Arjen niksejä nä­kö­vam­mai­sil­le

Näkövammaisen arjen toimia voidaan helpottaa erilaisilla pienillä nikseillä. Niksit sujuvoittavat niin näkövammaisten ja heidän läheistensä sekä näkövammaistyötä tekevien ja kaikkien muidenkin arkea.

Mittaaminen

• Opettele arkiset mitat: oman jalkaterän, kyynärvarren, etusormen ja sylin mitta sekä oma pituus ovat käteviä tapoja arvioida pituuksia.
• Katso myös Ruoanvalmistus ja leivonta – Mittaaminen.

Merkitseminen

• Esineiden ja asioiden merkitsemiseen soveltuvat karkeat ja eriväriset teipit, erilaiset tarrat, värilliset ja erituntuiset kontaktimuovit, jotka herättävät huomion ja luovat kontrasteja. Vahanyöri soveltuu sekä asioiden merkitsemiseen että erilaisten pohjapiirrosten luomiseen. Askartelukaupoista löytyy merkitsemisen avuksi myös kohovärejä.
• Dymo-kirjoitin soveltuu heikkonäköiselle asioita merkittäessä perinteisen koho- ja pistekirjoituksen lisäksi (esim. 18 mm:n levyinen mustavalkoinen kirjoitus).
• Pistekirjoituskone ja etikettimuovi.
• Pistekirjoitustaululla kontaktimuoville kirjoittaminen on Dymo-kirjoitinta halvempi ratkaisu merkitä esim. maustepurkit.
• Kohotarrat soveltuvat myös merkitsemiseen.
• Kumilenkillä voi merkitä ostoksilla käydessään erottamaan toisistaan samanlaiset purkit, kuten kevyt- ja rasvattoman maidon tai shampoo- ja hoitoainepullot. Kumilenkkiä voi käyttää aina uudelleen, eikä se mene pilalle kosteassakaan ympäristössä.
• Suihkusilmät-merkintätarroja löytyy kirjaimilla G, H ja S sekä 3 cm että 3,5 cm korkuisina.
• Tactimark-merkintäväri on kohomerkintöjä varten (värivaihtoehdot oranssi ja musta).
• Pelikortit voi tehdä itse lisäämällä muovisiin pelikortteihin pistemerkinnät pistekirjoituskoneella tai taulukirjoitusvälineitä käyttäen.
• Laita siemeniä esikasvamaan multaan pikkupurkkeihin (esim. katkaistuun maitotölkkiin) ja kirjoita dymolla kasvin nimi pyykkipoikaan
• Näkövammaisella on usein heikentynyt värien erottelukyky, jolloin vaatteiden värin voi merkitä esimerkiksi koruommelta käyttäen pistekirjoituksella. Pistekirjoitus on tyylikäs koriste vaikkapa paidan etumuksessa.
• Mikäli vaatteiden merkitseminen pistekirjoituksella tuntuu haastavalta ja aikaa vievältä, voi ostaa pieniä valmiita ruusukkeita, merkkejä ja nappeja. Niiden avulla voi merkata esimerkiksi eriväriset alusvaatteet, jolloin kaikissa samanvärisissä vaatteissa on tietynlainen ruusuke tai nappi. Vaatteiden merkitseminen helpottaa myös tunnistamaan, miten päin vaate puetaan päälle.

Tallessa ja hukassa

• Pidä pikkuesineet tallessa. Irrotettaessa jonkin vempaimen pieniä osia esimerkiksi korjausta tai puhdistusta varten, kiinnitä ne pöydälle tai lattialle kaksipuoleisen teipin päälle. Kaikki osat pysyvät tallessa ja ovat uudelleen kokoamista varten oikeassa järjestyksessä.
• Sinitarralevy on hyvä pikkuosien ja esineiden säilyttäjä. Sinitarrapala esimerkiksi säilytyskorin pohjassa pitää korin hyvin paikallaan työpöydällä tai kaapissa. Sinitarrapalat termostaateissa auttavat tunnistamaan oikean lämpötilasäädön, ja tähän ovat hyviä myös tarratyynyt.
• Vöiden säilytyksen voi tehdä kompaktisti. Vyön pää viedään soljen läpi päinvastoin kuin vyötä pidettäessä. Sisään vietyä päätä lähdetään kiertämään rullalle kunnes rulla on tiukka. Näin vyötä säilytettäessä sen pää ei käytössä repsota vaan mukailee vyötäröä. Vyörullat on kätevä säilyttää laatikossa, ja matkalaukkuunkin se menee kätevästi.
• Magneetti auttaa hukattujen klemmarien, neulojen, naulojen ja avainten etsimisessä.

Liikkuminen

• Aseta tuulikello äänimajakaksi kodin ulko-oven viereen. Kävelylenkiltä on mukava suunnistaa kotia kohti, kun tuulikellon helkkää oikeasta suunnasta. Tuulikelloja valmistetaan eri materiaaleista ja esim. metalliset tuulikellot soivat korkeaäänisesti, jolloin ne soveltuvat äänimajakaksi myös huonokuuloisille.
• Lenkkeilyä voi helpottaa seuraamalla reittiselostusta esimerkiksi sanelimelta tai matkapuhelimesta. Vaikka on opetellut ja hallitseekin ulkoilureitin, voi esimerkiksi reitin maamerkkejä seurata kuunnellen. BlindSquare- Ulkoinen linkki-ohjelmalla iPadissä tai iPhonessa voi hankkia lisätietoa ympäristöstä, kuunnella lähimmät kohteet, risteykset, paikat ja voi valita kohteita kiinnostuksen mukaan. Reittiohjausta saat laittamalla kohteen seurantaan.
• Ohjausliuskat helpottavat liikkumista kotona. Lattiaan voi kiinnittää narun, listan tai karhean teippauksen, jolloin jalalla tunnisteen seuraaminen helpottaa suunnistautumista esimerkiksi keittiössä, kun käsissä on tavaraa. Myös kädellä seurattavat naruradat ovat toimivia.
• Tee vahanyörillä pohjapiirroksia eri tiloista. Et tarvitse erillistä liimaa kiinnitykseen.
• Binauraalinen äänitystekniikka (binaural recording) luo autenttiselta vaikuttavan äänimaailman esimerkiksi opeteltavalta reitiltä tukemaan reittiin orientoitumista.
• Hyödynnä kellotaulua esimerkiksi esineiden paikkojen kuvailussa. Muista ensin tarkistaa, että neuvottavalla ja neuvojalla on samanlainen käsitys kellotaulusta. Kello 12 tarkoittaa suuntaa suoraan edessä, kello 6 takana jne. Ruokailussa lautasella olevien ruokien sijaintia voi kuvailla kellotaulun mukaan, ”salaatti on kello yhdeksässä”.
• Keppiripustin eli hauenleuka on pyykkipoikamainen nipistin, jota käytetään esim. akkukaapeleissa (hankittavissa mm. sähköliikkeistä). Sillä voi ripustaa vaikkapa kevytrakenteisen valkoisen kepin roikkumaan (teleskooppikeppi) ja vapauttaa kädet kepistä tarvittaessa.
• Otsalampulla voi helpottaa liikkumista ja toimimista esimerkiksi pihalla pimeänä vuodenaikana liikkuessa. Otsalamput voi laittaa myös esimerkiksi kumpaankin jalkaan polven yläpuolelle, ja valokeilan voi itse suunnata sopivaan kulmaan valaisemaan edessä olevaa maastoa.

Raha ja asiakirjat

• Opi tunnistamaan rahat tuntoaistilla. Eurokolikoista jokainen kolikko on erikokoinen, ja niissä on erilaiset reunatunnisteet. Eurosetelit ovat kaikki erikokoisia.
• Rahapussissa voi olla oma lokeronsa jokaiselle erikokoiselle setelille. Kolikot kannattaa lajitella raharenkiin. Näin löytyy helposti oikea raha.
• Setelirahat voi myös taitella eri tavoin, jolloin tietää mikä raha on kyseessä.
• Kun allekirjoitat asiakirjoja, ota esille esimerkiksi pankkikortti, jonka näkevä voi asettaa viivan kohdalle.
• Pahvista, muovista tai nahkasta valmistetusta nimenkirjoituskehikosta on apua, kun nimi on kirjoitettava pieneen tilaan. Kirjoitusjälki pysyy suorassa ja tulee oikeaan kohtaan. Nimenkirjoituskehikon voi myös tehdä itse vaikkapa parkkinahasta, jolloin se on kätevä kuljettaa lompakossa, eikä se rypisty tai lohkeile. Nahkaisia nimenkirjoituskehikoita voi ostaa myös apuvälinemyymälä Aviriksesta- Ulkoinen linkki.
• Allekirjoittamisessa ja kirjoittamisessa riville voi käyttää apuna erivärisiä viivoittimia (punainen, sininen, musta, keltainen) tai pankkikorttia. Viivoittimien värivalinnalla voidaan lisätä kontrastia. Kirjoittaminen on helppo kohdentaa oikeaan paikkaan reunaa apuna käyttäen.
• Kannamme kaikki mukanamme myös ihan omaa nimenkirjoitusapuvälinettä, joka on oma pikkurillimme. Aseta kämmen viivan alle, sormet kiinni toisissaan ja kirjoita siten, että kynä käväisee pikkurillillä suuntaa hakien (kirjoittamisen varmistuessa voit itse miettiä montako sormea pikkurillin viereen tarvitset). Kynän hieman viisto suunta auttaa, ettei muste tahraa sormea.

Keittiö

• Hanki erivärisiä astioita. Kontrastit helpottavat eriväristen raaka-aineiden hahmottamista.
• Säilytä veitsiä veitsimagneetissa hamarapuoli ulospäin.
• Tee pistekirjoitusmerkinnät maustepurkkien kansiin.
• Säilytä liemikuutiot pienissä pakasterasioissa, joiden kannessa on pistekirjoitusmerkinnät. Tyhjennä kaupasta ostettava tuotepakkaus näihin rasioihin.
• Säilö eri marjat, sienet ja muut ruoat erilaisiin pusseihin tai rasioihin pakasteessa.
• Pidä ruokapöydän päällä kangasliinaa. Sen puhdistaminen on pesukoneessa helppoa.

Kahvin keittäminen

• Usein kahvinkeittimien vesisäiliöt ovat pieniä ja veden kaataminen säiliöön on hankalaa. Vesi ohjautuu keittimen säiliöön, kun veden mittaa kahvikupilla ja kaataa muovisen suppilon kautta vesisäiliöön.
• Heikkonäköinen voi merkitä vesisäiliön kuppimäärien mitta-asteikon värillisellä teipillä. Kahvinkeittimen vesimäärän voi mitata myös pullolla: 1 pullo = 2 mukillista, 2 pulloa = 4 mukillista.

Mittaaminen

• Voi- tai margariinipaketit: 50 g = 1 sormen leveys, 100 g = kaksi sormen leveyttä.
• Juokseva kasviöljyvalmiste on helppo annostella pullosta: 1 dl = 100 g.
• Opettele käyttämään kämmentä jauhojen mittana. Tarkista ensin kuinka paljon jauhoja mahtuu kämmenkuoppaan 1dl mittaa vertailun apuna käyttäen. Yleensä kämmeneen mahtuu noin 1 dl.
• Mittaa nesteitä erikokoisilla mitoilla: 1 dl – 1 l. Täytä kaatoaltaan tai astian yläpuolella, niin mahdollinen ylitys ei haittaa. Laita kuumien nesteiden täyttöastia pöydälle ja käytä apuvälineenä nestepinnan ilmaisinta.

Ruoan laittaminen

• Ruoan kypsentäminen on helpompaa ja turvallisempaa uunissa tai mikroaaltouunissa kuin työskentely kuuman levyn ja kuumien astioiden kanssa.
• Pitkävartiset patakintaat suojaavat käsivarsia palovammoilta uunia tai grilliä käytettäessä. Silikoniuunikinnas on pitkävartinen, joka on helppo sujauttaa käteen. Silikonihanskat loistavat ruoanlaitossa ja niillä voi tunnustella kuumiakin kohteita turvallisesti.
• Maidon kiehumispisteen lähestymisen tuntee astian värinästä, kun pitää kevyesti kättä kannen päällä.
• Öljyn käyttäminen voi aiheuttaa vaaratilanteita keittiössä, koska lämmetessään kattilassa tai paistinpannussa öljy on äänetön, eikä se tuoksu, toisin kuin esimerkiksi voi tai margariini. Öljy saattaa myös varoittamatta leimahtaa liekkeihin. Jos käytät öljyä, varaudu pitämään kattilan tai paistinpannun kansi lähettyvillä, sillä voit tukahduttaa mahdolliset liekit.
• Nesteen tai ruoan lämpenemistä pystyy seuraamaan tunnustelemalla astian yläpuolelta ilmavirtaa.
• Pienet kalat voi kääntää sormin, kun asettelee kalat pannulle siten, että pyrstöt nousevat paistinpannun laitoja vasten.
• Broilerinkoipien ja kyljysten kääntämisessä haarukka ja sormet ovat hyviä apuvälineitä.
• Pihvin voi paistaa joko katsomalla kellosta 3 min/puoli tai kuuntelemalla: paistoääni vaimenee, kun pihvi alkaa olla kypsä.
• Pihvien maustaminen tasaisesti onnistuu parhaiten pyörittämällä myllyä kiertäen samalla sitä esimerkiksi myötäpäivään aloittaen kello kuudesta.
• Sormisuola on kätevä tapa suolata mikä tahansa ruoka-annos, ja sen voi tehdä jokainen itse.
• Kalan perkaaminen ja juuresten kuoriminen kannattaa tehdä levitetyn sanomalehden päällä. Jätteet voi kääriä paketiksi ja laittaa biojätteisiin.
• Perunoiden ja juuresten kuorimisessa voi käyttää tuntoaistia. Kuori tuntuu samettimaiselta tai röpelöiseltä verrattuna kuorittuun alueeseen.
• Kotimaiset omenat voi käyttää kuorineen.
• Omenan kuoriminen helpottuu, kun sen halkaisee ensin neljään osaan. Omenalohkoja on hyvä, kun tarvitsee omenanlohkoja esimerkiksi ruokaan, leivonnaisiin tai naposteltaviksi, sillä se poistaa omenalohkoista myös siemenkodan. Omenalohkojaa voi käyttää myös perunoiden pilkkomiseen, jolloin saa lohkoperunoita.
• Kannellinen, kädellä veivattava vihannesleikkuri (umpikulho) on kätevä.
• Juustohöylällä saa juuston lisäksi siivuja esimerkiksi kurkusta ja omenasta helpommin ja turvallisemmin kuin veitsellä. Juustohöylä myös kuorii kurkun, kesäkurpitsan ja porkkanan ja sitä voi käyttää kaalista salaattia valmistettaessa.
• Kananmunaleikkurilla voi viipaloida monia pehmeitä ruoka-aineita, kuten perunaa perunasalaattiin ja punajuurta rosolliin. Leikkurilla voi viipaloida kivettömiä oliiveja tai maksamakkaraa viipaleiksi. Täytekakun päälle voi siivuttaa koristeeksi esim. marmeladipalloja. Pehmeät juustotkin on helppo viipaloida leikkurilla.
• Sakset ovat veistä käyttökelpoisemmat yrttien ja kalafileiden tai pikkukalojen paloittelemisessa.

Leipominen

• Pannukakkutaikina: uunipannu ensin uuniin, kaada taikina sille. Teräs- tai posliinikannu on muovista turvallisempi.
• Pulla- tai sämpyläpellin voi laittaa kylmään uuniin, nostattaa käyttämällä uunia 50 asteen lämpötilassa tai säätää lämpötila suoraan haluttuun lämpötilaan.
• Leivonnaisten valmistumisen tuntee tuoksusta.
• Jos haluaa varmistua sämpylän/leivän/pullan kypsyydestä, voi napauttaa leivonnaisen pohjaa. Kypsästä kuuluu kumea ääni.
• Kananmunan keltuaisen voi erotella valuttamalla valkuaisen sormien lomitse astiaan.

Jääkaappi ja kuiva-aineet

• Maito-, mehu-, piimä- ja jugurttipurkin avaaminen käy helposti, kun tunnustelee purkin kyljestä saumakohdan. Avauskohta on sauman vastakkaisella puolella.
• Maitopurkin erottaa piimä- tai jogurttipurkista ravistamalla: maito loiskuu.
• Maito- ja mehupurkin erottaa toisistaan haistamalla tai maistamalla.
• Säilykepurkkien sisällön jääkaapissa erottaa avaamalla kannen ja haistamalla tai maistamalla.
• Vehnäjauhon ja muut kuiva-ainetuotteet voi erottaa muista samankokoisista pusseista sujauttamalla useimmin tarvitsemansa pussin muovipussiin.
• Jos kuiva-aineita on useampia samanlaisia pakkauksia, kirjoita pistekirjoituslappu ja niittaa tai teippaa sen pakkaukseen.
• Käytä erimuotoisia astioita ja purkkeja, jotta erotat esimerkiksi mausteet toisistaan. Merkitse eniten käytetty (esim. suola) sujauttamalla sen ympärille kumilenkki. Merkinnät voi tehdä myös erivärisillä ja tuntuisilla tarroilla, teipeillä tai pistekirjoituksella.

Kodinkoneet

• Merkitse kodinkoneiden asteikoista tärkeimmät ”särjensilmillä”.
• Etsi kotiisi uuni, jossa koko pellin voi vetää ulos kiskoilla, jolloin kuumaa peltiä tai astiaa ei tarvitse kurkottaa uunista.
• Hyödyllinen on myös hella/uuni, jossa on hellavahti/ajastin turvallisuuden lisäämiseksi. Näin hella ei jää vahingossa päälle pitkäksi aikaa.
• Säädä uunin lämpötila kellotaulun mukaan: esim. klo 12 = 0 astetta, klo 6 = 200 astetta. Tarkista kuitenkin oman uunisi nappulat, sillä säädöt voivat erota malleittain.
• Tarkista, kuinka kauan oman uunisi lämpeneminen esimerkiksi 100 ja 200 asteeseen kestää. Monet uunit pitävät myös pienen merkkiäänen, kun uuni on lämmin.
• Aseta metallilankaritilä tai metallinen pannunalus liedelle kuuman keittolevyn päälle ruoanvalmistuksen jälkeen. Se toimii varoittimena, jotta et polta itseäsi, kun esimerkiksi etsit jotain lieden läheisyydestä tunnustelemalla.
• Käytä valontunnistinta apuna uunin ja muiden laitteiden merkkivalojen tarkistamiseen.
• Aseta monen pistokepaikan jakorasiaa pöydän tai työtason päälle. Pistorasiat kun sijaitsevat usein lattiatasossa lähes näkymättömissä. Liitä jakorasiaan ne kodinkoneet, joista ei voi varmuudella tietää,onko virta katkaistu (esim. kahvinkeitin). Laitteen poiskytkennän voi varmistaa seuraamalla johtoa ja vetämällä töpselin irti pistorasiasta.
• Erityisen hyviä ovat jakorasiat, joissa on virrankatkaisun valollinen painike. Laita kytkimen nollapuolelle kohomerkki. Saat katkaisijasta kerralla pois päältä kaikki laitteet johtoihin koskematta. Tämä on kätevää esimerkiksi ukonilmalla.

Siivous

• Pidä keittiössä ja pesutiloissa toisistaan tuntoaistin perusteella erottuvat rätit.
• Imuroi ja moppaa ensin sivulta toiselle ja sitten eteen ja taakse. Pese ikkunat ja peilit ensin vasemmalta oikealle ja sitten ylhäältä alas.
• Imuroi paljain jaloin, jotta tunnet lattian puhtauden.
• Kastele kukat näin: aseta sormi aluslautaselle ja kaada vettä ruukkuun, kunnes valuu lautaselle.
• Kertakäyttökäsineet suojaavat käsiä, mutta eivät haittaa tuntoaistia kuten kumihanskat.
• Lattiakaivon tai hajulukon puhdistamisessa leipäpussi tai vastaava pieni muovipussi käteen, törky kouraan ja pussi nurinpäin niin, että törky jää sisälle. Sitten pussinsuu solmuun.
• Yksi yleispuhdistusaine, joka käy kaikkeen puhdistukseen. Eri liuoksille erimuotoiset suihkepullot.

Hygienia ja kauneus

• Näkövammainen tarvitsee kynsien leikkaamiseen usein toisen henkilön apua, mutta kynsiviilalla voi hoitaa kynsiään itse. Riittävän isolla ja vahvalla kynsiviilalla kynsien hoitaminen sujuu helpommin (esim. rakennekynsille tarkoitetut kynsiviilat).
• Käytä omaa tahnaputkiloa, jolloin voit puristaa tahnan suoraan suuhun. Näin tunnistat kielellä sopivan määrän.
• Omat shampoo- ja hoitoainepullot ja hammasharjan voi merkitä esimerkiksi viilalla tai veitsellä: koverra kylkeen pieni merkki.
• Heikkonäköistä auttavat merkintätarrat, esim. iso S-kirjain ja iso H-kirjain shampoo- ja hoitoainepulloissa. Myös sokeaa helpotta pullon ympärille kietaistu kumilenkki.
• Shampoon voi erottaa hoitoaineesta myös pursottamalla tilkan ainetta kämmenelle ja sekoittamalla siihen vettä. Shampoo vaahtoaa.

Pukeminen

• Puhuva värintunnistin- Ulkoinen linkki on kätevä tapa tarkistaa vaatteiden värit. On kätevä myös esimerkiksi sukkien parituksessa.
• Kengännauhoja sitoessa tahtoo rusetin ensimmäinen solmu löystyä, varsinkin lapsilla. Kun koukkaa kaksi kertaa ensimmäistä solmua, se pitää varmasti ja voi keskittyä rusettisolmun sidontaan.
• Kengännauhojen sitomista voi opetella myös ottamalla riittävän pitkän, n. 1/2–1 metrin mittaisen, värikkään matonkuteenpätkän. Narunpäihin voi tehdä solmut, jotta ne erottuvat hyvin. Istu ja kierrä naru toisen polvesi alta ja harjoittele siinä alkusolmun tekoa. Kun solmunteko sujuu, voit alkaa opetella seuraavaa vaihetta. Tee ensimmäinen lenkki (pupunkorva) ja toinen lenkki (pupunkorva), jotka sitten lopuksi solmitaan yhteen samoin kuin alkusolmu. Ja muista: harjoitus tekee mestarin.
• Kengännauhojen sitomiseen voi käyttää myös merimiessolmun periaatteella tehtävää rusettia. Solmu pitää hyvin, mutta on helppo ja nopea avata. Solmu tehdään samoin kuin tavallinen solmu, mutta sillä erotuksella, että toinen osa solmusta (esim. rusettivaihe) tehdään toisin päin. Se tekee solmusta pitävän. Solmua voi käyttää vaikka kahden narun liittämisessä, tällöin sen ei tarvitse olla rusetti. Solmu on merimiessolmuna tehtynä luistamaton. Solmu tunnetaan myös kankurinsolmu nimellä.
• Vaatteet pysyvät järjestyksessä, kun yhteen kuuluvat vaatteet ripustaa vaa-tekaapissa samaan henkariin. Näin voi varmistua myös siitä, että päälle puettavat vaatteet sopivat keskenään.
• Suihkutettavan hoitoaineen voi levittää kenkiin kätevästi niin, että laittaa kengät pahvilaatikkoon, jossa on n. 20 cm korkeat reunat (suositeltava suihkutusetäisyys). Kierrä pullolla laatikon reunaa pitkin ympäri, samalla suihkuttaen. Näin hoitoaine saadaan suihkutettua kenkiin.
• Kengät, sukkaparit ja käsineet pysyvät pareittain, kun kiinnittää ne toisiinsa pyykkipojalla.
• Hihan ympärille kiepautettava joustoheijastin on hyvä vaihtoehto perinteiselle lukkoneulasysteemille. Myös erilaisilla tarrakiinnityksillä voidaan laittaa heijastavaa pintaa kenkiin, laukkuihin ym.

Pyykki ja vaatehuolto

• Kysy vaateostoksilla myyjältä hinnan lisäksi vaatteen pesuohje.
• Laita sukat pyykkikoneeseen sukkalukolla (apuväline) tai hakaneulalla kiinni toisiinsa, jolloin parit pysyvät yhdessä pesun ajan. Pesupussissakin sukat pysyvät toistensa kavereina.
• Eriväriset sukat erotettavissa tuntoaistin perusteella. Kannattaa hankkia useampi pari samanvärisiä sukkia
• Hanki vain yhdenvärisiä alusvaatteita, liinavaatteita ja pyyhkeitä.
• Pyykinpesuaineen annostelu helpottuu, kun ostat kaupasta tuotteen valmiiksi annospakatussa muodossa.
• Käytä valkopyykin pesuun pulveria, värillisten nestemäistä pesuainetta.
• Käytä teippiharjaa vaatteiden harjaukseen.

Korut ja silmälasit

• Silmälasisankoihin voi itse askarrella aurinkolipan. Osta "softis-levyä" (solumuovia), jota käytetään esim. pefletteinä ja istuinalustoina. Leikkaa levystä lippalakin lipan muotoinen kappale, jonka kulmiin (päihin) leikataan silmälasin sangoille aukot. Lippa asetetaan sankoihin paikalleen ja muotoillaan käyttäjälleen sopivaksi.
• Kaikenlaiset lippalakit ja lierihatut auttavat häikäisysuojana.
• Ranneketjun voi lukita kiinni, kun laittaa pienen palan teippiä ketjun toiseen päähän, jolloin ketju ei pääse luiskahtamaan ja kiinnittäminen on helpompaa.

Sauna

• Puinen tai muovinen löylykauha on saunassa parempi kuin kuparivartinen, jolla voi vahingossa polttaa itsensä.
• "Löylyrenki" helpottaa löylyveden kiville suuntaamista. Keraaminen löylyrenki kiinnitetään ketjulla kiukaan yläpuolelle. Löylyvesi kaadetaan astiaan, jonka pohjassa on reikiä. Vesi lirisee kiukaalle tasaisesti, hiljalleen,  ja antaa sopivan löylynautinnon pitkäksi toviksi.

Televisio

• Äänitekstitys ja kuvailutulkkaus auttavat televisio-ohjelman seuraamista. Äänitekstityksen saa kytkettyä päälle valitsemalla digisovittimen asetuksista ensisijaiseksi kieleksi hollannin kielen. Katso lisätietoja tältä sivulta.

Harrastukset

• Piippaava ongenkoho Kalavahti on kätevä apuväline kalareissuilla. Kohon keksi syntymäsokean tyttären isä, Antti Survonen. Matoon tarttuva kala heilauttaa kohoa, jonka seurauksena kohon sisällä oleva summeri alkaa soida. Kohon liikkeitä ei tarvitse näönvaraisesti tarkkailla, joten koho sopii hyvin myös näkeville, jotka vajoavat onkiessa omiin ajatuksiinsa. Ongintaharrastuksen loppuessa kohon voi palauttaa takaisin keksijälle, joka huoltaa ja lähettää käytetyt kohot näkövammaisille lapsille Baltian maihin tai Venäjän Karjalaan. Kalavahti-kohoja voi ostaa Aviriksesta- Ulkoinen linkki.

Puhelin ja tabletti

• Matkapuhelimen tekstiviestien lukemista ja kirjoittamista voi kokeilla lukutelevision (elektroninen suurennuslaite) alla. Kontrastin puute ja "kiiltely" voivat haitata, jolloin säädöillä haetaan sopivaa näkyvyyttä.
• Matkapuhelimessa voi suurentaa tekstiä ja käyttää ääneenlukua. Monesta matkapuhelimesta löytyy myös esimerkiksi taskulamppu, suurennuslasi, tekstintunnistus, kompassi ja navigointipalvelu, tai ainakin sellaiset voi sovelluksina hankkia.
• Matkapuhelimeen voi laittaa ns. selkonäppäimistön, jolloin puhelimen käyttö voi onnistua näkövammaiseltakin. Selkonäppäimistöä saa sekä pelkillä numeroilla että numero/kirjain-yhdistelmänä. Monessa matkapuhelimessa on myös jo kaupasta ostettaessa pohjassa valmiina ns. liukueste.
• Digisanelimeen tai matkapuhelimeen voi myös lukea ruokaostoslistan ja kuunnella muistiinpanot tavaroita kaupassa kerätessään. Matkapuhelimesta listan voi lukea myös tekstiä suurentamalla.
• iPhone-puhelimissa ja iPad-tableteissa on toimiva puheapuväline, VoiceOver. Käyttö sujuu kosketuseleillä. iPhoneen on saatavana myös erillinen pistekirjoitusnäppäimistö tai pieni tietokonenäppäimistön kaltainen kirjoitusnäppäimistö.

Apuvälineet

Suurennuslasit ja suurentavat laitteet

• Suurennuslaseja löytyy eri käyttötarkoituksiin. Suurennuksen tarve on aina yksilöllistä ja siksi on tärkeää, että käyttäjä itse on mukana valitsemassa sopivaa suurennuslasia tai -laitetta. Sopivan suurennuslasin löytää varmimmin kokeilemalla.
• Elektronisen suurennuslaitteen (lukulaite, lukutelevisio) etuna suurennuslaseihin verrattuna on se, että taustan ja tekstin väriä sekä suurennusta voi vaihtaa. Lisäksi laitteiden suurennusteho on moninkertainen suurennuslaseihin verrattuna. Valikoimissa on sekä pöytämallisia että kannettavia laitteita. Suurennuslaitteen avulla voi suurentaa ja ottaa pysäytyskuvan, mikä helpottaa esimerkiksi kauppa-asiointia ja tuote- ja hintatietojen lukemista. Pysäytyskuvan voi napata ja suurentaa myös tabletti- tai minitablettikokoisella tietokoneella sekä älypuhelimella. Tekstin suurennusominaisuus löytyy edellä mainituista tietokoneista ja puhelimista itsessään ilman erillisiä apuvälineitä.
• Lukemisen lisäksi pöytämallisen elektronisen suurennuslaitteen avulla voi kirjoittaa käsin tai tehdä käsitöitä tai muuta tarkkuutta vaativaa työtä. Kääntyvää kameraa kannettavissa suurennuslaitteessa voi käyttää apuna myös itsensä peilaamiseen ja ehostamiseen. Myös kynsien huolto onnistuu lukutelevisiolla ja kameran alla, mutta vaatii harjoittelua. Joissakin malleissa on mahdollisuus käyttää taulukameraa, jolloin taululla tai valkokankaalla olevaa aineistoa voidaan katsella omalta näytöltä sopivan kokoiseksi suurennettuna. Tämä helpottaa erityisesti näkövammaisia koululaisia ja opiskelijoita.

Kiikarit

• Kiikarit ovat pienikokoisia ja helposti mukana kuljetettavia. Niiden avulla voi suurentaa näkyviinsä esimerkiksi katukyltit ja bussien numerotaulut. Sovitetaan yksilöllisesti ja sovituksessa huomioidaan aina mm. näkötilanne, näöntarkkuus (suurennustarve), näkökenttä tai sen puutokset, motoriikka, yksilölliset tarpeet ja käyttötarkoitus. Varmistetaan, että kiikari toimii käytännön tilanteissa, esim. liikkumisessa, opiskelussa tai työssä.
• Kiikari parantaa näöntarkkuutta, mutta pienentää näkökenttää. Eli mitä suurempi suurennus, sitä pienempi näkökenttä.
• Mitä matalampi näöntarkkuus, sitä suurempi on suurennustarve.
• Kiikari on tarkennettava aina uudelleen, kun katseltavaa kohdetta vaihdetaan.
• Saatavana on myös automaattisesti tarkentavia kiikareita kauaksi katsomiseen
• Kunnon tuki katsottaessa tarpeen, nojaaminen jne.
• Kaula- tai rannenauha estää kiikarin tipahtamisen ja kiikari on sujuvammin käyttöön otettavissa.
• Käsittele kiikaria varoen, kopsauksista linssit saattavat irrota.
• Pysähdy, kun katsot kiikarilla.
• Käännettäessä kiikari toisinpäin, se laajentaa "putkinäköisen" henkilön näkökenttää. Samalla tavalla käytettynä kiikari toimii myös suurennuslasin tavoin, kun katsotaan kohdetta aivan läheltä.
• Muista kiikarin säännöllinen huoltaminen ja linssien puhdistaminen.

Binokulaari- eli kahdensilmänkiikari

• Jos tarve on pelkästään kauaksi katsomiseen, esim. 8 x suurentavan kiikarin lyhin tarkennusetäisyys on noin 3 metriä.
• Nystagmukseen (silmävärve) binokulaarikiikari on yleensä toimivin, jolloin kuva pysyy vakaampana.
• Repaleinen näkökenttä, binokulaarikiikari kokoaa paremmin näkökentät molemmista silmistä.
• Kiikarilla katsottaessa pyritään yhteen pyöreään näkökenttään.
• Binokulaarikiikarilla moni yhdellä silmällä näkevä henkilö näkee hieman paremmin.

Monokulaari- eli yhdensilmänkiikari

• Pienikokoinen, helppo kuljettaa mukana.
• Tarkentuu lähietäisyydelle, voidaan käyttää suurennuslasin tavoin.
• Harjoitellaan katsomaan molemmat silmät auki, toinen silmä voidaan peittää kädellä, jolla kiikari tuodaan silmälle tai se voidaan sulkea.
• Tarkentuu kiertämällä tai vetämällä.

Lasten kanssa

• Rakenna katsekehikko leikkaamalla pahvista suorakulmio ja tekemällä keskelle aukko. Henkilö, joka käyttää katsetta kertomiseen, voi tehdä kehikon avulla esimerkiksi valintoja toimimisen suhteen. Ohjaaja seuraa aukosta, mihin kuvaan asiakas kohdistaa katseensa. Kuvan voi asettaa jokaiselle sivulle (kehikko toimii hyvin, kun on useampia kuvia valittavana).
• Auta esinettä pysymään kädessä. Jos lapsella ei ole voimaa tai taitoa pidellä esimerkiksi helistintä tai marakassia kädessään, voit auttaa häntä laittamaan hikirannekkeen ranteeseen ja pujottaa marakassin sen sisään. Esine pysyy hyvin kädessä ja lapsi voi osallistua yhteiseen orkesteriin.
• Vahvista sormivoimia. Jos lapsella on heikot sormivoimat, voi esineiden irrottamista alustasta harjoitella laittamalla esineisiin itsekiinnittyvää takiaisnauhaa ja asettaa ne nukkapintaisen kynnysmattopalan päälle. Esimerkiksi papiljotit saattavat tarttua ilman takiaisnauhaakin.
• Jos lapsi ei halua koskea muovailuvahaan, voi houkutukseksi piilottaa vahan sisään yllätyksiä, kuten pieniä eläinhahmoja tai vaikka muumipeikon!
• Tue lapsen kehon hahmottamista ja rakenna itse pallomeri. "Pallomeripalloja" myydään edullisesti lelukaupoissa. Kaada pallot esimerkiksi vauvan ammeeseen tai puhallettavaan uima-altaaseen. Altaan pohjalle voi laittaa liukuestemuovin, jolloin lapsen on helpompi pysyä istuvammassa asennossa.
• Käytä hierontaa ja auta lasta hahmottamaan kehoaan. Oman vanhemman kosketusta ei korvaa mikään, mutta joskus voi käyttää kehon hahmottamiseen apukeinona hierontaa. Kutiavat lapset eivät pidä pallohieronnasta, mutta heille sopii usein esimerkiksi maalaustelalla kehon "maalaaminen". Telalla sively ei kutita.
• Tue lapsen omatoimisuustaitoja. Lapsen harjoitellessa juomista hulahtaa helposti koko mukin sisältö kerralla rinnuksille tai nieluun. Herkkä lapsi saattaa pelästyä ja juomisen uudelleen kokeilu on vaikeaa. Juomista voi harjoitella leikinvarjolla antamalla lapselle puhdasta vettä "yskänlääkemukilla". Mukin täyttäminen ja tyhjentäminen on lapsesta kivaa puuhaa. Aikuinenkin voi hörppiä omasta mukistaan ja rohkaista lasta maistamaan esimerkillään. Juomista opettelevalla lapsella ei välttämättä tarvitse olla tuttipullo- tai nokkamukivaihetta lainkaan, jos pienet vesitilkat tarjotaan varovasti lääkemukista.
• Desimitoissa on usein hyvä, ulospäin kaartuva reuna, jolla hörppäämistä voi helpottaa. Läpinäkyvästä mukista aikuinen voi nähdä myös sopivan kallistuskulman. Mukista juodessa lapsen suun motoriikka saa hyvää harjoitusta.
• Lasten näönarvioinnissa käytettävien LH-kuvien nimiä (sydän, ympyrä, neliö ja talo), voi opetella nimeämään esimerkiksi muistipelinä tai kurkistusluukkuina.

Lisää vinkkejä

Kerro meille konstisi

Onko tiedossasi jokin keino tai konsti, joka auttaa arjessa? Jaa idea kanssamme lähettämällä se osoitteeseen viestinta@nkl.fi.

Tekijät

Tämän sivun pohjalla on Arjen niksejä näkövammaisille -opas, jonka teki vuonna 2013 Näkövammaistyöntekijöiden erikoisammattitutkintoa suorittava opiskelijaryhmä: Marianne Ojanen, Sari Tarvonen, Piia Puolanen, Eeva Saukkonen, Arto Viljakainen, Rauno Jäntti, Tuula Kääriäinen, Kirsi Lehtoranta, Rimma Joenperä ja Tarja Pelkonen. Oppaan pohjana oli Näkövammaistyön erikoistumisopintojen opiskelijaryhmän vuonna 2003 Arlainstituutissa valmistama vihkonen.

Tälle sivulle on koottu sekä näkövammaisten henkilöiden itsensä kertomia että näkövammaistyötä tekevien ohjaajien ohjaustilanteissa hyväksi havaittuja vinkkejä.