Näkövammaisten Liitto logoNäkövammaisten Liitto logo
Näkövammaisten Liitto logoNäkövammaisten Liitto logo

Lausunto pe­rus­o­pe­tuk­sen päät­tö­ar­vioin­nin kri­tee­rien luon­nok­seen

Arvioinnin edellytyksenä tulee olla varmuus siitä, että tuki on ollut riittävää opintopolun aikana ja että oppilaalla on ollut käytössään hänelle sovitetut apuvälineet, joita hän on pystynyt sujuvasti käyttämään.

Näkövammaisten liiton lausunto Opetushallitukselle 16.9.2020.

Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH-3170-2020.

Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi: päättöarvioinnin kriteeriluonnokset.

Arvioinnin oltava yhdenvertaista

Näkövammaiset lapset ja nuoret tarvitsevat usein opinnoissaan apuvälineitä ja erityistä tukea. Niiden avulla oppilas voi suoriutua opinnoista oman taitotasonsa mukaisesti, eikä osaaminen huku näkymättömiin esimerkiksi puutteellisten apuvälineiden vuoksi.

Koulujen henkilökunnan on ajoittain vaikeaa arvioida, millä tavoin näkövamma vaikuttaa oppimiseen. Näkövammasta aiheutuvat oppimisen vaikeudet saattavat jäädä tunnistamatta. Koulussa voidaan myös virheellisesti arvioida, että näkövammaisen oppilaan huono koulumenestys on seurausta oppimisvaikeuksista tai motivaation puutteesta, kun todellisuudessa kyse on puutteellisista tukitoimista tai sopimattomista apuvälineistä. Jos tukimuodot ovat puutteelliset, vaikuttaa se väistämättä näkövammaisen oppilaan opintomenestykseen. Seurauksena on alisuoriutumista. 

Arviointia tekevien henkilöiden tulee osaamista arvioidessaan olla erityisen tietoisia siitä, miten tukitoimet, kohtuulliset mukautukset ja apuvälineet vaikuttavat näkövammaisen oppilaan koulunkäyntiin. Arvioinnin edellytyksenä tulee olla varmuus siitä, että tuki on ollut opintopolun aikana riittävää ja että oppilaalla on ollut käytössään hänelle sovitetut apuvälineet, joita hän on pystynyt sujuvasti käyttämään.

Näkövammaisten liitto (myöhemmin NKL) on huolissaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta perusopetuksessa olevien näkövammaisten oppilaiden osaamisen arvioinnissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän näkövammarekisterin tilastojen mukaan näkövammaisten koulutustaso on valtaväestön koulutustasoa matalampi. Tällä on suora vaikutus näkövammaisten työllisyysasteeseen, joka on merkittävästi matalampi kuin muulla väestöllä.

Apuvälineet

Erityisesti apuvälineet ovat koulunkäynnissä kriittisessä roolissa. Näkövammaisen oppilaan kykyä käyttää apuvälinettä sujuvasti ja apuvälineen täyttä kapasiteettia hyödyntäen tulee pitää oppilaan osaamisen arvioinnin edellytyksenä. Näkövammaisella oppilaalla tulee myös olla keskeytyksettä käytössään ajanmukaiset, hänelle yksilöllisesti sovitetut apuvälineet. Apuvälineiden merkitystä näkövammaisen oppilaan koulunkäynnille ei voi korostaa liiaksi.

Näkövammaisilla oppilailla on usein monenlaisia ongelmia apuvälineidensä kanssa. Apuvälineet eivät toimi tai ne toimivat puutteellisesti. Apuvälineiden huolto tai korjaus voi kestää kuukausia, jona aikana apuväline ei ole käytössä. Opettaja ei ymmärrä, miten apuväline toimii, eikä näin ollen pysty arvioimaan, miten apuvälineen käyttö vaikuttaa oppimiseen tai millaista oppiminen on apuvälineen käyttäjälle.

Oppiaineet

Erityisesti taito- ja taideaineiden osaamista arvioidessa tulee varmistaa, että jo oppituntien suunnittelussa otettu huomioon tarvittavat kohtuulliset mukautukset, tarvittava määrä avustajan apua, näkötilanteeseen soveltuva muokattu ja saavutettava oppimateriaali, asioiden kuvailu sekä luokkatilan optimaaliset valaistusolosuhteet. Lisäksi on huolehdittava, että opetushenkilöstö on saanut riittävän perehdytyksen näkövammaisen oppilaan koulunkäynnin tukemiseen.

Musiikki

Näkövammaisella oppilaalla tulee tarvittaessa olla käytössään hänelle soveltuvat apuvälineet, oikeanlainen valaistus, avustaja ja suurennos/pistenuotit, joiden avulla hän pystyy seuraamaan ja osallistumaan musiikin tunnilla opetukseen tasavertaisesti. Näin kaikki musiikin arvioinnin osa-alueet kuten osallisuus, musiikilliset tiedot, taidot ja luova tuottaminen sekä musiikkiliikunta on mahdollista arvioida näkevien oppilaiden kanssa tasavertaisesti. Kuulonäkövammaisten oppilaiden osalta on olennaista huomioida molempien aistien aleneman vuoksi tarvittavien tukitoimien hyödyntäminen.

Kuvataide

Arvioitaessa visuaalista havaitsemista ja ajattelua, kuvallista tuottamista, visuaalisen kulttuurin tulkintaa ja esteettistä arvottamista on arvioinnissa otettava huomioon, että kaikilla kuvataiteen tunneilla näkövammaisella oppilaalla on ollut käytössään kosketusaistinvaraista materiaalia, mahdollisia pienoismalleja, suurennettua materiaalia tai mahdollisuus saada informaatio kuvailtuna, näkötilanteeseen ja oppiaineeseen soveltuvat apuvälineet, soveltuva valaistus ja avustajan käytön mahdollisuus.

Käsityö

Työvälineiden, materiaalien ja tarkoituksenmukaisten työtapojen käytön monipuolisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että kaikilla käsityötunneilla näkövammaisella oppilaalla on ollut käytössään kosketusaistinvaraista materiaalia, suurennettua materiaalia, hänen näkötilanteeseensa soveltuvat apuvälineet, soveltuva valaistus sekä avustajan käytön mahdollisuus.

Liikunta

Fyysinen, sosiaalinen ja  psyykkinen toimintakyky, liikuntavälineiden käsittelykyky, havaintomotoriset taidot ja eri aistein tapahtuva havainnointi osana päättöarviointia tulee olla toteutettuna siten, että näkövammaiselle oppilaalle on annettu mahdollisuus tutustua eri lajeihin avustajan kanssa, kuvailtuna ja apuvälineitä hyödyntäen. Liikuntatuntien suunnittelu saavutettavaksi on merkittävässä roolissa toteutettaessa onnistunutta ja tasapuolista päättöarviointia.

Kotitalous

Arvioitaessa käytännön toimintataitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja estetiikkaa, on otettava huomioon, että näkövamma asettaa haasteita tarvikkeiden löytämiseen, vuorovaikutukseen katsekontaktin puuttuessa sekä estetiikkaan näköaistin puuttumisen vuoksi. Kotitalouden arvioinnissa on otettava huomioon, kuinka nämä näkövamman tuomat haasteet on huomioitu tuntityöskentelyssä, jotta näkövammainen oppilas on voinut suoriutua annetuista oppimistavoitteista tasavertaisesti.

Lisätietoja

työelämäasiantuntija Ville Ukkola
p. 050 463 2588
ville.ukkola@nkl.fi

lapsi- ja perhetyön asiantuntija Annika Tyynysniemi
p. 050 352 1945
annika.tyynysniemi@nkl.fi

toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen

järjestöjohtaja Sari Kokko


Sivu päivitetty