Siirry pääsisältöön

Järjestöt sel­vit­ti­vät: Vamma tai pit­kä­ai­kais­sai­raus voi estää pal­ve­lu­jen käytön

Kuluttajaparlamentin kyselyyn vastasi 886 henkilöä.

Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti kartoitti pitkäaikaissairaille ja vammaisille kohdistetulla kyselyllä vamman ja pitkäaikaissairauden mahdollisia vaikutuksia palveluiden käyttöön. Kyselyssä kerättiin vastaajien kokemuksia sosiaali-, terveys- ja pankkipalveluista sekä palveluiden esteettömyydestä yleensä.

Kuluttajaparlamentin kysely on ajankohtainen, koska yhden vertaisuuslaki astui voimaan vuoden 2015 alussa. Laki asettaa uusia velvoitteita palveluiden tuottajille. Palveluntuottajien tulee tarvittaessa mukauttaa palveluitaan siten, että eri tavoin toimintarajoitteiset ihmiset voivat käyttää niitä.

Palvelun saannin esteet usein fyysisiä, viestinnällisiä tai asenteellisia

Tulosten mukaan erityisryhmien huomioiminen sosiaali-, terveys- ja pankkipalveluissa on puutteellista.

Merkillepantavaa oli, että monilla vastaajilla oli ollut vaikeuksia saada terveydenhuollon palveluita, vaikka yhdenvertaisuuslain mukaan henkilön vamma tai sairaus ei saa vaikuttaa näiden palveluiden saatavuuteen.

- Miten kuulovammainen voi saada palvelua, jos terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmä ja tulosten saaminen perustuvat vain puhelimella asiointiin? Tämä asettaa asiakkaat täysin eriarvoiseen asemaan. Luulisi, että nykytekniikalla olisi mahdollista pitää rinnalla esimerkiksi tekstiviestijärjestelmää. Palveluita ja palvelupolkuja suunniteltaessa tulisi huomioida nykyistä paremmin erityisryhmät, painottaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Monet vammaiset henkilöt käyttävät sosiaalihuollon palveluita. Vastaajat kertoivat, että heidän liikuntarajoitteitaan ei kuitenkaan aina huomioida: joissain kunnissa sosiaalitoimen tilat saattoivat sijaita hissittömän rakennuksen toisessa kerroksessa tai raskaiden ovien ja rappusten takana.

Lisää osaamista erityisryhmien kohtaamiseen ja palvelusuunnitteluun

- Osa vastaajien kohtaamista ongelmista terveydenhuollossa johtui siitä, että hoitohenkilökunta ei osannut tunnistaa tuen tarpeita tai toimia vammaisen tai sairaan kanssa. On ongelmallista, jos henkilöä hoidetaan vain pitkäaikaissairauden tai vamman näkökulmasta. Tällöin osa terveysongelmista saattaa jäädä hoitamatta, toteaa Raili Alén Mielenterveyden keskusliitosta.

Vastauksissa käy ilmi, että mielenterveysongelmista kärsivän tulee olla muita sinnikkäämpi saadakseen terveydenhuollon palveluita. Moni psyykkisistä oireista kärsivä koki somaattisia oireitaan laitetun mielenterveyden piikkiin. Yksi räikeimmistä tapauksista koski Crohnin tautiin sairastunutta henkilöä, jonka oireita ei otettu tosissaan mielenterveysongelmien vuoksi. Tästä johtuen hoidon aloitus viivästyi vuosilla. Lopulta psykiatri kirjoitti lähetteen gastroenterologille. 

Osa vammaisista ei saa peruspankkipalveluja

Joka kuudes vastaaja koki vammansa vaikeuttavan joidenkin pankkipalveluiden saantia. He olivat kohdanneet ongelmia erityisesti verkkopankkitunnusten ja maksukorttien saannissa, käytössä sekä henkilökohtaisen palvelun saatavuudessa. Pankkitunnukset saattoivat jäädä haaveeksi esimerkiksi näkövamman vuoksi. Pankki oli saattanut vedota muun muassa siihen, ettei henkilö voinut itse käyttää verkkopankkia ja tunnusten luovuttaminen toiselle henkilölle rikkoisi sopimusehtoja.

Pankkitunnusten puuttuminen vaikeuttaa merkittävästi kuluttajien arkea. Joidenkin palvelujen, kuten junalipun, hankkiminen muilla tavoin kuin verkkokaupasta ostamalla on merkittävästi vaikeampaa ja usein myös kalliimpaa. Verkkopankkitunnuksista on tullut myös keskeisin tunnistautumisväline erilaisiin viranomaispalveluihin kuten Kelan, TE-toimiston tai sosiaalitoimen palveluihin.

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 4.11.2015 kannanoton allekirjoittivat seuraavat järjestöt:

  • ADHD-Liitto ry
  • Aivovammaliitto ry
  • A-klinikkasäätiö rs
  • Allergia-ja astmaliitto ry
  • Autismi- ja Aspergerliitto ry
  • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
  • Hengitysliitto ry
  • Invalidiliitto ry
  • Kehitysvammaliitto ry
  • Kotien Puolesta Keskusliitto ry
  • Kuuloliitto ry
  • Lapsiperheiden Etujärjestö ry
  • Marttaliitto ry
  • Mielenterveyden keskusliitto ry
  • Näkövammaisten Keskusliitto ry
  • Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
  • Perhehoitoliitto ry
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Sininauhaliitto ry
  • Suomen Diabetesliitto ry
  • Suomen Kilpirauhasliitto ry
  • Suomen Monikkoperheet ry
  • Suomen nuoret lesket ry
  • Suomen Parkinson-liitto ry
  • Suomen Potilasliitto ry
  • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti kartoitti vamman ja pitkäaikaissairauden vaikutuksia palveluiden käyttöön. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin yleisesti palveluiden saatavuutta ja esteettömyyttä. 

Kysely toteutettiin 29.5.–16.8.2015 verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 886 henkilöä, joista 29 prosentilla oli jokin vamma. Valtaosalla vastaajista (93 %) oli vähintään yksi pitkäaikaissairaus.

Lisätietoja:
Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta
p. 040 4198 962
jenni.vainioranta@kuluttajaliitto.fi
kuluttajaliitto.fi/tietoa-meista/kuluttajaparlamentti- Ulkoinen linkki