Siirry pääsisältöön

Lausunto nuo­ri­so­työn ja -po­li­tii­kan ohjelmaan 2020-2023

Nuorilla on oikeus osallistua ja tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa. Näkövammaisten liiton kokemuksen mukaan näkövammaisten nuorten osallisuus ei läheskään aina toteudu.

31.10.2019

Näkövammaisten liitto ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020-2023 luonnoksesta. Ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. Lausunnossaan Näkövammaisten liitto keskittyy näkövammaisia nuoria koskeviin seikkoihin, mutta ne koskettavat myös muulla tavoin vammaisia nuoria.

1. Hallituksen nuorisopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet

1.1 Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen

1.1.1 Kehitetään nuorille suunnattuja osallistumisen välineitä

Nuorilla on oikeus osallistua ja tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa. Oikeus ei kuitenkaan aina toteudu kaikessa päätöksenteossa tai lainvalmistelussa. Luonnoksessa nostetaan esiin maahanmuuttajataustaiset nuoret ja muihin vähemmistöihin kuuluvat nuoret. Näkövammaisten liiton kokemuksen mukaan näkövammaisten nuorten osallisuus ei läheskään aina toteudu.
Toimenpiteenä esitetään muun muassa nuorille suunnattujen monipuolisten ja vaikuttavien osallistumismahdollisuuksien aktiivista edistämistä, uusien työkalujen ja menetelmien kehittämistä sekä olemassa olevien yleisten kuulemismenetelmien ja -työkalujen käytön tehostamista ja uudistamista. On välttämätöntä, että nämä osallistumismahdollisuudet ovat saavutettavia ja esteettömiä. Lisäksi on välttämätöntä, että näkövammaiset nuoret saavat niistä tietoa yhdenvertaisesti muiden nuorten kanssa.
Yhteistyökumppaneissa mainitaan järjestöt. Näkövammaisten liitto esittää, että niihin lisätään erikseen vammaisjärjestöt tai esimerkiksi Vammaisten oikeuksien neuvottelukunta VANE. Tämä vahvistaisi tavoitteen tosiasiallista kohdentumista myös näkövammaisiin ja muihin vammaisiin nuoriin.

1.1.2 Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta

On kannatettavaa, että toimenpiteissä esitetään erityistä huomiota kiinnitettävän oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisiin vaikuttamismahdollisuuksiin osallistua koulujen/oppilaitosten toiminnan kehittämiseen esimerkiksi oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnan kautta. Tämä on tärkeää näkövammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta, sillä he osallistuvat vähän kyseiseen toimintaan.

1.1.3 Nuoren tarpeet, palvelut sekä etuudet tunnistetaan ja otetaan huomioon sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa
Toimenpiteissä esitetään, että sosiaaliturvauudistuksessa palvelujen ja etuuksien kokonaisuuksia tarkastellaan läpileikkaavasti nuorten tarpeet huomioiden. Tätä on tarkasteltava myös näkövammaisten ja muiden vammaisten nuorten näkökulmasta. On varmistettava, että näkövammaiset nuoret saavat tarvitsemansa palvelut ja tuet tarkoituksenmukaisesti ja riittävinä.

1.2 Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen – nyt ja tulevaisuudessa

1.2.1 Nuorella on mahdollisuus mieluisaan harrastukseen

Toimenpiteenä esitetään toteutettavaksi Valtti-toimintamalliin perustuva valtakunnallinen ohjelma, jonka kohteena ovat esimerkiksi vammaisuuden, asuinpaikan, etnisen taustan tai taloudellisen tilanteen vuoksi harrastuksista syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä.

Näkövammaisten lasten ja nuorten osallistuminen ja tosiasiallinen osallisuus harrastuksissa tulee varmistaa. Edelleen on tilanteita, joissa näkövammaista lasta tai nuorta ei oteta hänelle hyvin soveltuvaan harrastukseen näkövamman vuoksi. Myös todellinen osallisuus harrastusryhmissä toteutuu vaihtelevasti. On huomattava, että osallistuminen ja osallisuus eivät ole sama asia. Näkövammainen lapsi tai nuori voi osallistua toimintaan, mutta osallisuus voi jäädä toteutumatta.

Näkövammainen lapsi tai nuori tarvitsee kavereita, ystäviä, hyviä kokemuksia ja omia harrastuksia samalla tavoin kuin näkevä lapsi tai nuori. Tavalliset oman kodin lähellä olevat harrastukset tukevat myös kaveripiirin muodostumista ja sosiaalista kehitystä.

1.2.2 Nuorisotakuulla turvataan nuoren pääsy koulutukseen ja työhön

Nuorisotakuuta toteutettaessa on varmistettava, että näkövammaiset nuoret saavat ohjausta, neuvonta aja tukea yhtäläisesti muiden nuorten kanssa. Heidän kohdallaan on tarkasteltava kaikkia vaihtoehtoja eikä esimerkiksi vain kuntoutusta. Oman työnsä tukena ohjaamot, TE-palvelut ja muut nuorisotakuuta toteuttavat voivat käyttää Näkövammaisten liitossa olevaa koulutuksen ja työelämän asiantuntemusta. Se on asiantuntemusta nimen omaan näkövammaisen uravalintoihin, opiskeluun ja työelämään liittyviin kysymyksiin.

2. Suomen tavoitteet nuorisoalan kansainväliselle ja eurooppalaiselle yhteistyölle

Tavoitteena on edistää nuorten mahdollisuuksia osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon eri alueilla. On kannatettavaa, että edistämistyössä otetaan huomioon erityisesti muita heikommassa asemassa olevat nuoret. Näkövammaiset nuoret kuuluvat helposti tähän ryhmään.

Tavoitteena on tukea inkluusiota nuorisovaihto-ohjelmien toimeenpanossa. On tärkeää, että Suomi toimii siten, että inkluusio nuoria koskevissa liikkuvuusohjelmissa laajenee. Nuorille suunnattujen ohjelmien tulee tavoittaa nykyistä paremmin näkövammaisia nuoria. Heillä tulee myös olla tietoa ohjelmista sekä inkluusion tuesta, sillä vain siten näkövammaisten nuorten osallisuus voi parantua. Myös ohjelmia hallinnoivilla tahoilla on oltava hyvä tietoisuus inkluusion tuesta, jotta he osaavat ohjata näkövammaisia nuoria tai muita tahoja.

3. Muita kommentteja

VANUPOn toimeenpanossa on varmistettava, että vammaisten nuorten asema ja osallisuus ovat mukana läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa. Tässä on noudatettava YK:n vammaissopimuksen velvoitteita, sillä sopimus on Suomea sitovaa lainsäädäntöä.

Lausunto on lausuntopyynnön mukaisesti jätetty lausuntopalvelu.fi -sivustolle