Jo­kai­sel­la tulee olla oikeus es­teet­tö­mään mak­sa­mi­seen

Mitä tehdä tilanteessa, jossa asiakas ei motorisen toimintarajoitteen tai näkövamman vuoksi kykene näppäilemään maksukorttinsa PIN-koodia kaupan kosketusnäytölliseen maksupäätteeseen? Entäpä silloin, jos pyörätuolissa istuva asiakas ei ylety käyttämään telineeseen kiinnitettyä maksupäätettä?

Yhdenvertaisuuslaki ja palveluiden tai tavaroiden tarjoajan velvollisuus toteuttaa kohtuulliset mukautukset vammaisille henkilöille koskee muun muassa tällaisia tilanteita. Ikäihmisillä haasteet saattavat liittyä myös siihen, että kosketusnäyttö voi tuntua vaikealta ja vieraalta.

Mikäli maksamisen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota jo siinä vaiheessa, kun maksupäätteitä hankitaan ja asennetaan, ei mukautustarpeita välttämättä tule lainkaan. Maksupäätteen kohdalla esteettömyyden takaa jo se, että laitteessa on näppäimet ja sitä on mahdollista käyttää myös istumakorkeudelta. Kosketusnäytöllinen laite tarvitsee esimerkiksi ääniohjauksen, jotta se olisi esteetön näkövammaiselle. Usein pakottava sääntely, tässä tapauksessa esteettömyysdirektiivin täytäntöönpano, tulee jälkijunassa. Tilanteisiin on siis syytä varautua jo ennen pakottavan sääntelyn voimaantuloa. Kaikkien asiakasryhmien huomioiminen ja hyvä palvelu on yritykselle myös selvä kilpailuvaltti.

Näkövammarekisterin vuosikirjan 2021 mukaan Suomessa on noin 55 000 näkövammaista. Tämän lisäksi vuonna 2021 Suomessa oli 75 vuotta täyttäneitä yli 576 000. Näkövammaisten ja ikäihmisten mahdollisuudet toimia ja tuen tarve maksutilanteissa vaihtelevat. Kysymyksessä on merkittävä määrä kuluttajia ja potentiaalisia asiakkaita, joiden tarpeet maksutilanteissa tulisi huomioida niin, että se olisi esteetöntä ja helppoa.

Vuonna 2022 Näkövammaisten liiton tietoon on tullut tapauksia, joissa jäsenet on kohdanneet maksupäätteitä, joista puuttuu kokonaan näppäimet. Jos tarjolla on vain kosketusmaksupäätelaite, näkövammainen käyttäjä ei pysty maksamaan sillä, vaan pahimmassa tapauksessa esteellisyys johtaa siihen, että henkilö ei voi ostaa haluamaansa palvelua tai tavaraa. Mikäli ostosreissulla on mukana toinen henkilö, tämä saattaa joutua maksamaan ostoksen omista rahoistaan. On syytä huomata, että oman maksukortin tai PIN-tunnuksen luovuttaminen toiselle on vastoin maksukortin käyttöehtoja ja altistaa vakaville väärinkäytöksille.

Kyse ei ole pelkästään yksittäisestä maksutapahtumasta, vaan laajemmin vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden yhdenvertaisuudesta. Ketään ei tule henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi sulkea yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle. Yhdenvertaisuuslain nojalla elinkeinonharjoittaja on velvollinen tarjoamaan palveluita ja tavaroita syrjimättömästi sekä tarpeen vaatiessa toteuttamaan kohtuulliset mukautukset vammaisille asiakkaille. Mukautuksia helpompaa on kiinnittää huomiota ja varmistaa esteettömyys ja saavutettavuus jo palveluiden ja toimintojen suunnitteluvaiheessa. Myös henkilökunnan tietoisuuden lisääminen koulutuksella vammaisten oikeuksista ja eri vähemmistöryhmistä ylipäätään on aina askel yhdenvertaisempaan toimintatapaan. Neuvoja ja tietoa saa eri vammaisjärjestöiltä, AVI:n saavutettavuusyksiköltä tai yhdenvertaisuusvaltuutetulta.

Maksupäätelaitteisiin on tulossa 28.6.2025 vaatimuksia, jotka edellyttävät, että tämän päivämäärän jälkeen markkinoille tulevat maksupäätelaitteet ovat esteettömiä. On kuitenkin kaikkien etu, että toimijat, joilla on käytössä maksupäätelaitteita, tiedostavat jo nyt, mitä vaatimuksia tulevaisuudessa maksupäätelaitteisiin kohdistuu. On myös syytä päättää, kuinka toimitaan tällä välin, jotta asiakkaat pystyvät toimimaan maksutilanteessa esteettömästi ilman kiusallisia tilanteita. Lisäksi sellaisten toimijoiden, jotka nyt tekevät investointeja maksupäätelaitteisiin, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei maksupäätelaite tule käyttökelvottomaksi, kun esteettömyysdirektiivi astuu voimaan. Sama koskee tahoja, jotka ovat väliaikana tekemässä pidempiä leasing-sopimuksia. Tällöin on tärkeä huolehtia, että sopimuksessa on huomioitu vuoden 2025 muutokset, mikäli sopimuksen kesto on tätä pidempi. On syytä tiedostaa, että vaikka kosketusnäytöllinen maksupääte on tällä hetkellä säännösten mukainen, se ei ole kaikille esteetön tai helppokäyttöinen. Esteettömyys on osaltaan helppokäyttöisyyttä – helppous taas on kilpailuvaltti.

Vinkit yrityksille

• Pohdi, onko maksupäätteesi esteetön. Ylettyykö siihen helposti ja onko siinä näppäimet ja näppäinäänet. Liikkuuko maksupääte vai onko se ruuvattu paikoilleen?
• Jos maksupääte on esteellinen, mieti millaisia mahdollisuuksia sinulla on mukauttaa tilannetta tarvittaessa. Onko mahdollisuutta maksaa käteisellä? Onko lähellä automaattia? Onko mahdollista maksaa pankkisiirrolla tai mobiilimaksulla (ja mihin (tili)numeroon)? Onko laskutus mahdollista. Sopivan mukautuksen arviointi on aina tilannekohtaista – kaikilla ei esimerkiksi ole käteistä tai mobiilisovellusta.
• PIN-koodin antaminen myyjälle ei koskaan tule olla käytetty mukautus!
• Muista, että 28.6.2025 jälkeen esteettömyysdirektiivistä tulee uusia vaatimuksia. Ota tämä huomioon hankinnoissa.

Lisätietoja

Terhi Manninen, saavutettavuusasiantuntija, Näkövammaisten liitto, terhi.manninen@nkl.fi, p. 050 475 3362

Emmi Meriranta, juristi, Kuluttajaliitto, emmi.meriranta@kuluttajaliitto.fi, p. 0400 863 447

Lähteet

Esteettömyysdirektiivi. n.d. Sosiaali- ja terveysministeriö. Verkkosivu. Viitattu 23.11.2022. https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi

Tolkkinen, L. 2021. Näkövammarekisterin vuosikirja 2021. PDF-dokumentti. Viitattu 23.11.2022. https://cms.nkl.fi/sites/default/files/2022-11/Na%CC%88ko%CC%88vammarekisterin%20vuosikirja%202021%20verkko.pdf

Tilastokeskus 2021: Suomen virallinen tilasto (SVT): 11s3 -- Väestö asuinpaikan kaupunki-maaseutu-luokituksen sekä sukupuolen ja iän mukaan, 2000–2021