Lausunto lu­kio­lais­ta ja yli­op­pi­las­tut­kin­nos­ta

Alkuperäinen julkaisupäivä 28.8.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lausunto on jätetty osoitteeseen www.lausuntopalvelu.fi

Luonnos 21.6.2018

Näkövammaisten liitto ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta esittää näkemyksensä laista ylioppilastutkinnosta. Lausunnossa Näkövammaisten liitto nostaa esiin useita näkövammaisia kokelaita koskevia asioita.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että ylioppilastutkintoa kehitettäessä on otettava huomioon läpileikkaavasti YK:n vammaisyleissopimus. Sopimus on tullut voimaan 10.6.2016 ja sen velvoitteita on noudatettava eikä Suomessa voida säätää sopimuksen kanssa ristiriidassa olevaa lainsäädäntöä. Sopimuksella on kattavuutensa vuoksi erittäin merkittävä vaikutus vammaisten ihmisten oikeuksien ja olojen järjestämiseen.

Koulutusta käsittelee sopimuksen 24 artikla. Artiklan säännökset velvoittavat takaamaan yhdenvertaisen oikeuden koulutukseen. Vammaisia ihmisiä ei saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden vuoksi. Lisäksi vammaisia ihmisiä varten on tehtävä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Kohtuullisista mukautuksista säädetään myös yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014).

Sopimuksen 9 artikla käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Se kattaa laajasti kaiken rakennetusta ympäristöstä viestintään sekä erilaisiin palveluihin mukaan luettuna sähköiset palvelut.

Ylioppilastutkinnon digitalisointi

Hallituksen esityksen luonnoksen yleisperusteluissa todetaan, että tehdyn lukiolain uudistuksen ohella merkittävin viimeaikainen ylioppilastutkintoa koskeva muutos on ollut tutkinnon digitalisointi. Ylioppilastutkinto suoritetaan kokonaan digitaalisessa muodossa keväällä 2019.

Digitaalinen ylioppilastutkinto on tällä hetkellä näkövammaiselle kokelaalle täysin saavuttamaton, sillä tutkinnon käyttöjärjestelmä ei ole yhteensopiva näkövammaisten yleisesti käyttämien tietoteknisten apuvälineiden kanssa (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma). Koska tutkinnon järjestelmä on saavuttamaton, näkövammainen lukiolainen ei voi myöskään harjoitella ylioppilaskokeita samoin kuin muut lukiolaiset. Lisäksi ongelmia on tilanteissa, joissa lukiot käyttävät kokeissa ylioppilaskirjoitusten sähköistä Abitti-järjestelmää, jota näkövammainen ei voi järjestelmän saavuttamattomuuden vuoksi käyttää. Näkövammaisten liitto edellyttää, että sähköisen ylioppilastutkinnon saavutettavuus otetaan nykyistä paremmin huomioon tutkintoa kehitettäessä.

Kielten kokeet ovat muuttuneet digitaalisen ylioppilastutkinnon myötä yksipäiväisiksi, kun erillisistä kuuntelukokeista on luovuttu. Näkövammaisilla kokelailla on ollut ongelmia ajan riittävyyden kanssa. Osalla kokelaista on ollut vaikeuksia saada aika riittämään edes lisäajan kanssa, sillä kuuntelukokeen ja kirjallisen kokeen tekeminen samalla koekerralla on ollut haasteellista, koska apuvälineitä käytettäessä työskentelyyn ja tekstin lukemiseen kuluu enemmän aikaa kuin näkevillä kokelailla.

Uusi lukiolaki

Hallituksen esitys pohjautuu uuteen lukiolakiin, joka tulee voimaan 1.8.2019. Eduskunta hyväksyi kyseisen lain kesäkuussa 2018.

Lukiolaissa on paljon hyvää, mutta näkövammaisten ja muulla tavoin vammaisten kannalta siinä on merkittävä puute. Lain 28 §:ssä säädetään oppimisen tuesta. Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti.

Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, ettei erilaisia syitä ole tarpeen luetella laissa. Perusteluissa esimerkkeinä mainitaan mm. luki- ja kirjoitushäiriöistä kärsivät opiskelijat, sairauden tai vamman vuoksi erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat tai opiskelijat, joiden hankala perhe- tai muu elämäntilanne heijastuu opinnoissa oppimisvaikeuksina.

Vamma ei tarkoita oppimisvaikeutta eikä oppimisvaikeus ole vamma. On vammaisia opiskelijoita, oppimisvaikeuksista kärsiviä opiskelijoita sekä opiskelijoita, joilla on sekä vamma että oppimisvaikeus. Säädetyn lukiolain 28 § rajaa vammaiset opiskelijat lukiossa annettavan oppimisen tuen ulkopuolelle. Lisäksi se on ristiriidassa YK:n vammaisyleissopimuksen kanssa. On epäselvää, millä tavoin säädös tulee näkymään käytännössä.

Pykälän kirjausta koetettiin vammaisjärjestöjen toimesta saada muutettua, mutta sivistysvaliokunta ei muutosta tehnyt. Sivistysvaliokunnalle sekä jo aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriölle tuotiin yksiselitteisesti esiin pykälän kirjauksen ongelmallisuus ja vammaisten opiskelijoiden sivuuttaminen. Vammaiset opiskelijat sivuutetaan lukiolaissa myös siten, ettei laissa ole riittävää mainintaa yhdenvertaisuuslaista ja sen mukaisista kohtuullisista mukautuksista. Yhdenvertaisuuslaki ja kohtuulliset mukautukset mainitaan lukiolain pykälässä 29, mikä ei ole riittävää. Kyseinen maininta olisi ollut perusteltua kirjata myös pykälään 28.

Laki ylioppilastutkinnosta

4 § Kokeiden järjestäminen

Pykälän 4 momentissa säädetään, että tutkinnon kokeet järjestetään kirjallisesti tai sähköisesti ja niihin voi sisältyä suullisia tehtäviä. Digitaalista ylioppilastutkintoa Näkövammaisten liitto on käsitellyt yllä kohdassa Ylioppilastutkinnon digitalisointi.

Gaudeamus igitur -raportin (OKM 2017:16) mukaan suullisissa kokeissa hyödynnetään kehittyvää teknologiaa. Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa ei tästä ole mainintaa, mutta on oletettavaa, että tämä on ajatus. Näkövammaisten liitto edellyttää, että suullisessa kokeessa käytettävät teknologiset ratkaisut toteutetaan saavutettavasti ja käytettävästi. Ellei näin tehdä, näkövammaisten kokelaiden asema vaarantuu. Mikäli ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole tarvittavaa osaamista, sen on hankittava sitä asiantuntijatahoilta.

Lisäksi Gaudeamus igitur -raportissa ehdotetaan, että ylioppilastutkintoa kehitetään kohden avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti taustamateriaaleja. Tulevaisuudessa osa kokeesta voi hyödyntää myös internetyhteyttä. Myös näissä on varmistettava saavutettavuus ja käytettävyys.

Raportissa ehdotetaan myös, että suullisen kielitaidon kokeen vaikutuksia arvioidaan kokelaiden, opettajien, koulujen, koulutuksen järjestäjien ja Ylioppilastutkintolautakunnan kannalta ennen toimeenpanoa. On välttämätöntä, että yhtenä kokelaiden ryhmänä ovat näkövammaiset kokelaat.

Esityksen mukaan Ylioppilastutkintolautakunta määräisi tarkemmin kokeiden järjestämisestä ja siihen liittyvistä aikatauluista ja koejärjestelyistä, esimerkiksi kokeiden ajankohdista ja kestosta. Näkövammaisten liitto pitää valitettavana, ettei kokeiden aikataulutuksesta, ajankohdista ja kestosta ole luettavissa tarkempia suunnitelmia. Gaudeamus igitur -raportissa kokeiden kestoa ehdotettiin lyhennettäväksi ja koepäiviä muutettavaksi siten, että kokeita olisi nykyistä tiiviimmin. Näkövammaisten liitto edellyttää, että näistä Ylioppilastutkintolautakunnan määrättävinä olevista asioista käydään keskustelua ja kuunnellaan eri tahojen näkemyksiä.

9 § Ilmoittautuminen kokeisiin

Esityksen mukaan kokelaan ei tarvitse jatkossa ilmoittautumisen yhteydessä päättää sitovasti, suorittaako hän kokeen pakollisena vai ylimääräisenä.  Laissa säädettäisiin jatkossa vain ylioppilastutkinnon suorittamisen vähimmäisvaatimuksista.

Näkövammaisten liiton mielestä tämä antaa liikkumavaraa ja helpottaa kokelaiden stressiä esimerkiksi tilanteissa, joissa pakolliseksi valittu koe on syystä tai toisesta epäonnistunut ja arvosana on oman osaamistason alapuolella.

10 § Kokelasta koskevat erityisjärjestelyt

Pykälän 1 momentin mukaan kokelas, joka on sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta ylioppilastutkinnon kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat, voi suorittaa kokeen poikkeavasti.

Näkövammaisten liitto kannattaa erityisjärjestelyistä säätämistä lain tasolla. Kyse on kokelaan oikeuksien toteutumisesta, jonka vuoksi muunlainen sääntely ei ole riittävää.

Pykälän 1 momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erityisjärjestelyjen tulisi pääsääntöisesti perustua lukiokoulutuksen aikana tai aikaisemmin havaittuun tuen tarpeeseen. Jos kokelas on selvinnyt lukiokoulutuksesta ilman tukea eikä opiskelijan opiskelua ole lukiolain 29 §:n nojalla järjestetty poikkeavasti, ylioppilastutkinnon kokeet tulisi lähtökohtaisesti suorittaa ilman erityisjärjestelyjä.

Näkövammaisten liitto pitää yksityiskohtaisten perustelujen viittausta tukeen ja lukiolain 29 §:ään epäselvänä. Kirjauksesta voi ymmärtää, että erityisjärjestelyjä voi saada vain silloin, jos lukio-opintoja on järjestetty poikkeavasti lukiolain 29 §:n nojalla. 

Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei näkövammaisten lukiolaisten kohdalla useinkaan ole tarvetta lukiolain 29 §:n mukaisiin poikkeaviin järjestelyihin. Lukion oppimäärässä on opiskeltavia kokonaisuuksia, joita näkövammainen lukiolainen saattaa suorittaa hieman eri tavalla, mutta lopputulos on sama. Useimmiten näkövammainen lukiolainen tarvitsee opinnoissaan apuvälineitä, saavutettavassa muodossa olevia oppimateriaaleja, lisäaikaa koetilanteissa, visuaalisia tehtäviä korvaavia tehtäviä ja muita vastaavia järjestelyjä. Nämä eivät ole sama asia kuin lukio-opetuksen poikkeava järjestäminen. Mikäli ylioppilastutkinnosta säädettävässä laissa viitataan vain lukiolain 29 §:ään, silloin näkövammaiset kokelaat jätetään ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyjen ulkopuolelle, jolloin he eivät voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin. tämä ei liene opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoitus.

Jotta kirjaus on selkeä, tässä on viitattava myös lukiolain 28 §:ään, jossa säädetään oppimisen tuesta. Kyseisen lukiolain pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa on maininta vammasta tai sairaudesta, vaikkei kyseistä mainintaa olekaan kirjattu pykälätasolle. Näkövammaisten liitto on ottanut säädöksen puutteellisuuden esiin yllä kohdassa Uusi lukiolaki.

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erityisjärjestelynä voitaisiin esimerkiksi myöntää lisäaikaa kokeen suorittamiseen tai kokelas voisi suorittaa kokeen erillisessä koetilassa. Erityisjärjestelyt voisivat olla myös sähköisen kokeen erityispiirteisiin liittyviä, kuten oikeus käyttää suurempaa näyttöä tai suurentaa kirjasinkokoa.

Nykyisin näkövammaiset kokelaat saavat ylioppilaskirjoituksiin erityisjärjestelyjä. Näitä erityisjärjestelyjä ovat muun muassa lisäaika (2 tuntia), apuvälineiden käyttö (kannettava tietokone apuvälineohjelmistoineen, erilaiset suurennuslaitteet, erilaiset pienet optiset apuvälineet ja muut vastaavat), erillinen tila, kielten kuuntelukokeissa kaksinkertaiset tauot, koetehtävät saavutettavassa muodossa (saavutettava sähköinen muoto, pistekirjoitus tai isokirjoitus) sekä näkövammaisille tarkoitetut korvaavat tehtävät. Näkövammaiset kokelaat tekevät pääsääntöisesti kokeet sähköisinä, mutta käyttävät Windows-ympäristöä, johon on olemassa näkövammaisille kokelaille tuttuja ja toimivia apuvälineitä (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma).

Erityisjärjestelyissä on ollut ongelmia etenkin näkövammaisten kokelaiden saamien korvaavien tehtävien osalta. Näkövammaisten liitto on huolestunut korvaavien tehtävien laadusta. Osa tehtävistä on kaikesta huolimatta niin visuaalisia, että esimerkiksi syntymäsokean on mahdoton hahmottaa niitä.

Näkövammaisten liitto edellyttää, että Ylioppilastutkintolautakunta varmistaa korvaavien tehtävien tosiasiallisen soveltuvuuden näkövammaisille kokelaille. Tätä työtä Ylioppilastutkintolautakunnan on tehtävä yhdessä Näkövammaisten liiton ja korvaavat tehtävät näkövammaisille saavutettavaan muotoon muuntavan Celian kanssa.

Pykälän 3 momentin mukaan Ylioppilastutkintolautakunta määrää tarkemmin erityisjärjestelyiden hakemisesta ja käyttämisestä. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännös vastaisi nykyistä käytäntöä.

Näkövammaisten liitto edellyttää, että näkövammaiset kokelaat saavat jatkossakin kaikki ylioppilaskirjoituksissa tarvitsemansa erityisjärjestelyt. Lisäksi se edellyttää, että erityisjärjestelyjä ei lähdetä kyseenalaistamaan eikä muuttamaan Ylioppilastutkintolautakunnan toimesta, vaan näkövammaiselle kokelaalle myönnetään hänen hakemansa ja tarvitsemansa erityisjärjestelyt.

Pykälän 2 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu digitaalisten kokeiden osalta erityisjärjestelyinä oikeus käyttää suurempaa näyttöä tai suurentaa kirjasinkokoa. Näkövammaisten liitto huomauttaa, etteivät nämä ole ratkaisuja tilanteessa, jossa koko käytettävä Abitti-järjestelmäon toimimaton näkövammaisten apuvälineillä. Suurempi näyttö tai kirjasinkoon suurentaminen eivät myöskään missään tilanteessa auta sokeaa kokelasta. Tosiasiassa näkövammaisen kokelaan on saatava jatkossakin tehdä kokeet digitaalisessa ympäristössä, jota hän voi käyttää ja jossa apuvälineet toimivat. Pääsääntöisesti tämä on Windows-ympäristö.

14 § Ylioppilastutkinnon suorittamiseen käytettävä enimmäisaika

Pykälän 3 momentissa säädetään ylioppilastutkinnon suorittamisajan pidentymisestä tilanteissa, joissa kokelas on estynyt osallistumasta ylioppilastutkinnon kokeisiin. Näkövammaisten liitto kannattaa säädöstä ja pitää hyvänä sitä, että siinä on otettu huomioon kokelaat, jotka ovat estyneet osallistumasta yhteen tai kahteen tutkintokertaan. Lisäksi on hyvä, että pykälässä mainitaan myös sairaus, sillä esimerkiksi kesken ylioppilaskirjoitusten näkövammautunut kokelas ei todennäköisesti voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin pikaisesti vammautumisen jälkeen. Näin hänellä on mahdollisuus jatkaa kokeisiin osallistumista välittömästi enimmäisajan täyttymisen jälkeen.

17 § Kokeiden uusiminen

Pykälässä säädetään kokeiden uusimisen käytännöistä. Näkövammaisten liitto pitää esitystä kannatettavana. Ylioppilastutkinnon painoarvo korkeakouluun hakeutumisessa tulee lisääntymään nykyisestä. Sen vuoksi on tärkeää, että kokeita voi uusia rajoituksetta. Näkövammaisten kokelaiden on saatava myös näihin kokeisiin tarvitsemansa erityisjärjestelyt.

19 § Koesuoritusten arvostelu

Pykälän 2 momentin mukaan koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee alustavasti lukiokoulutuksen järjestäjän osoittama kyseisen aineen opettaja ja lopullisesti Ylioppilastutkintolautakunta. Jos koulutuksen järjestäjä ei pysty osoittamaan aineen opettajaa, alustava arvostelu tehdään Ylioppilastutkintolautakunnassa.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että koesuoritusten arvostelijoiden on tiedettävä, arvostelevatko he kaikille kokelaille tarkoitettua tehtävää vai näkövammaisille kokelaille tarkoitettua korvaavaa tehtävää. Tällä hetkellä tätä tietoa ei välttämättä ole valmistavan arvostelun tekijöillä eikä myöskään Ylioppilastutkintolautakunnan sensoreilla.

On esimerkkejä tilanteista, joissa näkövammaisen kokelaan tehtävä on arvosteltu kaikille tarkoitettuna tehtävänä eikä korvaavana tehtävänä. Tällöin näkövammaisen kokelaan saama pistemäärä on luonnollisesti ollut nolla pistettä, sillä tehtävän arvostelijan arvostelussaan käyttämä tehtäväksianto ei ole millään tavalla vastannut näkövammaisen kokelaan tosiasiassa tekemää tehtävää.

Uusin Näkövammaisten liiton tietoon tullut tapausesimerkki virheellisestä arvostelusta on kevään 2017 pitkän matematiikan kokeesta. Kaksi näkövammaisen kokelaan tekemää korvaavaa tehtävää oli sekä lukion että Ylioppilastutkintolautakunnan toimesta arvosteltu kaikille tarkoitettuina tehtävinä. Virhe selvisi vasta, kun näkövammainen kokelas alkoi kyseenalaistaa saamaansa pistemäärää ja selvittää asiaa lukion kanssa, josta oltiin yhteydessä Ylioppilastutkintolautakuntaan. Virhe oli merkittävä, sillä näkövammaisen kokelaan pistemäärä nousi kaksitoista (12) pistettä.

Näkövammaisten liitto edellyttää, että Ylioppilastutkintolautakunta varmistaa, ettei tällaisia virheitä tapahdu. Kyse on näkövammaisten kokelaiden oikeusturvasta, joka on näissä tapauksissa vakavasti uhattuna. Lukio ja Ylioppilastutkintolautakunta eivät voi siirtää vastuuta mahdollisten arvosteluvirheiden huomaamisesta näkövammaiselle kokelaalle, vaan niiden on taattava, että korvaavat tehtävät arvostellaan korvaavina tehtävinä.

Pykälän 3 momentissa säädetään tilanteista, joissa kokelaan koesuoritusta on heikentänyt sairaus, vamma tai muu niihin rinnastettava erityisen painava peruste, eikä lain 10 §:ssä tarkoitettujen erityisjärjestelyjen voida katsoa olevan riittäviä turvaamaan kokelaan edellytykset suorittaa koe yhtäläisesti muihin kokelaisiin nähden. Tällöin Ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan 3 momentti voisi tulla sovellettavaksi vain, jos erityisjärjestelyjä ei voida pitää riittävinä turvaamaan kokeen yhtäläisiä suorittamismahdollisuuksia. Näkövammaisten kokelaiden kohdalla tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun näkövammaisille tarkoitettu korvaava tehtävä ei ole asianmukainen, vaan tosiasiassa siinä on visuaalisia elementtejä, jotka ovat ongelmallisia. Kokeissa on muun muassa ollut korvaavia tehtäviä, jotka ovat olleet lähes identtisiä muille kokelaille tarkoitettujen tehtävien kanssa. Tällainen esimerkki on tehtävä, joka sisältää kuvan ja näkövammaisen kokelaan korvaava tehtävä on sama tehtävä ilman näkevällä kokelaalla olevaa kuvaa. Myös muut erityisjärjestelyjen toteuttamisessa olevat ongelmat ovat perusteita 19 §:n 3 momentin soveltamiselle.

Pykälän 4 momentin mukaan kokelaalla ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltajalla on oikeus saada tietoa arvosteluperusteiden soveltamisesta. Lisäksi heille on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun koesuoritukseen. Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä. Näkövammaisten kokelaiden tai kokelaiden näkövammaisten huoltajien kohdalla on muistettava saavutettavan tiedon merkitys.

24 § Muutoksenhaku Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen

Pykälän mukaan muuhun kuin koesuorituksen arvostelua koskevaan Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Näkövammaisten liitto kysyy, koskeeko tämä säädös myös erityisjärjestelyihin ja niiden hakemiseen liittyviä asioita.

Lausunnon keskeinen sisältö

• Ylioppilastutkintoa kehitettäessä on otettava huomioon läpileikkaavasti YK:n vammaisyleissopimus. Sopimus on tullut voimaan 10.6.2016 ja sen velvoitteita on noudatettava eikä Suomessa voida säätää sopimuksen kanssa ristiriidassa olevaa lainsäädäntöä.
• Digitaalinen ylioppilastutkinto on tällä hetkellä näkövammaiselle kokelaalle täysin saavuttamaton, sillä tutkinnon käyttöjärjestelmä ei ole yhteensopiva näkövammaisten yleisesti käyttämien tietoteknisten apuvälineiden kanssa (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma). Näkövammaisten liitto edellyttää, että sähköisen ylioppilastutkinnon saavutettavuus otetaan nykyistä paremmin huomioon tutkintoa kehitettäessä.
• Uuden lukiolain 28 §:ssä säädetään oppimisen tuesta. Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, ettei erilaisia syitä ole tarpeen luetella laissa, mutta esimerkkejä mainitaan perusteluissa. Vamma ei tarkoita oppimisvaikeutta eikä oppimisvaikeus ole vamma. On vammaisia opiskelijoita, oppimisvaikeuksista kärsiviä opiskelijoita sekä opiskelijoita, joilla on sekä vamma että oppimisvaikeus. Lukiolain 28 § rajaa vammaiset opiskelijat lukiossa annettavan oppimisen tuen ulkopuolelle. Lisäksi se on ristiriidassa YK:n vammaisyleissopimuksen kanssa. On epäselvää, millä tavoin säädös tulee näkymään käytännössä.
• Ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyistä säätäminen lain tasolla on kannatettavaa (10 §). Pykälän 1 momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erityisjärjestelyjen tulisi pääsääntöisesti perustua lukiokoulutuksen aikana tai aikaisemmin havaittuun tuen tarpeeseen. Jos kokelas on selvinnyt lukiokoulutuksesta ilman tukea eikä opiskelijan opiskelua ole lukiolain 29 §:n nojalla järjestetty poikkeavasti, ylioppilastutkinnon kokeet tulisi lähtökohtaisesti suorittaa ilman erityisjärjestelyjä. Näkövammaisten liitto pitää yksityiskohtaisten perustelujen viittausta tukeen ja lukiolain 29 §:ään epäselvänä. Kirjauksesta voi ymmärtää, että erityisjärjestelyjä voi saada vain silloin, jos lukio-opintoja on järjestetty poikkeavasti lukiolain 29 §:n nojalla.  Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei näkövammaisten lukiolaisten kohdalla useinkaan ole tarvetta lukiolain 29 §:n mukaisiin poikkeaviin järjestelyihin. Useimmiten näkövammainen lukiolainen tarvitsee opinnoissaan apuvälineitä, saavutettavassa muodossa olevia oppimateriaaleja, lisäaikaa koetilanteissa, visuaalisia tehtäviä korvaavia tehtäviä ja muita vastaavia järjestelyjä. Nämä eivät ole sama asia kuin lukio-opetuksen poikkeava järjestäminen. Mikäli ylioppilastutkinnosta säädettävässä laissa viitataan vain lukiolain 29 §:ään, silloin näkövammaiset kokelaat jätetään ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyjen ulkopuolelle, jolloin he eivät voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin. tämä ei liene opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoitus. Kirjausta on välttämätöntä selkeyttää.
• Näkövammaisten kokelaiden on saatava jatkossakin kaikki ylioppilaskirjoituksissa tarvitsemansa erityisjärjestelyt. Erityisjärjestelyjä ei tule lähteä kyseenalaistamaan eikä muuttamaan Ylioppilastutkintolautakunnan toimesta, vaan näkövammaiselle kokelaalle on myönnettävä hänen hakemansa ja tarvitsemansa erityisjärjestelyt.
• Pykälän 24 mukaan muuhun kuin koesuorituksen arvostelua koskevaan Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. On epäselvää, koskeeko tämä säädös myös erityisjärjestelyihin ja niiden hakemiseen liittyviä asioita.

Lisätietoja

Järjestöjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen       
toimitusjohtaja      

Sari Kokko
järjestöjohtaja