Tässä muutamia liikkumistaidon ohjauksessa käytettäviä neuvoja erilaisiin opastustilanteisiin.
Näkövammainen käyttää liikkuessaan usein valkoista keppiä tai opaskoiraa apunaan. Joissakin tilanteissa hän turvautuu näkevään oppaaseen.
Tässä esitteessä kerrotaan yleisimmistä opastustavoista, joiden avulla näkövammainen voi liikkua näkevän oppaansa kanssa sujuvasti ja turvallisesti. Tarkoitus on, että opas viestii kehon kielellään lähiympäristön muutoksista ilman jatkuvaa sanallista selostusta. Opas kulkee aina edellä huomioiden näkövammaisen kävelyvauhdin.
Opastustilanne voi alkaa, kun opas tarjoaa käsivartensa, johon opastettava tarttuu kiinni kyynärpään yläpuolelta. Peukalo on käsivarren ulkopuolella ja muut sormet sisäpuolella. Oppaan kättä, josta opastettava pitää kiinni, kutsutaan yhteyskädeksi. Näkövammaiselle lapselle tarjotaan sormi tai ranne, josta lapsi ottaa kiinni. Opas pitää yhteyskäden kiinni vartalossaan, jotta opastettava voi tulkita liikkumisen suuntaa.
Yhteyskäden avulla opas voi osoittaa kohteen viemällä kätensä kiinni siihen. Opastettava liu’uttaa vapaan kätensä yhteyskättä pitkin kohteeseen.
Yhteyskäden avulla oppaan on helppo osoittaa tarkasti pieniäkin kohteita. Hän vie kätensä kiinni kohteeseen ja näkövammainen liu'uttaa vapaan kätensä oppaan käsivartta pitkin haluttuun kohteeseen. Näin turha hapuilu jää pois.
Kulkuväylän kapeassa paikassa opas ja opastettava kulkevat peräkkäin. Opas ilmaisee lähestyvän kapean paikan siten, että hän vie yhteyskäden selkänsä taakse. Samalla opastettava siirtyy kulkemaan oppaan taakse. Kun kapea paikka on ohitettu, opas tuo käsivartensa takaisin normaaliin opastusasentoon lähelle vartaloaan.
Joissakin tilanteissa opastettava joutuu siirtymään oppaan toiselle puolelle. Näkövammainen vaihtaa yhteyskättä oppaan selän takana.
Näkövammainen kävelee oppaan vasemmalla puolella ja pitää oikealla kädellään kiinni yhteyskädestä. Vaihtaessaan puolta näkövammainen tarttuu ensin yhteyskäteen myös vasemmalla kädellään. Tämän jälkeen hän astuu oppaan selän taakse ja irrottaa samalla oikeaan kätensä yhteyskädestä ja tarttuu sillä oppaan oikeaan käteen, josta tulee uusi yhteyskasi. Lopuksi näkövammainen tarttuu oppaan yhteyskäteen vasemmalla kädellään, jolloin oikea kasi vapautuu.
Opas ja näkövammainen kääntyvät vastakkain. Näkövammainen vaihtaa otteensa oppaan toiseen käsivarteen, ja opas kääntyy.
Opas ilmoittaa ovesta ja lähestyy sitä kohtisuoraan. Ovesta on joustavinta kulkea, jos näkövammainen on saranan puolella. Opas pysähtyy oven eteen, aukaisee oven vapaalla kädellään ja osoittaa yhteyskädellä ovenkahvan. Näkövammainen hakee yhteyskäden kautta kahvan, kulkee ovesta oppaan takana ja sulkee sen perässään.
Portaita lähestytään kohtisuorasti ja opas kertoo portaiden suunnan - ylös tai alas. Hän mainitsee myös, jos ne ovat epäsäännölliset. Kierreportaissa näkövammainen kulkee ulkoreunan puolella.
Opas pysähtyy portaiden ensimmäiselle askelmalle ja osoittaa kaiteen yhteyskädellään. Kun Näkövammainen on valmis, lähdetään liikkeelle rauhallisesti. Opas kulkee yhden rappusen edellä. Tasanteelle noustuaan opas ottaa yhden selkeän askeleen ja pysähtyy.
Opas pysähtyy portaiden yläpäähän tasanteelle ja osoittaa kaiteen yhteyskädellään. Hän laskeutuu ensimmäiselle askelmalle, pysähtyy ja lähtee rauhallisesti liikkeelle, kun Näkövammainen on valmis.
Opas kulkee yhden rappusen edellä. Tasanteelle tultuaan opas ottaa yhden selkeän askeleen ja pysähtyy.
Opas ilmaisee mistä suunnasta tuolia lähestytään. Takaa tultaessa opas vie yhteyskäden tuolin selkänojalle. Edestä lähestyttäessä opas ohjaa Näkövammaisen mahdollisimman lähelle tuolin etureunaa. Opas kertoo, onko tuoli jotenkin erityinen, kuten esimerkiksi pyörällinen, jakkara tai sijaitseeko se pöydän ääressä tai esteiden läheisyydessä.
Opas lähtee tuolirivin päästä sivuttaisaskelin liikkeelle kylki edellä kohti vapaita istuimia. Kontakti säilytetään tuntumaotteella siten, että oppaan ja näkövammaisen kyynärvarret ja kämmenselät ovat kosketuksissa toisiinsa tai siten, että opas ja näkövammainen pitävä sormilla toisistaan kiinni. Opas kertoo, jos istuimet ovat kääntyviä. Näkövammainen voi liu’uttaa vapaan kätensä sormia tai kämmenselkää edessä olevan penkkirivin selkänojia pitkin varoen kuitenkin koskettamasta edessä istuvia ihmisiä. Poistuessa opas kulkee jälleen edellä. Näkövammainen voi tuntea käsillään tuolirivin loppumisen ja siirtyä normaaliin opastusotteeseen.
Opas kertoo, mihin suuntaan auton etuosa on ja vie yhteyskätensä autonoven kahvalle. Näkövammainen voi itse avata oven. Hän voi myös asettaa vapaan kätensä oviaukon ylälaitaan, jotta ei istuutuessaan löisi päätään. Oppaan on hyvä mainita, jos hän aikoo sulkea oven, jotta mitään ei jää oven väliin.
Oppaan tulee kertoa, millaiseen paikkaan auto pysähtyi, ennen kuin näkövammainen avaa oven. Jos näkövammaisen joutuu nousemaan ajotien puolelle, kuljettajan tulee opastaa hänet ulos.
Opas nousee kulkuneuvoon edellä ja osoittaa yhteyskädellä tukipisteen, esimerkiksi tangon, josta voi ottaa kiinni. Kulkuneuvossa edetään siten, että opas siirtää yhteyskätensä tangolta toiselle, jolloin näkövammainen löytää tangon helposti vapaalla kädellään ja säilyttää siten otteensa tangosta. Opas ohjaa näkövammaisen istumaan vapaalle paikalle ja kertoo mihin suuntaan penkki on kulkusuuntaan nähden. Kulkuneuvosta poistuttaessa opas pysähtyy ennen mahdollista tasoeroa ja osoittaa tukipisteen (vrt. portaissa opastaminen).