Järjestöt vaativat: Verk­ko­pal­ve­lu­jen es­teet­tö­myy­des­tä sää­det­tä­vä di­rek­tii­vil­lä

Verkkosivujen esteettömyydestä hyötyvät kaikki. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

7.10.2014

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön- sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

– Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa, ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

Lisätietoa

Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta
p. 040 4198962
jenni.vainioranta@kuluttajaliitto.fi

Kuluttajaparlamentti- Ulkoinen linkki on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa erilaisissa kuluttajapolitiikkaa koskevissa aiheissa. Tänä vuonna toiminnassa on mukana lähes 40 järjestöä. Vuoden teemoina ovat lapset ja nuoret sekä sosiaali- ja terveysala.

Kuluttajaparlamentin vuosittainen toiminta huipentuu eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon, jossa järjestöt päättävät äänestämällä lopullisesti osallistumisestaan parlamentin kannanottoihin.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10.2014 kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

  • ADHD-Liitto ry
  • Aivovammaliitto ry
  • A-klinikkasäätiö rs
  • Allergia- ja astmaliitto ry
  • ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
  • Autismi- ja Aspergerliitto ry
  • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
  • Hengitysliitto ry
  • Invalidiliitto ry
  • Kehitysvammaliitto ry
  • Kotien Puolesta Keskusliitto ry
  • Kuuloliitto ry
  • Lapsiperheiden Etujärjestö ry
  • Marttaliitto ry
  • Mielenterveyden keskusliitto ry
  • Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
  • Näkövammaisten Keskusliitto ry
  • Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
  • Perussuomalaiset Nuoret ry
  • Sateenkaariperheet ry
  • Sininauhaliitto ry
  • Suomen Diabetesliitto ry
  • Suomen Kilpirauhasliitto ry
  • Suomen Monikkoperheet ry
  • Suomen nuoret lesket ry
  • Suomen Parkinson-liitto ry
  • Suomen Potilasliitto ry
  • Suomen Setlementtiliitto ry
  • Suomen Sydänliitto ry
  • Takuusäätiö rs
  • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaparlamentissa mukana olevista järjestöistä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien liitto ei ottanut kantaa aiheeseen yhteistä kannanottoa muodostettaessa.


Sivu päivitetty