Alle 16-vuotiaan vammaistuen hakeminen

Tällä sivulla

Mikä?

Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle Suomessa asuvalle lapselle. Tavoitteena on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen selviytymistä jokapäiväisessä elämässä.

Alle 16-vuotiaan vammaistukea maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna. Se on veroton etuus, joka tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.

Kenelle?

Tuen saaminen edellyttää, että sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Perhe voi hakea jatkoa määräajaksi myönnettyyn tukeen tuen päätyttyä.

Lapsen sairauden tai vamman diagnoosi ei yksin ratkaise lapsen oikeutta vammaistukeen tai sen määrään, vaan olennaista on rasituksen ja sidonnaisuuden määrä.

Vammaistuen saamiseen eivät vaikuta vanhempien ja lapsen tulot tai varallisuus, eivätkä tuen saamista estä muut etuudet tai korvaukset.

Jos lapsi saa ulkomailta saman sairauden tai vamman perusteella maksettavaa vastaavaa etuutta, vammaistuesta voidaan vähentää ulkomailta saatu etuus. Samoin jos lapsi saa saman sairauden tai vamman takia tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmästä maksettavaa hoitotukea tai haittalisää, ne vähennetään vammaistuen määrästä.

Tuen määrä

  1. Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.
  2. Korotettua vammaistukea maksetaan silloin, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai vie päivittäin huomattavasti aikaa.
  3. Ylin vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta. Vaikeasti kuulonäkövammaisilla ja kuurosokeilla lapsilla sekä alle 4-vuotiailla sokeilla lapsilla on oikeus ylimpään vammaistukeen.

Tuen määrät voi tarkistaa Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.

Kela voi myöntää tuen takautuvasti enintään puolelta vuodelta.

Hakeminen

Lapsen vammaistukea hakee lapsen vanhempi tai muu huoltaja, mutta tuki myönnetään lapselle itselleen.

Vammaistukea haetaan Kelan hakemuslomakkeella EV 258- Ulkoinen linkki.

Hakemukseen liitetään enintään kuusi kuukautta vanha lääkärinlausunto C. Myös lääkärinlausunto B tai muu vastaava lääketieteellinen selvitys lapsen terveydentilasta on riittävä, jos siinä on tuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Vinkki: tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus ja toimita kopio siitä lääkärille lausunnon kirjoittamista varten. On tärkeää, että lääkäri ottaa lausunnossaan kantaa nimenomaan rasitukseen ja sidonnaisuuteen sekä siihen, onko tilanne paraneva, pysyvä vai huononeva.

Määräaikaiseen tukeen voi hakea jatkoa samalla lomakkeella (EV 258- Ulkoinen linkki). Myös jatkohakemukseen liitetään lääkärinlausunto C tai muu lääketieteellinen selvitys lapsen terveydentilasta. Jatkohakemus tulee tehdä viimeistään puolen vuoden kuluessa edellisen vammaistuen päättymisestä. Kela ei enää lähetä muistutuskirjettä vammaisetuuden jatkon hakemisesta. Kela on luopunut myös jatkohakemukseen liitettävän lääkärinlausunnon kustannusten korvaamisesta.

Ota itsellesi kopiot hakemuksesta ja lääkärinlausunnosta, ja arkistoi ne. Niistä saattaa olla hyötyä, kun teet jatkohakemusta.

Korotus

Vammaistukeen voi hakea korotusta. Korotusta haetaan samalla lomakkeella (EV 258- Ulkoinen linkki). Korotushakemukseen tarvitaan yleensä uusi lääkärinlausunto, paitsi silloin kun korotusta haetaan erityiskustannusten perusteella.

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää erityiskustannusten perusteella, jos lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta ja hyväksyttäviä erityiskustannuksia arvioidaan olevan keskimäärin korotetun vammaistuen verran kuukaudessa.

Erityiskustannukset

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia tarpeellisia, ylimääräisiä ja jatkuvia kustannuksia siltä osin kuin hakija vastaa niistä itse.

Erityiskustannuksia ovat

  1. Julkisesta sairaalahoidosta perittävät hoitopäivämaksut, kun ovat jatkuvia ja liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen tai vammaan.
  2. Lääkärinpalkkiosta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvista kustannuksista voidaan huomioida ne, jotka liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen tai vammaan ja joista hakija itse vastaa.
  3. Terapiassa käynneistä henkilön itsensä maksettavaksi jäävät omavastuuosuudet, mikäli kustannusten jatkuvuuden edellytys täyttyy eli terapia jatkuu vähintään 6 kuukautta.
  4. Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista voidaan erityiskustannuksina huomioida sairausvakuutuslain mukaiset omavastuut.
  5. Lääkärin määräämien toimintakykyä heikentävän sairauden tai vamman hoitoon käytettävien lääkkeiden sairausvakuutuslain mukaiset omavastuuosuudet.

Hakemuksen täyttäminen

Lapsen sairaudet ja vammat ja niiden hoito

Kirjaa kaikki lapsen sairaudet ja vammat, joihin hän tarvitsee hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta ja joista aiheutuu vanhemmille rasitusta ja sidonnaisuutta ensisijaisuusjärjestyksessä.

Lapsen avun ja huolenpidon tarve (kohta 3)

Vertaa lastasi samanikäiseen terveeseen lapseen ja hänen hoitoon.

Hakemukseen mahtuu vain vähän tekstiä, joten voit kirjata kuvauksen erilliselle liitteelle.

Huomioi myös nämä

Tarvitseeko lapsi apua tai valvontaa liikkumisessa?

  • Miten lapsi liikkuu ikäiseensä verrattuna (ryömiminen, konttaaminen, istuminen, kävely, juoksu)? Kompasteleeko, tarvitseeko tukea?
  • Onnistuuko lapsen pyöräily, uinti, hiihtäminen, luistelu iän mukaisesti? Tarvitseeko lapsi erityisiä liikuntavälineitä (esimerkiksi perä- tai tandempyörää)?
  • Onko lapsella vaarantajua? Karkaileeko lapsi? Tarvitseeko lasta tarkkailla jatkuvasti?
  • Täytyykö lapsen kanssa liikkua opastusotteessa vieraassa ympäristössä liikuttaessa?
  • Käyttääkö lapsi liikkumisen apuvälinettä, kuten valkoista keppiä, dallaria tai pyörätuolia?
  • Onko lapsella tarvetta liikkumistaidonohjaukseen?
  • Miten lapsi hahmottaa ympäristöä ja liikennettä? Näkeekö hän liikennevalot, lähestyvän bussin numeron, näkeekö jäädä oikeassa paikassa pois kyydistä?
  • Tarvitseeko lapselle järjestää saattaja tai kyyti koulu- tai harrastusmatkoille?
  • Miten portaissa ja liukuportaissa liikkuminen sujuu?
  • Onko lapsen liikkumisen tueksi tarvittu kodin muutostöitä?

Tarvitseeko lapsi ohjausta hygieniasta huolehtimisessa?

  • Sujuuko suihkussa käynti, hiusten ja hampaiden pesu, käsi- ja intiimihygieniasta huolehtiminen (esim. kuukautiset), WC-käynnit (tarpeen tunnistaminen, pyyhkiminen), saunominen ja ihon rasvaaminen motorisesti?
  • Tarvitseeko lapsi tukea tasapainoon?
  • Tunnistaako hän hygieniatuotteet?

Tarvitseeko lapsi tukea pukeutumisen kanssa?

  • Tarvitseeko lapsi apua pukeutumisessa ja riisumisessa: sään ja tilanteen mukaissa vaatteiden valinnassa, pukeutumisjärjestyksessä, napeissa ja neppareissa, vetoketjuissa ja kengännauhoissa?
  • Paljonko pukeutumiseen, sen ohjaamiseen ja avustamiseen menee aikaa? Onko lapsi haluton pukeutumaan ja heittäytyy veltoksi?

Tarvitseeko lapsi apua ruokailussa?

  • Miten sujuu motorisesti syöminen: nieleminen, pureminen, tuntoyliherkkyydet?
  • Syökö lapsi ikätasoisesti: siisteys, omatoimisuus, aterimien käyttö, kaatuileeko lasi tai lautanen, tarvitseeko ruoka soseuttaa, ruuan annostelu ja säännöstely?
  • Tarvitseeko lapsi apua aamupalan tai välipalan valmistuksessa ikäisiinsä nähden

Miten sujuu nukkuminen?

  • Rauhoittuuko lapsi helposti nukkumaan ja onko yöuni levollista?
  • Onko nukkumista varten tehty erityisjärjestelyjä?
  • Onko lapsella poikkeuksellista väsymistä?

Millaisia ovat rutiinit ja siirtymätilanteet?

  • Miten lapsi hyväksyy rutiineista poikkeamisen?
  • Miten sujuu siirtyminen tehtävästä tai paikasta toiseen (esimerkiksi leikin lopettaminen tai päiväkodista kotiin lähteminen)?

Miten sujuu kodinhoito?

  • Sotkeeko lapsi ikätasoaan enemmän vaatteita?
  • Onnistuuko lapselta ikätasoisesti vuoteen petaaminen, lakanoiden vaihto?
  • Onnistuuko ikätasoisesti kotityöt: imurointi, roskien vienti, pöydän kattaminen?

Tarvitseeko lapsi apua näkemisessä, kuulemisessa tai puhumisessa?

  • Mitä näkemisen apuvälineitä lapsella on käytössä? Miten sujuu niiden käytön opetteleminen ja toimivuudesta huolehtiminen? Esimerkkeinä suurennuslasit, suurennuslaitteet, kiikarit, näkövammaisen apuvälineillä varustettu tietokone, äänikirjojen kuuntelulaitteet, pistekirjoituskone.
  • Heitteleekö lapsi silmälasejaan, vääntyykö sangat, joudutaanko laseja korjauttamaan usein?
  • Onko käytössä kuulolaite? Miten viittominen onnistuu kuulokojeen ollessa pois käytöstä?
  • Miten onnistuu puheen tukeminen, opettaminen ja harjoitteiden teko? Onko käytössä kommunikaatiolaite, tukiviittomia, kuvakommunikaatio, esinekommunikaatio? Tarvitseeko lapsi erikseen tehtyä materiaalia?
  • Onko perheenjäsenten ja lähiympäristön pitänyt opetella käyttämään korvaavia kommunikaatiomenetelmiä?

Tarvitseeko lapsi apua sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, esimerkiksi itsensä ilmaisussa, leikeissä, suhteissa muihin lapsiin tai aikuisiin?

  • Leikkitaitojen opettaminen, leikin mallittaminen ja sanoittaminen näkövammaiselle
  • Leikki-ja pelivälineiden muokkaaminen moniaistiseksi
  • Tarvitseeko apua leikki- ja vuorovaikutustilanteissa?
  • Pystyykö lapsi omatoimisesti tapaamaan kavereitaan? Mitä tarvitaan?
  • Pystyykö lapsi omatoimisesti osallistumaan harrastuksiin?
  • Ympäristön, tapahtumien, kaukana olevien kohteiden ja toisten ihmisten kuvailu näkövammaiselle.
  • Ilmeiden ja eleiden opettaminen.
  • Lapsen keskittyminen, omaehtoisuus, jumiutuminen, vuoron odottaminen, pettymyksensietokyky, oman toiminnan ohjaus, sosiaaliset taidot ja ajantaju. Onko näissä vaikeutta?
  • Onko aistiyliherkkyyksiä?

Tarvitseeko lapsi apua sairauden hoidossa, esimerkiksi lääkkeiden ottamisessa tai verensokein mittaamisessa?

  • Miten lapsi suostuu ottamaan lääkkeet?
  • Vaativatko lääkäri- ja laboratoriokäynnit normaalia enemmän aikaa ja säätöä?

Tarvitseeko lapsi apua, ohjausta tai valvontaa jossain muussa asiassa?

  • Tarvitseeko lapsi jatkuvaa valvontaa vaaratilanteisiin joutumisen välttämiseksi?
  • Vaatiiko uusien taitojen opettaminen kädestä pitäen ohjaamista? Viekö se kovasti aikaa, vaatiiko useita toistoja?
  • Onko vanhempien pitänyt opetella pistekirjoitusta?
  • Onko lasta tuettava ikäkautta vastaavaa tarvetta enemmän läksyjen tekemisessä?
  • Onko lapselle kuvailtava esimerkiksi tv-ohjelmien tai elokuvien tapahtumia, toimintaympäristöä ja tapahtumia?
  • Onko lapsella maneerimaista käytöstä? Aiheuttaako niiden estäminen ja poisopettaminen rasitusta?
  • Toimiiko vanhempi lapsen henkilökohtaisen avun tai avustajan työnantajana, ohjaako avustajaa tehtävissä?
  • Vanhemman osallistuminen lasta koskeviin palavereihin: kuntoutussuunnitelma, palvelusuunnitelma, koulupalaverit

Miten sujuu lapsen päivähoito?

  • Tarvitaanko päiväkodissa erityisjärjestelyjä, avustajapalveluja, erityisopetusta?
  • Onko päivähoito järjestetty muualla kuin lähipäiväkodissa (esim. erityispäiväkodissa)?
  • Onko kuljetuksen suhteen tehty erityisjärjestelyjä?

Miten sujuu lapsen koulunkäynti?

  • Tarvitaanko koulussa erityisjärjestelyjä, kuten pienryhmä- tai erityisopetusta?
  • Käytetäänkö avustajapalveluja? Miten sujuu yhteydenpito avustajan kanssa?
  • Onko koulunkäynti järjestetty muualla kuin lähikoulussassa (esim. erityiskoulussa)?
  • Miten on järjestetty aamu- ja iltapäivähoito?
  • Onko kuljetuksen suhteen tehty erityisjärjestelyjä?

Onko kuntoutusta?

  • Terapiat, terapiaharjoitusten tekemisestä huolehtiminen ja/tai näkövammaisen lapsen varhaiskuntoutusohjelma La-Ku:n käyttäminen ja harjoitteiden tekeminen kotona
  • Apuvälineiden sovitukset.

    Ilmoitusvelvollisuus

    Sinun on ilmoitettava Kelaan olosuhteiden muutoksista, kuten jos:

    • lapsen terveydentila muuttuu olennaisesta ja hoidosta, huolenpidosta sekä kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen määrä vähenee merkittävästi
    • lapsen osoite muuttuu, lapsi muuttaa ulkomaille tai palaa Suomeen
    • vammaistuesta vähennettävissä tuissa tai niiden määrissä tapahtuu muutoksia.

    Muutokset voivat vaikuttaa lapsen oikeuteen saada tukea. Tällöin tukea voidaan maksaa liikaa tai liian vähän. Muuttuneissa tilanteissa voi olla tarpeen täyttää uusi hakemus. Jos lapsen terveydentila on olennaisesti parantunut, Kela voi lakkauttaa tuen.

    Lisätietoja


    Sivu päivitetty