei lainkaan. Tämä asettaa etenkin täysin ruudunlukuohjelmien varassa toimivat näkövammaiset opiskelijat (sokeat ja vaikeasti heikkonäköiset) ongelmalliseen tilanteeseen ja uhkaa heidän opiskeluaan.

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä yksityiskohtaisten perustelujen kirjausta, jonka mukaan etäopetuksen on lähtökohtaisesti perustuttava pedagogisiin näkökohtiin, eikä sitä voi käyttää säästötoimenpiteenä.

Pykälän 3 momentin mukaan riittävän laajan opintotarjonnan toteuttamisessa voi hyödyntää koulutuksen järjestäjän omien oppilaitosten, muiden koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen järjestämiä opintoja. Lisäksi osa opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Lähtökohtaisesti yhteistyö ja esimerkiksi korkeakouluopintoihin tutustuminen lukiokoulutuksen aikana on kannatettavaa.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näiden opintojen on oltava tosiasiassa kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa. Myös näkövammaisten opiskelijoiden on voitava valita kiinnostustensa mukaisia opintoja sekä opintoja, jotka tukevat heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan. Tämän on oltava mahdollista myös käytännössä siten, että näkövammainen opiskelija saa tarvitsemansa erityisjärjestelyt ja yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset. Lisäksi näkövammaisen opiskelijan on saatava esimerkiksi liikkumiseen lukion ja korkeakoulun välillä tarvitsemansa vammaispalvelulain (380/1987) mukaiset kuljetuspalvelujen opiskelumatkat. Ellei tämä toteudu, näkövammainen opiskelija ei ole yhdenvertaisessa asemassa muiden lukio-opiskelijoiden kanssa. Vastaavat seikat koskevat opiskelijoiden mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

4 luku Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen

19 § Hakeutuminen ja hakumenettelyt

Pykälän 3 momentissa esitetään otettavaksi käyttöön jatkuva haku. Koulutuksen järjestäjä päättää jatkuvasta hausta ja siihen liittyvistä menettelyistä täytettäessä opiskelupaikkoja, joita ei täytetä valtakunnallisin hakumenettelyin. Jatkuvassa haussa koulutukseen voi hakeutua jättämällä hakemuksen koulutuksen järjestäjän päättämien hakuaikojen ja -menettelyiden mukaisesti. Myös yhteishaussa täyttämättä jääneet opiskelupaikat täytetään jatkuvassa haussa.

Näkövammaisten liitto pitää jatkuvaa hakua monelta osin kannatettavana. Se mahdollistaa opiskelemaan hakeutumisen muun muassa kesken lukuvuoden ja tilanteissa, joissa yhteishakuun osallistuminen ei syystä tai toisesta ole ollut mahdollista.

Jatkuvan haun uhkana on sen toimimattomuus käytännössä ja hakeutujien saatavilla olevan ohjeistuksen puutteellisuus. Näkövammaisten liitto kysyy, millä tavoin opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa, että jatkuvan haun idea ja toimintatapa toteutuvat lukiokoulutuksen järjestäjien toiminnassa. Lisäksi on perusteltua arvioida, millä tavoin jatkuva haku toimii ammatillisessa koulutuksessa ja onko siinä jotain kehitettävää tai muutettavaa. Arvioinnissa on tärkeää tarkastella kokemuksia kaikkien osapuolten näkökulmista.

20 § Opiskelijaksi ottaminen

Pykälässä säädetään opiskelijaksi ottamista koskevasta päätöksenteosta. Valitsematta jättämisestä voi ilmoittaa hakijalle kirjallisesti, jos opiskelijaksi ottamisessa käytetään 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia hakumenettelyitä. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi ottamista koskeva hallintopäätös, jos hakija pyytää sitä määräajassa kirjallisesti tai suullisesti.

Esitettävä käytäntö on sujuva ja siksi kannatettava. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että hakijoita on informoitava selkeästi, monikanavaisesti ja saavutettavalla tavalla siitä, että kirjallista päätöstä on mahdollista pyytää tietyn ajan kuluessa. Tämän tiedon on oltava jokaisen hakijan helposti saatavissa, jotta he voivat tarvittaessa toimia esitetyn säännöksen mukaan.

22 § Opiskelijaksi ottamisen perusteet

Pykälän 5 momentin mukaan alle 18-vuotias hakija voidaan ottaa suorittamaan aikuisille tarkoitettua lukiokoulutuksen oppimäärää ainoastaan hakijan terveydentilaan tai henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvästä perustellusta syystä. Näkövammaisten liitto pitää esitystä hyvänä. Voi olla tilanteita, joissa näkövammaisen nuoren on tarkoituksenmukaisempaa hakeutua aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Tästä ei kuitenkaan saa tulla yleistä käytäntöä, vaan näiden tilanteiden on oltava poikkeuksia.

5 luku Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

23 § Opiskeluoikeus

Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä enintään neljässä vuodessa ja lukiokoulutukseen valmistava oppimäärä enintään yhdessä vuodessa, jollei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle     sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

Näkövammaisten liitto pitää esitystä kannatettavana. Monet näkövammaiset opiskelijat käyvät lukiota 3,5 - 4 vuotta. Näkövamma hidastaa opiskelua ja tekee siitä joiltain osin työläämpää ja kuormittavampaa. Tällöin pidempi suoritusaika on perusteltua sekä opiskelijan jaksamisen että oman tasonsa mukaisten suoritusten saamisen näkökulmasta. Tämä nousi esiin myös vuonna 2014 Näkövammaisten liiton tekemässä selvityksessä "Näkövammaisen opiskelijan arki - ruusuja, risuja, kokemuksia ja kommervenkkejä". Selvityksessä painotettiin opiskelua perusopetuksen jälkeen ja ennen kaikkea hakeutumista korkea-asteen opintoihin. (Kokko & Montonen 2014.)

Lisäajan saaminen lukiokoulutuksen suorittamiseen on perusteltua tilanteissa, joissa sille on tosiasiallinen tarve. Opiskelijan sairauden tai vamman mainitseminen tässä kohdassa erityisinä syinä on kannatettavaa.

Pykälän 3 momentissa säädetään opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämisestä. Opinnot voi väliaikaisesti keskeyttää lakisääteisistä syistä ja muusta perustellusta syystä. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan muu erityinen syy voi olla esimerkiksi opiskelijan perhetilanteeseen liittyvä syy tai vaihto-oppilasvuosi. Näkövammaisten liitto edellyttää, että yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään maininta opiskelijan vammaan tai sairauteen liittyvästä syystä, joka voi myös olla perusteena opintojen väliaikaiselle keskeyttämiselle. Näkövammaan liittyvä syy voi olla myös sellainen, jonka vuoksi opiskelija ei ole sairauslomalla. Tällainen syy voi olla esimerkiksi apuvälineisiin tai opiskelijan tarvitsemien palvelujen tai tukitoimien ongelmiin liittyvä. Ellei vammaan tai sairauteen liittyvää syytä lisätä, käytännön tulkinnat tulevat olemaan erittäin vaihtelevia ja vaarantavat näkövammaisen tai muulla tavoin vammaisen opiskelijan mahdollisuuden tarvittaessa keskeyttää opintonsa tietyksi aikaa.

25 § Oikeus saada opetusta ja opintojen ohjausta

Pykälän 2 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun oppiainemuotoisen opinto-ohjauksen lisäksi opiskelijan tarpeiden mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta.

Näkövammaisten liitto kannattaa säännöstä. Se muistuttaa, että opinto-ohjauksen on oltava yhdenvertaisesti myös näkövammaisten opiskelijoiden käytettävissä. Ohjauksen on oltava laadultaan hyvää ja vastattava näkövammaisen opiskelijan tarpeisiin. Lukioiden opinto-ohjaajat voivat työnsä tukena käyttää Näkövammaisten liiton työelämäpalveluissa olevaa näkövammaisuuteen liittyvää koulutuksen ja työelämän asiantuntemusta.

Pykälän 3 momentissa säädetään opiskelijan oikeudesta saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos opiskelijan opiskeluoikeus on päättymässä tai opiskelija on ilmoittanut eroamisestaan. Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä. Tässäkin on varmistettava, että näkövammainen opiskelija saa yhdenvertaisesti laadukasta ohjausta.

Pykälän 4 momentissa säädetään, että lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada jatko-opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta. Ohjausta on oikeus saada oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana ja ohjausta antaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa oppimäärä on suoritettu. Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä. Myös tässä se huomauttaa, että näkövammaisten on saatava ohjausta yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Epäselväksi jää, onko 4 momentin mukaisissa tilanteissa lukion opinto-ohjauksella oikeus ilmoittaa nuoresta myös kunnan etsivään nuorisotyöhön tai olla yhteydessä Ohjaamoon. Yksityiskohtaisissa perusteluissa käsitellään etsivää nuorisotyötä ja työpajoja, mutta tarkempi kirjaus puuttuu. Vastaava kysymys koskee myös pykälää 24, joka käsittelee opiskeluoikeuden päättymistä.

26 § Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Pykälän 1 momentin mukaan opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Pykälän 2 momentin mukaan suunnitelma laaditaan lukion opetushenkilöstön tuella. Näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla on hyvä muistaa, että suunnitelman laatimisessa voi käyttää apuna ja tukena myös muita asiantuntijoita. Tällaisia ovat esimerkiksi Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen näkövammaisten koulutuksen ja työelämän asiantuntijat tai oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan toimipisteen ohjaavat opettajat. Näkövammaisten liitto esittää, että yhteistyön tekeminen muiden asiantuntijatahojen kanssa mainitaan vähintään pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa.

28 § Oppimisen tuki

Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu esimerkkeinä luki- ja kirjoitushäiriöistä kärsivät opiskelijat tai opiskelijat, joiden hankala perhe- tai muu elämäntilanne heijastuu opinnoissa oppimisvaikeuksina sekä opiskelijat, joilla on keskittymisvaikeuksia tai puutteita opiskelutaidoissa.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että pykälässä on unohdettu täysin näkövammaiset ja muulla tavoin vammaiset opiskelijat. Myös heillä on tarvetta opiskelun erityisjärjestelyihin ja oppimisen tukeen. Osalla tarve on suurempaa ja osalla pienempää. Monilla näkövammaisilla lukiolaisilla tarve liittyy pääasiassa koetilanteiden erityisjärjestelyihin, saavutettavassa muodossa oleviin oppimateriaaleihin ja käytettäviin sähköisiin järjestelmiin, joissain oppiaineissa vaihtoehtoisiin järjestämistapoihin sekä ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyihin.

Näkövammaisten liitto vaatii, että opiskelijan vammaan tai sairauteen liittyvä syy lisätään pykälätasolle ja siitä mainitaan esimerkkejä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Lisäksi pykälätasolla ja yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittava yhdenvertaisuuslaissa säädettävät kohtuulliset mukautukset. Muutettuna pykälän 1 momentti on seuraava: "Opiskelijalla, jolla on vamman, sairauden, kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Vammaisella opiskelijalla on oikeus yhdenvertaisuuslain mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin."

29 § Opiskelun poikkeava järjestäminen

Pykälän mukaan opiskelijan opiskelu voidaan opiskelijan hakemuksesta tai suostumuksella järjestää osittain toisin, jos se on esimerkiksi perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Näkövammaisten liitto pitää esitystä kannatettavana. Se muistuttaa yhdenvertaisuuslain mukaisista kohtuullisista mukautuksista, joita on tehtävä näkövammaisen opiskelijan niitä tarvitessa. Kohtuulliset mukautukset on mainittava pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa.

31 § Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Pykälän mukaan nuorille tarkoitettua lukiokoulutusta järjestäessä lukiokoulutuksen järjestäjän on oltava yhteistyössä opiskelijan huoltajien kanssa. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että opiskelijoilla voi olla näkövammainen huoltaja. Tällöin viestintä kodin ja lukion välillä on toteutettava saavutettavasti ja siten, että opiskelijan näkövammainen huoltaja varmuudella saa samat tiedot kuin näkevä huoltaja.

33 § Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja opiskelijakunta

Pykälässä säädetään opiskelijakuntatoiminnasta sekä eri tavoin toteutettavasta opiskelijoiden osallisuudesta. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan muita osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ovat muun muassa tutortoiminta sekä erilaiset opiskelijakyselyt, kuulemistilaisuudet ja työpajat. Näkövammaisten liitto edellyttää, että koulutuksen järjestäjä varmistaa jokaisen opiskelijan osallistumismahdollisuuden sekä tiedottaa mahdollisuuksista saavutettavalla tavalla. Pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin on lisättävä maininta yhdenvertaisuuslain mukaisista kohtuullisista mukautuksista. Ilman näiden seikkojen varmistamista näkövammaisen opiskelijan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet jäävät näkeviä opiskelijoita heikommiksi.

7 luku Turvallinen opiskeluympäristö

40 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Näkövammaisten liitto edellyttää, että pykälään lisätään säännös opiskelijan oikeudesta esteettömään ja saavutettavaan opiskeluympäristöön. Muutettuna pykälän 1 momentti alkaa seuraavasti: "Opiskelijalla on oikeus turvalliseen, esteettömään ja saavutettavaan opiskeluympäristöön."

Vastaava lisäys on perusteltua tehdä luvun 7 otsikkoon, jolloin otsikko on seuraava: "7 luku Turvallinen, esteetön ja saavutettava opiskeluympäristö".

Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

3 § Kokeiden järjestäminen

Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet tulee järjestää myös ylioppilastutkinnon suorittaneelle, joka uusii tutkintoon sisältyvän kokeen tai täydentää tutkintoaan, sekä kokelaalle, joka suorittaa erillisen kokeen.

Näkövammaisten liitto edellyttää, että myös näissä tilanteissa näkövammaisen kokelaan on saatava ylioppilaskokeeseen tarvitsemansa erityisjärjestelyt ja kohtuulliset mukautukset. Viime vuosien aikana Näkövammaisten liittoon on tullut useampia yhteydenottoja tilanteista, joissa ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyjen kanssa on ollut vaikeuksia. Lisäksi yhteydenottoja on tullut näkövammaisille tarkoitettujen korvaavien tehtävien ongelmista ja korvaavien tehtävien arvosteluun liittyvistä epäkohdista. Korvaavien tehtävien arvostelussa tehtävän tarkastaja ei ole ottanut huomioon, että kyse on näkövammaiselle tarkoitetusta korvaavasta tehtävästä. Tarkastaja on arvostellut tehtävän näkevien kokelaiden tehtävänä, ei näkövammaiselle tarkoitettuna korvaavana tehtävänä. Tässä on jo kyse näkövammaisen kokelaan oikeusturvasta ja sen vaarantumisesta.

6 a § Kokeiden uusiminen

Pykälän 1 momentin mukaan hyväksytyn kokeen saa uusia rajoituksetta. Pykälän 2 momentin mukaan tutkinnon suorittamisen aikana kokelaalla on oikeus uusia hylätty koe kolme kertaa. Tutkinnon suorittanut henkilö saa uusia hylätyn kokeen rajoituksetta.

Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä. Lisäksi se viittaa yllä 3 §:n kohdalla lausumaansa.

Lausunnon keskeinen sisältö

  • Lukiolakia uudistettaessa on läpileikkaavana teemana otettava huomioon YK:n vammaisyleissopimus. Lisäksi on varmistuttava yhdenvertaisuuslain mukaisten kohtuullisten mukautusten toteuttamisesta näkövammaisen tai muulla tavoin vammaisen opiskelijan niitä tarvitessa.
  • Koulutuksen järjestämisluvan myöntämisedellytysten (4 §) yksityiskohtaisiin perusteluihin esitetään tilojen ja välineiden vaatimusten kohdalle lisättäväksi esteettömyys ja saavutettavuus. Muutettuna yksityiskohtaisten perustelujen kohta on: "koulutuksen järjestämiseen tarvittavat asianmukaiset, turvalliset, terveelliset, esteettömät ja saavutettavat tilat ja välineet".
  • Lukiokoulutusta on oltava saatavilla koko maassa kohtuullisen matkan päässä opiskelijan kotoa. Ellei tämä toteudu, näkövammaisten opiskelumahdollisuudet lukiokoulutuksessa ovat uhattuina, sillä kauas kotoa opiskelemaan lähteminen ei useinkaan ole mahdollista vielä 16-vuotiaana.
  • Yhteistyön lisääminen (8 §) on kannatettavaa. Yhteistyönä tarjottava opetus tai muu yhteistyön muoto on järjestettävä siten, että se on tosiasiassa myös näkövammaisten opiskelijoiden saavutettavissa.
  • Opetuksen järjestämisessä (13 §) käytettävien sähköisten materiaalien, oppimisympäristöjen, palvelujen ja muiden järjestelmien saavutettavuus ja käytettävyys on varmistettava. Muiden tahojen opintojen hyödyntämisessä ja yhteistyössä järjestettävien opintojen kohdalla on varmistuttava, että näkövammaiset opiskelijat voivat tosiasiassa osallistua niihin.
  • Lukiokoulutuksen suorittaminen (23 §) enintään neljässä vuodessa ja lukiokoulutukseen valmistavan oppimäärän suorittaminen enintään yhdessä vuodessa on kannatettavaa. Lisäksi on kannatettavaa, että vamman tai sairauden vuoksi opintojen suorittamiseen voi saada lisäaikaa. Opintojen väliaikaisen keskeyttämisen syihin on lakisääteisten syiden oheen lisättävä vammaan tai sairauteen liittyvä syy.
  • Opiskelijan oikeus saada opetusta ja opintojen ohjausta (25 §) on kannatettava. Näkövammaisten opiskelijoiden on saatava ohjausta yhtä laadukkaasti ja samassa laajuudessa näkevien opiskelijoiden kanssa. Opinto-ohjaajat voivat käyttää työnsä tukena Näkövammaisten liiton työelämäpalveluissa olevaa näkövammaisten koulutukseen ja työelämään liittyvää asiantuntemusta.
  • Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (26 §) laatimisessa on yksityiskohtaisiin perusteluihin lisättävä maininta suunnitelman tekemisestä tarvittaessa yhteistyössä myös muiden asiantuntijoiden kanssa.
  • Oppimisen tukeen (28 §) on lisättävä opiskelijan vammaan tai sairauteen liittyvä syy sekä maininta kohtuullisista mukautuksista. Muutettu pykälän 1 momentti on: "Opiskelijalla, jolla on vamman, sairauden, kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Vammaisella opiskelijalla on oikeus yhdenvertaisuuslain mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin."
  • Opiskelujen poikkeavaan järjestämiseen (29 §) on lisättävä maininta yhdenvertaisuuslain mukaisista kohtuullisista mukautuksista.
  • Turvallisen opiskeluympäristön (40 §) oheen on lisättävä kirjaus esteettömästä ja saavutettavasta opiskeluympäristöstä. Muutettuna pykälän 1 momentti alkaa: "Opiskelijalla on oikeus turvalliseen, esteettömään ja saavutettavaan opiskeluympäristöön". Vastaava lisäys on tehtävä luvun 7 otsikkoon, jolloin otsikko on: "7 luku Turvallinen, esteetön ja saavutettava opiskeluympäristö".
  • Ylioppilastutkinnon kokeissa on varmistettava näkövammaisten kokelaiden tarvitsemien erityisjärjestelyjen ja kohtuullisten mukautusten tosiasiallinen saatavuus ja toimivuus.

Lisätietoja

järjestöjohtaja Sari Kokko, p. 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi