Alkuvaiheet
Suomen ensimmäinen näkövammaisten hyväksi toimiva yhdistys perustettiin Helsingissä 29.1.1887. Se oli nimeltään Sokeain Ystävät ja jäsenet olivat toisaalta hyväntekeväisyydestä kiinnostuneita ruotsinkielisiä rouvia, toisaalta sokeainkoulujen opettajia. Ensimmäinen näkövammaisten itsensä muodostama yhdistys syntyi Helsingissä v. 1907 ja oli nimeltään Suomen Sokeain Liitto.
Sokeain Keskusliitto perustettiin 17 yhdistyksen yhteistyökokouksessa niiden kattojärjestöksi Säätytalolla Helsingissä 28.-29.1.1928. Yhdistysrekisteriin keskusliitto merkittiin 15.10.1928. Ensimmäinen johtokunta valitsi puheenjohtajakseen viipurilaisen Einar Juvosen. Muut ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat käsityöntekijä Lauri Koskinen, kauppias U. A. Mattsson, sokeainkoulun johtaja Juho Mustakallio ja varatuomari Einar Rotkirch.
Nimensä liitto muutti Näkövammaisten Keskusliitoksi 27.5.1980.
Sosiaaliturvaa kehittämässä
Liitto on ollut monella tavalla kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa näkövammaisten tarpeet huomioon ottavaksi. Ensimmäisen vuosikymmenen keskeisiä tehtäviä oli saada aikaan sokeuskorvaus, jota valtio maksaisi työtä tekeville ja itsensä elättäville sokeille. Asian edistämiseksi toimeenpantiin kartoituksia näkövammaisten lukumääristä ja elinoloista. Pitkään kestäneen edunvalvontatyön tuloksena valtioneuvosto antoi päätöksen sokeiden avustamisesta 9.5.1935 ja se tuli voimaan 1.7.1935.
Sotasokeiden sosiaaliturvan rakentaminen antoi mallin myös muiden invalidien huollolle. Erityisen tärkeä oli v. 1947 voimaan tullut invalidihuoltolaki.
Kuntoutustoiminnan kehitys
Liitto sai testamentilla haltuunsa 1950-luvun lopulla Tyyskylän kartanon Siuntiosta. Sinne perustettiin 1960-luvun alussa kuntoutuskurssikeskus, metallikurssipaja, suojatyöpaja ja vanhainkoti. Samanaikaisesti luotiin huoltosihteeriverkosto tavoitteena saada jokaiseen silloiseen lääniin työntekijä, joka etsisi käsiinsä näkövammaisia, antaisi heille neuvoja sosiaaliturvakysymyksissä ja ohjaisi heidät tarvittaessa kuntoutuskursseille opettelemaan näkövammaiselle hyödyllisiä erityistaitoja kuten pistekirjoitusta. Pysyviksi Tyyskylän toiminnoista jäivät juuri kuntoutuskurssit, jotka siirtyivät syksyllä 1980 liiton monitoimitaloon Mäkelänkadulle Helsinkiin. Huoltosihteereitä on sittemmin kutsuttu kuntoutussihteereiksi. Nykyisin he ovat aluesihteereitä.
Liiton puheenjohtajat
Liiton puheenjohtajina ovat olleet:
- Einar Juvonen 1928-1948 ja 1952-1961
- Oskari Lehtivaara 1949
- Vilho Ahre 1950-1952
- Eero Häkkinen 1961-1976
- Pekka Mäkelä 1976-1983
- Urpo Kuotola 1983-1985
- Arvo Rintaluoma 1985-1995
- Pentti Kivelä 1995-2004
- Esko Jantunen 2004-
Yleinen kehityslinja
Aluksi keskusliitto oli selvästi käsityöntekijöiden ja hierojien etujärjestö. Vuosikymmenien vieriessä painopiste on siirtynyt pois näistä erityisryhmistä. Tilalle ovat tulleet asiantuntijatehtävät ja palvelujen tuottaminen kaikille näkövammaisille. Toiminnan rahoitus on hoidettu valtion tuella, joka on kehityksen myötä kanavoitunut yhä selkeämmin Raha-automaattiyhdistyksen voitonjaon kautta tapahtuvaksi. Lisäksi keskussairaalat, kunnat ja Kansaneläkelaitos antavat merkittävää rahoitusta ostamalla palveluja. Osa toiminnasta on koko ajan jouduttu rahoittamaan keräyksillä, liiton saamilla testamenteilla sekä muilla lahjoituksilla.
Historiateos
Alan historian merkittävin kokonaisesitys on Näkövammaisten Keskusliitto ry::n vuonna 1988 kustantama "SUOMEN NÄKÖVAMMAISTEN JA NÄKÖVAMMAISTYÖN HISTORIA". Sen ovat kirjoittaneet Urpo Kuotola, Anja Tsokkinen ja Eero Vartio. Suosittelemme teosta niille, jotka haluavat perehtyä näkövammaistyön vaiheisiin syvällisemmin.