Siirry pääsisältöön

Asetus ja ohje ra­ken­nuk­sen käyt­tö­tur­val­li­suu­des­ta

Näkövammaisten liitto esittää täsmennyksiä lukuisiin luonnoksen kohtiin.

Alkuperäinen lausuntopäivä 2.1.2017

Näkövammaisten liitto ry on tutustunut luonnokseen ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen käyttöturvallisuudesta ja luonnokseen ohjeeksi rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Lausuntopyynnön kohdentaminen

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että ympäristöministeriön olisi ollut perusteltua lähettää lausuntopyyntö useammalle vammaisjärjestölle. Jakelussa on vain Invalidiliitto. Lisäksi lausuntopyyntö on lähetetty Valtakunnalliselle vammaisneuvostolle. On välttämätöntä, että vammaisjärjestöjä kuullaan laajemmin. Tätä edellyttää myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus.

1 Luku Yleistä

1 § Soveltamisala

Näkövammaisten liitto esittää asetuksen soveltamisalan täsmentämistä. Esitetyn pykälän 2 momentissa säädetään vain siitä, milloin asetusta ei sovelleta.

Pykälän 1 momentin mukaan hankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan ottaen huomioon rakentamisessa sovellettavat rakennuksen ja rakennuspaikan käytön ja huollon turvallisuutta koskevat vaatimukset. Esitetty säännös on yleisluonteinen ja vaatii täsmentämistä.

2 Luku Putoamisen ja harhaan astumisen estäminen

2 § Porras

Näkövammaisten liitto esittää, että pykälään lisätään säännös porrasaskelmien merkitsemisestä. Se parantaa näkövammaisten ja yleisesti kaikkien portaita käyttävien turvallisuutta. Pykälään on perusteltua lisätä maininta, että vähintään hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisätiloissa sekä kokoontumistiloissa porrasaskelmat tulee merkitä huomiolaatoilla tai kontrastiraidoilla. Pimennettävissä tiloissa porrasaskelmat tulee valaista havaitsemisen helpottamiseksi.

5§ Tasanne ja luiska

Pykälän mukaan rakennuksen ja sen ulkotilojen tasanteen ja luiskan on oltava turvallinen, riittävän väljä ja tarkoitukseensa soveltuva. Näkövammaisten liitto esittää, että pykälään lisätään säännös, jonka mukaan alaspäin johtavan luiskan ja portaan edessä on oltava varoitusalue. Varoitusalue on toteutettava huomiolaatoilla tai muulla lattiapinnasta erottuvalla tavalla. Tällainen on esimerkiksi pintamateriaali, joka on helposti tunnistettavissa valkoisella kepillä. Lisäksi huomioalueen on oltava kontrastiltaan sellainen, että heikkonäköinen voi havaita sen ongelmitta.

8 § Käsijohde

Pykälässä säädetään tarkemmin käsijohteiden sijoittamisesta ja mitoituksesta.

Pykälän 2 momentin mukaan julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohde on yli 2 400 millimetrin levyisissä portaissa tai luiskissa sijoitettava reunojen ohella jakamaan väylä portaista ja luiskista säädetyn leveyden mukaiseksi. Johteen on jatkuttava yhtenäisenä välitasanteella.

Näkövammaisten liitto edellyttää, että säännös laajennetaan koskemaan asuinrakennusten yhteistiloja. Lisäksi käsijohteen yhtenäistä jatkuvuutta on edellytettävä kaikilta käsijohteita, ei ainoastaan leveiden portaiden tai luiskan keskelle sijoitettavalta käsijohteelta.

Esitettävän asetuksen porrasta koskevassa 2 §:ssä säädetään kiertävien portaiden sisäreunan etenemästä, jonka on oltava vähintään 100 mm. Esityksen mukaan tällä varmistetaan myös kiertävän portaan sisäpuolen käyttökelpoisuus, kun 8 §:ssä edellytetään käsijohdetta molemmille puolille porrasta.

Käsijohteen sijoittaminen näin kapean kiertävän portaan sisäreunaan houkuttelee kulkemaan kohdassa, jossa on selkeä putoamisvaara. Käsijohde ja 100 mm etenemä eivät varmista turvallista kulkemista kiertävien portaiden sisäreunalla. Näkövammaisille tällainen kiertävä porras on vakava turvallisuusriski. Näkövammaisten liitto vaatii etenemän merkittävää suurentamista tai kiertävien portaiden rakentamisen kieltämistä.

Kun kyse on portaista tai luiskasta, joka kulkee eri kerrosten välillä, näkövammaisen on hankala tietää, missä kerroksessa hän on. Näkövammaisten liitto esittää, että hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten portaissa ja luiskassa käsijohteen alapintaan tulee merkitä pistekirjoituksella kerrosnumero.

3 Luku Rakennusosien ja varusteiden turvallisuus

9 § Valoisuus ja valaistus

Pykälässä säädetään tarkemmin turvallisuuden kannalta tarpeellisesta valoisuudesta ja valaistuksesta.

On välttämätöntä, että rakennuksen pinnat ja valaistukset ovat sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Lisäksi valaistuksen tulee olla tasainen ja häikäisemätön. Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen kontrastierojen tai huomiomerkintöjen avulla.

10 § Lasirakenteet

Pykälässä säädetään tarkemmin lasirakenteiden turvallisuuteen vaikuttavista seikoista.

Näkövammaisten liitto vaatii, että ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä kontrastimerkinnöillä. Kontrastimerkintä voi olla esimerkiksi teippaus. Tärkeintä on, että lasipinnat ovat helposti havaittavissa.

11 § Lattiapinnat

Näkövammaisten liitto esittää, että pykälään lisätään säännös ohjaavien lattiaopasteiden, suuntalaattojen tai kulunohjauslistojen käytöstä. Niillä on oleellinen merkitys näkövammaisen suunnistautumisessa esimerkiksi erilaisissa julkisissa tiloissa. Ohjaavan lattiaopasteen on oltava sellainen, että se on helposti tunnistettavissa valkoisella kepillä. Lisäksi opasteen tulee jatkua yhtenäisenä, jotta sitä voi seurata valkoisen kepin avulla.

12 § Ovet ja portit

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että ovien ja porttien on oltava selkeästi hahmotettavia ja erotuttava tummuuskontrastina seinästä. Automaattioven avautuminen kulkuväylälle ei saa aiheuttaa törmäysvaaraa. Kääntöoven edessä lattiaan tulee tehdä oven kääntymisaluetta kuvaava turva-alueen merkintä opastelaatoilla tai pintamateriaaliltaan muusta lattiamateriaalista erottuvalla materiaalilla. Tämän on oltava tunnistettavissa valkoisella kepillä ja kontrastiltaan sellainen, että heikkonäköinen voi erottaa sen helposti.

Lisätietoja

esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg, 050 596 5025, juha.sylberg@nkl.fi
toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen
järjestöjohtaja Sari Kokko