Tässä muutamia liikkumistaidon ohjauksessa käytettäviä neuvoja erilaisiin opastustilanteisiin.
- Opastusote
- Yhteyskäsi
- Kapea paikka
- Puolenvaihto
- Täyskäännös
- Ovesta
- Portaissa
- Tuolille
- Autoon
- Joukkoliikennevälineessä
- Suuntien neuvominen
Opastusote
Opas koskettaa opastettavan käsivartta ja tarjoaa hänelle käsivartensa, jolloin näkövammainen osaa ottaa kiinni oppaasta kyynärpään yläpuolelta, peukalo olkavarren ulkopuolella.
Näin syntyy kontakti yhteyskättä käyttäen. Opastusviestien välittäminen ja havaitseminen on helppoa, kun ote on jäntevä.
Opas kulkee puoli askelta näkövammaisen edellä.
Näkövammaiselle lapselle tarjotaan sormi tai ranne, josta lapsi ottaa kiinni.
Opas huolehtii siitä, että esteet ja kulmat kierretään tarpeeksi kaukaa.
Noudatetaan oikeanpuoleista liikennettä aina, kun se on mahdollista.
Yhteyskäsi
Yhteyskäden avulla oppaan on helppo osoittaa tarkasti pieniäkin kohteita. Hän vie kätensä kiinni kohteeseen ja näkövammainen liu'uttaa vapaan kätensä oppaan käsivartta pitkin haluttuun kohteeseen. Näin turha hapuilu jää pois.
Kapea paikka
Opas ilmaisee kapean paikan viemällä yhteyskätensä kyynärpään selkänsä taakse jolloin näkövammainen tietää siirtyä oppaan taakse ja ojentaa käsivartensa suoraksi. Siten hän kulkee askeleen päässä oppaasta astumatta hänen kantapäilleen.
Kun kapea paikka on ohitettu, opas tuo käsivartensa takaisin normaaliin opastusasentoon.
Puolenvaihto
Näkövammainen vaihtaa puolta oppaan selän takana jotta kosketus säilyy ja matka jatkuu samaan suuntaan.
Täyskäännös
Opas ja näkövammainen kääntyvät vastakkain. Näkövammainen vaihtaa otteensa oppaan toiseen käsivarteen, ja opas kääntyy.
Ovesta
Opas ilmoittaa ovesta ja lähestyy sitä kohtisuoraan. Ovesta on helpointa kulkea, jos näkövammainen on saranan puolella.
Opas pysähtyy oven eteen, tarttuu kahvaan ja aukaisee oven vapaalla kädellään. Näkövammainen hakee yhteyskäden kautta kahvan, kulkee ovesta oppaan takana ja sulkee sen perässään.
Jos näkövammainen ei ole saranan puolella ja puolen vaihtaminen on työlästä, näkövammainen tarttuu vapaalla kädellään oppaan yhteyskäteen ja kulkee ovesta oppaan selän takana.
Opas aukaisee oven ja kulkee edellä, näkövammainen sulkee oven perässään.
Portaissa
Portaita lähestytään kohtisuorasti ja opas kertoo, ovatko portaat ylös vai alas. Hän mainitsee myös, jos ne ovat epäsäännölliset.
Kierreportaissa näkövammainen kulkee ulkoreunan puolella.
Ylös
Opas pysähtyy portaiden ensimmäisen askelman reunalla ja osoittaa kaiteen yhteyskädellään.
Kun näkövammainen on valmis, lähdetään liikkeelle rauhallisesti.
Opas kulkee yhden rappusen edellä.
Alas
Opas pysähtyy ylimmän askelman reunalle ja osoittaa kaiteen yhteyskädellään. Hän laskeutuu ensimmäisen askelman ja lähtee liikkeelle, kun näkövammainen ilmaisee olevansa valmis.
Opas kulkee askelman edellä.
Tasanteelle tultuaan opas ottaa yhden askeleen ja pysähtyy.
Tuolille
Opas kertoo, onko tuoli pöydän ääressä. Hän myös varoittaa, jos lähellä on pään korkeudella esteitä.
Näkövammainen voi paikallistaa pöydän reunan viemällä vapaan kätensä selkäpuoli edellä kohti pöytää ja vetää tuolin itse esiin. Istuuduttuaan hän voi tarkistaa asemansa pöytään nähden kokeilemalla molemmin käsin sormien selkäpuolilla pöydän alareunaa.
Lähestyminen takaa tai sivulta
Opas ilmaisee tuolin sijainnin viemällä yhteyskätensä tuolin selkänojalle ja kertoo mihin suuntaan istuin on.
Näkövammainen voi itse tunnustella tuolin korkeuden ja muodon pohkeellaan ja varmistaa kädellä pyyhkäisten, että tuoli on tyhjä.
Lähestyminen tuolin edestä
Opas tuo näkövammaisen tuolin tai sohvan etureunan lähelle ja osoittaa yhteyskädellään selkänojan.
Näkövammainen kääntyy niin, että pohkeet koskettavat tuolin tai sohvan etureunaa ja istuutuu.
Tuolirivi
Opas pysähtyy tuolirivin päähän ja lähtee sivuttaisaskelin kohti vapaita istuimia. Hän kertoo, ovatko istuinosat kääntyviä.
Kontakti säilytetään tuntumaotteella siten, että oppaan ja näkövammaisen kyynärvarret ja kämmenselät ovat yhteydessä toisiinsa tai että opas ja näkövammainen pitävät sormilla toisistaan kiinni.
Näkövammainen voi liu'uttaa vapaan kätensä sormia tai kämmenselkää edessä olevan penkkirivin selkänojia pitkin varoen kuitenkin koskettamasta edessä istuvien niskoja.
Poistuessa opas kulkee jälleen edellä.
Näkövammainen voi tuntea sormillaan tai kämmenselällään penkkirivin pään ja siirtyä normaaliin opastusotteeseen.
Autoon
Opas kertoo, mihin suuntaan auton keula on (esimerkiksi oikealle) ja vie yhteyskätensä kädensijalle.
Näkövammainen voi asettaa autoa lähempänä olevan kätensä katon etureunalle ja avata itse oven. Hän voi paikallistaa penkin jalallaan ja istuutua. Jos näkövammaisella on valkoinen keppi, hän vetää sen viimeiseksi sisään autoon ja ulos tultaessa työntää sen ensimmäiseksi ulos autosta.
Oppaan on hyvä kysyä, tarvitseeko näkövammainen apua turvavyön kiinnittämisessä ennen kuin ryhtyy auttamaan.
Näkövammaisen on hyvä mainita, kun hän aikoo sulkea oven, jotta kenenkään sormet tms. eivät jää oven väliin.
Autosta
Oppaan tulee kertoa, millaiseen paikkaan auto pysähtyi ennen kuin näkövammainen avaa oven.
Jos näkövammainen joutuu nousemaan ajotien puolelle, kuljettajan tulee opastaa hänet ulos.
Joukkoliikennevälineessä
Linja-autoon, junaan, metroon tai raitiovaunuun noustaessa opas osoittaa kiinteän tangon, josta voi ottaa kiinni.
Suuntien neuvominen
Vinojen suuntien määrittelemisessä on kellotaulu hyvä apukeino, sitä käytettäessä on lähtökohta se, että näkövammainen katsoo kello kahtatoista kohti.
Jos opas seisoo näkövammaista vastapäätä, on muistettava nimetä suunnat peilikuvana tai käytettävä ilmausta "minusta katsottuna?".