Nä­kö­vam­mais­ten Kes­kus­liit­to ry:n sään­nöt

Hyväksytty Näkövammaisten Keskusliitto ry:n liittokokouksessa 17.5.2008.
Merkitty patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 26.11.2008.

1 pykälä: Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Näkövammaisten Keskusliitto ry., ruotsiksi Synskadades Centralförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta voidaan käyttää epävirallisesti englanninkielistä nimeä Finnish Federation of the Visually Impaired.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi.

2 pykälä: Liiton tarkoitus

Liitto on Suomen näkövammaisten hyväksi toimivien yhdistysten keskus- ja yhteistyöjärjestö. Liiton tehtävänä on olla näkövammaisten etu-, asiantuntija-, palvelu- ja yhteistoimintajärjestö. Liiton tarkoituksena on vähentää näkövamman haittavaikutuksia yhteiskunnassa ja edistää näkövammaisten mahdollisuutta elää omaehtoista ja sisältörikasta elämää. Toiminnassaan liitto ottaa ensisijaisesti huomioon sokeat, kuurosokeat ja vaikeasti heikkonäköiset.

Liitto on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton.

3 pykälä: Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

1) ajaa ja valvoo näkövammaisten oikeuksien ja tavoitteiden toteuttamista vaikuttamalla päättäjiin, viranomaisiin ja kansalaismielipiteeseen tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja ja suosituksia,

2) tukee jäsenyhdistystensä toimintaa,

3) harjoittaa näkövammaisuuteen liittyvää tiedotus-, koulutus-, julkaisu- ja tutkimustoimintaa,

4) tuottaa ensisijaisesti näkövammaisille kuntoutus-, tiedonhallinta-, apuväline- ja työllisyyspalveluja sekä edistää niiden saatavuutta ja saavutettavuutta järjestämällä neuvontaa kehittämällä tiedonhallintajärjestelmiä ja apuvälineitä, ylläpitämällä apuvälinemyyntiä ja -lainaamoa,

5) harjoittaa näkövammaisten nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, kuluttaja- ja museotoimintaa ja pyrkii parantamaan näkövammaisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia järjestämällä neuvontaa, valmennusta, kilpailuja ja muita osallistumismahdollisuuksia sekä ylläpitämällä näkövammaismuseota, sekä

6) harjoittaa näkövammaisten kansainvälistä yhteistyötä.

4 pykälä: Taloudellinen toiminta

Liitto hankkii varoja toimintaansa varten varainkeräyksillä ja arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista
irtainta ja kiinteää omaisuutta. Liitto harjoittaa majoitustoimintaa sekä välittömästi tarkoitukseensa liittyvää elinkeinotoimintaa.

5 pykälä: Liiton jäsenet

Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, joita kutsutaan jäsenyhdistyksiksi. Lisäksi liitolla voi olla kerrallaan yksi kunniapuheenjohtaja ja kunniajäseniä.

Varsinaiseksi jäseneksi liittoon voi liittyä alueellinen ja valtakunnallinen näkövammaistyötä tekevä yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, jos liittovaltuusto hallituksen esityksestä hyväksyy sitä tarkoittavan hakemuksen. Samalla alueella saa toimia vain yksi liiton jäsenenä oleva alueellinen yhdistys.

Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä hakijayhdistyksen säännöt ja yhdistysrekisteriote.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi liittokokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, jonka katsotaan toimineen erityisen ansiokkaalla tavalla näkövammaisten hyväksi.

Jäsenet eivät suorita jäsenmaksuja liitolle.

sivun alkuun

6 pykälä: Jäsenoikeudet ja -velvollisuudet

Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle viimeistään tammikuun kuluessa sinä vuonna, jolloin liittokokous pidetään.

Jäsenyhdistyksellä on oikeus saada liittovaltuustossa käsiteltäväksi asia, josta se tekee perustellun esityksen hallitukselle. Kevätkokoukseen tarkoitetusta asiasta on esitys tehtävä ennen helmikuun loppua ja syyskokoukseen tarkoitetusta ennen syyskuun loppua.

Liittokokousten ja liittovaltuuston kokousten pöytäkirjoista on lähetettävä jäljennökset jäsenyhdistyksille kahden kuukauden kuluessa kokousten pitämisestä.

Jäsenyhdistys on velvollinen lähettämään kahden kuukauden kuluessa kevätkokouksestaan liitolle jäljennökset toimintakertomuksestaan, tilinpäätöksestään ja tilintarkastuskertomuksestaan sekä vastaavasti kahden kuukauden kuluessa syyskokouksestaan jäljennökset toimintasuunnitelmastaan ja talousarviostaan. Liitolla on oikeus saada tarpeellisiksi katsomansa selvitykset jäsenyhdistysten tileistä ja toiminnasta muutenkin.

Jäsenyhdistyksen tulee vuosittain lokakuun 15. päivään mennessä ilmoittaa liitolle näkövammaisten jäsentensä lukumäärä kyseisen vuoden syyskuun lopussa. Liitolla on ilmoituksen kontrolloimiseksi niin halutessaan oikeus saada jäsenyhdistyksen jäsenluettelotiedot. Jos jäsenyhdistys kieltäytyy tarkastuksesta, sillä on 11 pykälän
estämättä oikeus vain yhteen liittokokousedustajaan.

Jäsenyhdistyksen hakiessa oikeuksia, etuja ja avustuksia antaa liiton hallitus asiassa viranomaisen pyytämän lausunnon.

Jäsenyhdistyksen on pyydettävä sääntöjensä muutosesityksistä ennen lopullisen päätöksen tekemistä liiton hallituksen lausunto, joka on esitettävä sääntömuutoksesta päättävälle kokoukselle.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa ja äänioikeus vain heidän toimiessaan jäsenyhdistyksen valitsemana liittokokousedustajana tai liittovaltuuston edustajana.

7 pykälä: Jäsenyyden päättyminen

Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liittovaltuustossa tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallituksen on myönnettävä ero kolmen kuukauden kuluessa eroilmoituksen saapumisesta. Jäsenyhdistyksen eroilmoituksen tulee perustua sen kokouksen päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjaote.

Jos jäsenyhdistys jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, voi hallitus erottaa sen liiton jäsenyydestä. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenyhdistykselle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Erotettu jäsenyhdistys voi 60 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan saattaa päätöksen kirjallisesti liittovaltuuston tutkittavaksi. Tutkimuspyynnön saajan on ratkaistava asia seuraavassa kokouksessaan.

Jäsenyhdistyksellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen.

8 pykälä: Liiton toimielimet

Päätösvaltaa liitossa käyttävät jäsenyhdistykset liittokokouksessa sekä liittovaltuustossa siten kuin näissä säännöissä on jäljempänä määrätty. Liiton asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle.

9 pykälä: Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään joka neljäs vuosi toukokuun aikana.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittokokous tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/3 liiton jäsenyhdistyksistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää.

Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on hallitukselle saapunut.

Liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.

sivun alkuun

10 pykälä: Liittokokouskutsu

Kutsu liittokokoukseen toimitetaan jäsenille kirjeillä. Varsinaiseen liittokokoukseen on kutsu lähetettävä vähintään 30 päivää ja ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään 14 päivää ennen kokousta.

Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäviksi ja kutsun mukaan on liitettävä jäsenyhdistysten esitykset varustettuina liiton hallituksen lausunnolla. Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokoukselle esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneista edustajista sitä kannattaa. Yhdistyslain 23.1 pykälässä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti ilmoitettu.

11 pykälä: Liittokokousedustajat

Liittokokoukseen jokainen varsinaisena jäsenenä oleva yhdistys on oikeutettu lähettämään yhden edustajan.

Lisäksi käytettävissä on sata liittokokousedustajan paikkaa, jotka jaetaan jäsenyhdistysten kesken seuraavasti:

Lasketaan, mikä on jäsenyhdistysten kaikkien näkövammaisten jäsenten yhteismäärä. Yhteenlaskettavina ovat tällöin kunkin yhdistyksen kohdalla erikseen sen jäsenluettelon näkövammaiset henkilöjäsenet. Tämän jälkeen lasketaan, mikä prosenttiluku näkövammaisista henkilöjäsenistä kuuluu kuhunkin jäsenyhdistykseen varsinaisina
jäseninä. Kukin jäsenyhdistys saa sadasta jaettavasta paikasta kokonaisprosenttiluvun osoittaman määrän liittokokousedustajia. Mahdolliset jäännöspaikat annetaan niille jäsenyhdistyksille, joilla prosentin kokonaislukua seuraava desimaali on numeroarvoltaan suurin. Näin jatketaan, kunnes kaikki sata paikkaa on täytetty.

Jäsenyhdistyksen jäsenmääränä pidetään sen jäsenmäärää 30. syyskuuta liittokokousta edeltävänä kalenterivuonna.

Hallitus ilmoittaa liittokokousta edeltävän lokakuun loppuun mennessä kullekin jäsenyhdistykselle, kuinka monta edustajaa se on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen.

Yhdistys, joka liittyy varsinaiseksi jäseneksi liittoon siten, että se ei ennen liittokokousta ehdi samaan prosenttilaskentaan muiden jäsenyhdistysten kanssa, saa ensimmäisellä kerralla liittokokoukseen ainoastaan yhden liittokokousedustajan.

Jäsenyhdistyksen on ilmoitettava kokousedustajansa liiton hallitukselle viimeistään 21 päivää ennen liittokokousta. Ilmoituksen puuttuminen merkitsee, että ilmoittamatta jäänyt ei voi toimia
liittokokousedustajana.

Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Edustajan tulee olla liittoon kuuluvan jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen tai sen toimihenkilö.

Liiton toimihenkilö ei voi toimia liittokokousedustajana eikä tulla valituksi liittovaltuustoon eikä hallitukseen.

12 pykälä: Liittokokouksen tehtävät

Liittokokouksen tehtävänä on:

1) käsitellä hallituksen laatima katsaus liiton toiminnasta,

2) päättää liittovaltuuston ja hallituksen jäsenille maksettavista korvauksista ja palkkioista,

3) valita liiton puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja,

4) valita hallituksen muut jäsenet,

5) todeta liittovaltuuston kokoonpano,

6) valita liittovaltuustolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jäsenyhdistysten valitsemista valtuuston varsinaisista jäsenistä sekä

7) päättää muista kokouskutsussa mainituista ja 10.2 pykälän mukaan käsiteltävistä asioista.

sivun alkuun

13 pykälä: Liittovaltuusto

Liittovaltuusto päättää liiton asioista paitsi niistä, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokoukselle tai joista liittokokous on tehnyt päätöksen tai jotka ovat vireillä liittokokouksessa sääntöjen mukaan.

Liittovaltuuston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä.

Varsinaisia ovat:

1) kevätkokous, joka pidetään huhti-toukokuussa ja

2) syyskokous, joka pidetään marras-joulukuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, milloin liittovaltuusto tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/5 liittovaltuuston jäsenistä tai 1/3 liiton jäsenyhdistyksistä sitä erityisesti

ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta pyytää.

Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.

14 pykälä: Liittovaltuuston kokoonpano

Liittovaltuustoon kuuluu niin monta varsinaista jäsentä kuin liitolla on jäsenyhdistyksiä. Jokaisella liittovaltuuston varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Liittovaltuuston jäsenet valitaan varsinaisten liittokokousten väliseksi ajaksi. Kullakin jäsenyhdistyksellä on oikeus kokouksessaan valita yksi liittovaltuuston varsinainen jäsen ja tämän henkilökohtainen varajäsen. Ilmoitukset valinnoista on tehtävä liiton hallitukselle kirjallisesti sääntömääräistä liittokokousta edeltävän huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä.

Liittovaltuuston jäsenen tulee olla jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Jos liittovaltuuston jäsen toimikautensa aikana jostakin syystä on pysyvästi estynyt toimimasta liittovaltuuston jäsenenä tai eroaa nimityksen tehneestä jäsenyhdistyksestä, hänen on erottava liittovaltuustosta. Jäsenyhdistyksellä on oikeus valita kokouksessaan estyneen tilalle uusi liittovaltuuston varsinainen jäsen. Sama koskee henkilökohtaisia varajäseniä.

Jos liittovaltuuston varsinainen jäsen tai varajäsen valitaan liiton hallituksen jäseneksi, hänen on erottava liittovaltuustosta.

Kun liittovaltuuston varsinainen jäsen on estynyt osallistumasta liittovaltuuston kokoukseen, hänen tulee heti ilmoittaa asiasta liittoon ja henkilökohtaiselle varajäsenelleen, jolla on oikeus osallistua hänen sijastaan hänelle kuuluvin oikeuksin ja velvollisuuksin. Kokouskutsu voidaan varajäsenelle toimittaa puhelimitse ja muutenkin sen estämättä, mitä liittovaltuuston kokouskutsusta on 15 pykälässä sanottu.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.

15 pykälä: Liittovaltuuston kokouskutsu

Kutsu varsinaiseen liittovaltuuston kokoukseen on hallituksen toimitettava kirjallisesti liittovaltuuston jäsenille viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Ylimääräisestä liittovaltuuston kokouksesta on ilmoitettava kirjallisesti vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Kokouksen esityslista liitteineen on toimitettava liittovaltuuston jäsenille kokouskutsun yhteydessä. Tilintarkastuskertomus voidaan kuitenkin edellä sanotun estämättä toimittaa liittovaltuuston jäsenille liittovaltuuston kevätkokouksen alussa kokouspaikalla.

sivun alkuun

16 pykälä: Liittovaltuuston tehtävät

Liittovaltuuston kokouksen avaa liittovaltuuston puheenjohtaja, hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, tai heidän estyneinä ollessaan liiton puheenjohtaja. Mikäli liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä, valitsee kokous liiton puheenjohtajan johtaessa puhetta kokoukselle puheenjohtajan liittovaltuuston keskuudesta.

Kevätkokouksen tehtävänä on:

1) käsitellä hallituksen laatima liiton toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta,

2) käsitellä hallituksen laatima liiton tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta,

3) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä

4) päättää muista esityslistassa mainituista ja hallituksen kokouksessa esille ottamista asioista.

Syyskokouksen tehtävänä on:

1) vahvistaa toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi,

2) päättää tilintarkastajille maksettavista korvauksista ja palkkioista,

3) vahvistaa liiton tulo- ja menoarvio seuraavaa kalenterivuotta varten,

4) valita liittokokousta lähinnä seuraavassa liittovaltuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa neljäksi seuraavaksi kalenterivuodeksi tilintarkastajayhteisö, jonka on viivytyksettä nimettävä vastuullinen tilintarkastaja, sekä

5) päättää muista esityslistassa mainituista ja hallituksen kokouksessa esille ottamista asioista.

Hallituksen eronneen jäsenen tilalle on valittava uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eroamista lähinnä seuraavassa liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Asiasta on tällöin kokouskutsussa mainittava.

Liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa voidaan esityslistassa mainitsemattomista asioista päättää vain, mikäli hallitus esittää ne päätettäviksi.

17 pykälä: Äänestys liiton kokouksissa

Äänestys liittokokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa on avoin, ellei kokouksen enemmistö vaadi umpilippuäänestystä. Vaali on toimitettava umpilipuin, jos yksikin kokousedustaja sitä vaatii.

Yhdistyksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö), ellei näistä säännöistä muuta johdu. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö); jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

18 pykälä: Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää vaalin suorittaneen varsinaisen liittokokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen liittokokouksen loppuun.

Hallituksen jäsenen tulee olla liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Jos hallituksen jäsen ei enää täytä tätä edellytystä, on hänen erottava hallituksen jäsenyydestä.

Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun liiton puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänestys hallituksessa on avoin. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

sivun alkuun

19 pykälä: Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on liiton asioita hoitavana ja toimintaa johtavana elimenä:

1) edustaa liittoa ja panna toimeen liittokokouksen ja liittovaltuuston kokousten päätökset,

2) päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä,

3) pitää luetteloa jäsenistä,

4) kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuusto sekä valmistella niiden käsiteltävät asiat,

5) hoitaa taloudellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia siitä, että tilinpäätös tehdään määräaikana,

6) laatia varsinaiselle liittokokoukselle katsaus liiton toiminnasta,

7) laatia liittovaltuuston kevätkokoukselle liiton toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta,

8) laatia liittovaltuuston syyskokoukselle toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvioesitys seuraavaa kalenterivuotta varten,

9) asettaa tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat,

10) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä päättää heitä koskevista työsuhdeasioista,

11) valita tarvittavat edustajat kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöelimiin ja kokouksiin,

12) päättää liittokokousedustajille maksettavista palkkioista ja korvauksista,

13) Valita jäsentensä keskuudesta hallitukselle esteen ajaksi uudet varapuheenjohtajat siinä tapauksessa, että liittokokouksen valitsemat varapuheenjohtajat ovat tilapäisesti estyneitä tehtäväänsä hoitamasta sekä

14) huolehtia ja vastata liiton muidenkin asioiden hoitamisesta lain, näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti.

20 pykälä: Toiminta- ja tilikausi

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen on jätettävä tilinpäätös sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen liittovaltuuston kevätkokousta.

sivun alkuun

21 pykälä: Tilintarkastus

Tilintarkastajien tulee tarkastaa liiton hallinto, sen tilit, kassa, arvopaperit, kiinteistöt ja muu omaisuus.

Tarkastuksestaan heidän on annettava hallitukselle edelleen liittovaltuustolle toimitettavaksi viimeistään kaksi viikkoa ennen liittovaltuuston kevätkokousta kirjallinen kertomus, jonka tulee
sisältää mahdolliset muistutukset ja huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

22 pykälä: Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kukin näistä yksin, sekä liiton hallituksen tähän tehtävään määräämät toimihenkilöt aina kaksi yhdessä.

23 pykälä: Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain liittokokouksen päätöksellä, ja tällöin vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneista edustajista. Sääntöjen muutosesitys on lähetettävä jäsenyhdistyksille hallituksen lähettämän kokouskutsun yhteydessä.

24 pykälä: Liiton purkaminen

Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään 30 päivän väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa on vähintään 3/4 äänestykseen osallistuneista edustajista sitä kannatettava.

Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen omaisuus jollekin liiton tarkoituksia toteuttavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai yhdistyksille taikka säätiölle tai säätiöille sen mukaisesti kuin viimeinen liittokokous asiasta päättää.

Lahjoitettu tai testamentattu omaisuus on käytettävä sille määrättyyn tarkoitukseen. Museon kokoelmiin kuuluva omaisuus voidaan liiton purkautuessa ja muutenkin luovuttaa ainoastaan museotarkoituksiin.

25 pykälä:

Muuten noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.