Lausunto liikuntapaikkarakentamisesta
Näkövammaisten liitto on antanut 24.2.2021 lausuntonsa valtion liikuntaneuvoston olosuhdejaostolle luonnoksesta Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjaksi.
Yleisiä huomioita
Näkövammaisten liiton mielestä Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja on laadittu hyvin. Suunta-asiakirjassa on läpileikkaavasti otettu huomioon yhdenvertaisuus, saavutettavuus, esteettömyys ja vammaiset ihmiset.
On kannatettavaa, että valtionavustusten myöntämisehdoissa ja avustuskriteereissä on rakentamishankkeiden sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kohdalla edellytyksenä yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen. Myönteistä on myös se, että esteettömyys ja saavutettavuus on osoitettava hankehakemusten liitedokumenteilla.
On hyvä, että suunta-asiakirjassa on tutkittuun tietoon perustuvaa kuvausta vammaisten ihmisten liikkumisen nykytilasta ja eroista valtaväestöön verrattuna. Näkövammaisten ihmisten liikunnan harrastaminen on vähäisempää kuin valtaväestöllä. Tämä koskee sekä lapsia, nuoria että aikuisia.
Näkövammaisten liiton selvitys
Näkövammaisten liitto selvitti keväällä 2020 tekemällään kyselyllä näkövammaisten ihmisten liikunta- ja ruokailutottumuksia. Kyselyyn vastasi 160 näkövammaista, joista sokeita oli 58, heikkonäköisiä 88 ja kuulonäkövammaisia 14.
Liikuntaosiossa kysyttiin, harrastaako vastaaja liikuntaa, ja ellei harrasta, mikä on siihen syynä.
Lisäksi kysyttiin, kenen kanssa vastaaja harrastaa liikuntaa ja kuinka usein. Mukana oli myös kysymys harrastettavista liikuntalajeista. Vastaajista 46 % vastasi liikkuvansa päivittäin, 33 % liikkui muutaman kerran viikossa ja kerran viikossa liikkui 14 %. Noin 5 % vastaajista kertoi, ettei harrasta liikuntaa lainkaan.
Puolet vastaajista liikkui jonkun toisen kanssa. Mukana oli muun muassa opaskoira, henkilökohtainen avustaja, puoliso, ystävä tai sukulainen. Tosiasia on, että monet näkövammaiset tarvitsevat toisen ihmisen apua liikuntaharrastuksessa ja siihen osallistumisessa. Näkevän ihmisen puuttuminen voi estää liikunnan harrastamisen ja se vaikuttaa myös lajivaihtoehtoihin. Vastausten mukaan yleisimmät liikuntamuodot olivat kävely, kuntosali, jumppa ja uinti. Lisäksi vastauksissa nousivat esiin lajit, joita voi harrastaa kotona (esimerkiksi kuntopyörä), ja joihin ei tarvitse näkevää ihmistä mukaan.
Yhdenvertaisuus liikuntapaikkarakentamisessa
On hyvä, että yhdenvertaisuuden sääntelyä koskevassa kuvauksessa on otettu huomioon myös YK:n vammaissopimus.
YK:n vammaissopimus on Suomessa osa velvoittavaa lainsäädäntöä. Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan osalta merkittäviä ovat muun muassa sopimuksen artiklat 3 yleiset periaatteet, 4 yleiset velvoitteet, 9 esteettömyys ja saavutettavuus sekä 30 osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan ja urheiluun.
Liikuntaa ja urheilua käsittelevässä 30 artiklassa todetaan seuraavaa:
"5. Jotta vammaiset henkilöt voisivat osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintaan, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla:
- kannustetaan ja edistetään vammaisten henkilöiden mahdollisimman laajaa osallistumista kaikille suunnattuun urheilutoimintaan kaikilla tasoilla;
- varmistetaan, että vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus järjestää ja kehittää vammaisille erityistä urheiluja virkistystoimintaa sekä osallistua siihen, ja tätä varten kannustetaan asianmukaisten voimavarojen, ohjauksen ja koulutuksen järjestämistä vammaisille henkilöille yhdenvertaisesti muiden kanssa;
- varmistetaan, että vammaiset henkilöt pääsevät urheilu-, virkistys- ja matkailupaikkoihin;
- varmistetaan, että vammaiset lapset voivat yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa osallistua leikki-, virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintaan, mukaan lukien koulujärjestelmässä tarjottava toiminta;
- varmistetaan, että vammaiset henkilöt saavat palveluja virkistys-, matkailu-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintojen järjestäjiltä."
Myönteistä on, että esteettömyys ja saavutettavuus on kuvattu laajasta näkökulmasta. Ei ole rajoituttu vain rakennettuun ympäristöön, vaan on otettu mukaan muutkin näkökulmat. Näkövammaisten ihmisten kannalta yksi keskeinen näkökulma on tiedonsaannin saavutettavuus ja muun muassa viestinnässä käytettävien digitaalisten palvelujen saavutettavuus eli toimivuus esimerkiksi ruudunlukuohjelman kanssa.
On hyvä, että suunta-asiakirjassa on otettu huomioon vammaisten ihmisten monenlaiset roolit. Vammainen ihminen voi liikunnan harrastajan ohella olla myös liikunnan ammattilainen (esimerkiksi liikunnanohjaaja), lapsen vanhempi, valmentaja, toimitsija tai kilpaurheilija.
Liikuntapaikat eivät välttämättä ole vielä esteettömiä kaikille. Näkövammaisten ihmisten kannalta merkityksellisiä ovat muun muassa selkeät ja turvalliset kulkureitit, hyvä ja häikäisemätön valaistus, hyvät kontrastit sekä ohjaavat materiaalit. Myös tilan kaikumattomuus helpottaa näkövammaisen liikkumista. Näitä ei välttämättä osata ottaa riittävästi huomioon, vaan esteettömyys rajoittuu mahdollisuuteen toimia pyörätuolista käsin.
Yhdyskuntasuunnittelu
Yhdyskuntasuunnittelua tehdään kaavoituksella. Turvallinen, helppokulkuinen ja viihtyisä ympäristö kannustaa liikkumiseen. Samoin arkipäivän liikkumiseen kannustavat hyvät ulkoilureitit sekä työpaikkojen, opiskelupaikkojen ja palvelujen sijainti. Näiden ohella näkövammaisten ihmisten kannalta keskeistä on kunnossapito ja työmaiden huolellinen merkitseminen.
Näkövammaisten liitto esittää, että lukuun lisätään maininta vammaisjärjestöistä ja vammaisneuvostoista. Niiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, mikäli yhdyskuntarakentamisesta halutaan kaikille toimivaa ja sujuvaa.
YK:n vammaissopimuksen 4artiklan 3 kohta edellyttää osallistamaan vammaiset ihmiset ja heitä edustavat järjestöt. Osallisuuden tulee olla systemaattista ja osa valmisteluprosessia.
Arviointi
Näkövammaisten liitto esittää, että luvussa arvioidaan myös sitä, millä tavoin esteettömyys ja saavutettavuus toteutuivat Liikuntapaikkarakentamisessa edellisellä avustuskaudella.
Liikuntapaikkarakentamisen kehittämistarpeet
Suunta-asiakirjan kehittämistarveluettelossa on kohtana 9 esteettömyyden erityinen huomioiminen. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että liikuntapaikkojen esteettömyyttä voidaan parantaa liikuntapaikkojen henkilöstön koulutuksella sekä koulutettujen kartoittajien tekemillä esteettömyyskartoituksilla ja näissä kartoituksissa esiin tulleiden ongelmakohtien korjaamisella. Myös asenteisiin ja tietoisuuteen vaikuttamisella on oma merkityksensä.
Näkövammaisten liitto yhtyy Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) esitykseen, että kehittämistarveluettelon esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevaa kirjausta (9) täsmennetään ja terävöitetään jo luonnoksessa todettujen hyvien käytäntöjen suuntaan lisäämällä koulutusta, varmistamalla kartoitusten toimeenpano ja vahvistamalla systemaattista vammaisten ihmisten osallistamista.
Lisätietoja
järjestöjohtaja Sari Kokko p. 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi
Sivu päivitetty