Työ ja nä­ke­mi­nen

Suomessa on noin 10 000 työikäistä näkövammaista. Heistä noin neljä kymmenestä on töissä. Näkövammaisia henkilöitä työskentelee kaikilla aloilla ja noin 200 eri ammatissa sekä työsuhteessa että yrittäjinä.

Perusedellytys näkövammaisen tai näköongelmaisen henkilön työn tekemiselle on tavallisesti se, että työtehtävät ja työympäristö ovat kunkin yksilöllisen näkötilanteen kannalta oikein suunniteltuja. Työympäristön mukauttamisratkaisut ja työtehtäväjärjestelyt mahdollistavat paljon.

Tietotekniset apuvälineet ja muut apuvälineet

Kuva, jossa on kädet näppäimistöllä.

Työssä ja opiskelussa välttämättä tarvittavat kalliit ja teknisesti vaativat apuvälineet (esimerkiksi suurennusohjelma, puhetuki, pistenäyttö, kannettava ja tavallinen elektroninen lukulaite) korvaa Kela ammatillisena kuntoutuksena. Käytännössä näiden suhteen työntekijä itse hoitaa hakeutumisen Kelan maksamana kartoitukseen ja hakee apuvälineitä kartoituksen suosituksen mukaisesti. Työnantajalle ei tule kustannuksia eikä hakemiseen liittyviä velvoitteita.

Muut suurentavat apuvälineet ja esimerkiksi silmälasit on mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena julkisen terveydenhuollon kautta. Nämä myös näkövammainen tai näköongelmainen henkilö itse hakee ja hoitaa yhteistyössä esimerkiksi keskussairaalan kuntoutusohjauksen kanssa.

Työympäristön mukauttamisratkaisut

Tietotekniikkaan liittyvä apuvälineiden esteetön käyttö onnistuu atk-kouluttajien työpaikalla tapahtuvalla käytönohjauksella ja siihen liittyvillä apuvälineiden ja työssä käytettävien ohjelmien ja järjestelmien yhteensopivuusselvittelyillä. Atk-kouluttajan työn maksaa Kela ja näin käytönohjauksesta ei tule kustannuksia työnantajalle.

Jos työympäristössä tehdään muutoksia, esimerkiksi valaistuksen muutokset tai remonttia vaativat työympäristöratkaisut, niin käytännössä työnantaja maksaa nämä muutostyöt. Työnantaja voi hakea TE-palveluista kustannuksiin työolosuhteiden järjestelytukea.

Esimerkki Heikkonäköinen toimistotyöntekijä, joka tarvitsee hämäräsokeuden vuoksi paljon valoa, mutta toisaalta on voimakkaasti häikäistyvä. Hänelle maalattiin työhuoneen seinät pehmeällä keltasävyisellä maalilla, pöytäpinnat vaihdettiin valkoisesta vaalean puun värisiksi, laitettiin säleverhot ja valaistus muutettiin niin, että työntekijällä on itsellään säätömahdollisuus ja niin, että valo tulee pääosin epäsuorasti katon kautta. Työnantaja teetti arvion näiden toimenpiteiden hinnasta ja haki TE-palveluista työolosuhteiden järjestelytukea. Sitä myönnettiin (max. 4 000 euroa) kustannusten mukaisesti. Sen jälkeen muutostyöt tehtiin, työnantaja maksoi ja laskutti TE-palveluja.

Työtehtäväjärjestelyt

Kuva, jossa mies korjaa tietokonetta.

Työtehtäviä voidaan joutua järjestelemään. Tällöin yleensä aloitetaan siitä, että näkövammainen työntekijä keskustelee asiasta lähiesimiehen kanssa ja työyhteisössä. Sen jälkeen keskustellaan tarvittaessa lähiesimiehen, työterveyslääkärin ja NKL:n työllisyysneuvojan kesken.

Työtehtäväjärjestelyt saattavat olla esimerkiksi

Lastentarhanopettajan työnkuvasta jäivät kokonaan pois lasten ulko- ja retkivalvonta. Lasten ulkoillessa hän hoiti suunnittelutöitä, valmisti materiaaleja ja ohjasi sisälle jäävien lasten pienryhmää.

Kuljetusalan yrityksessä näkövammautunut rekka-auton kuljettaja siirtyi työkokeilun ja lyhyen koulutuksen kautta ajojärjestelijäksi.

Sokean fysioterapeutin työnkuvassa näkemistä vaativan tutkimuksen osan ja arvioinnin hoitaa näkevä fysioterapeutti ja sokea fysioterapeutti hoitaa toisen osalta kirjalliset ja muut sovitut työt.

Työtehtävien räätälöinnistä ei yleensä tule mitään kustannuksia työnantajalle. Mikäli työkokeilua tarvitaan tehtävien räätälöinnissä, niin työeläkelaitos maksaa kokeilijalle työkokeilun ajalta kuntoutusrahaa ja vakuuttaa kokeilijan. Työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa.

Työaikaratkaisut

Joissakin tilanteissa pelkästään työtehtäväjärjestelyt eivät auta, vaan työnkuvassa on useita osa-alueita, jotka eivät näkövammaiselta työntekijältä onnistu. Tällöin voi olla tarpeen tehdä järjestelyt, jonka mukaan työnkuva on osa ns. täydestä työnkuvasta ja työaika on osa-aikainen. Näkövammainen työntekijä voi osa-aikatyöhön siirtyessään hakea osatyökyvyttömyyseläkettä, joka kompensoi osa-aikaiseen työhön siirtymisestä johtuvan palkan aleneman.

Esimerkiksi lastentarhanopettajan näön edelleen heikennyttyä tulee valvonnan lisäksi muitakin työn osa-alueita, joista ei näkövamman vuoksi selviä. Sovitaan työnantajan kanssa osa-aikaiseen työhön siirtymisestä ja työnkuva muotoillaan sen ja näkötilanteen kannalta sopivaksi. Esimerkiksi niin, että lastentarhanopettaja on työssä joka päivä aamupäivisin ja huolehtii lasten sisällä tapahtuvasta opetuksesta, musiikki- ja leikkituokioista, varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisestä ja kirjallisista töistä. Lastentarhanopettaja saa käytännössä puolet kokoaikatyön palkastaan ja puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestään osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Osa-aikaiseen työhön siirtymisestä työnantajalle ei tule suoranaisia kustannuksia, koska työnantaja maksaa palkkaa vain suoritetusta työajasta. Työnantaja joutuu mahdollisesti tekemään muutoksia myös toisten työntekijöiden työnkuvassa ja mahdollisesti palkkaamaan toisen osa-aikaisen työntekijän. Näistä voi tullla lisäkustannuksia, joihin tällä hetkellä ei ole olemassa erillisiä tukimuotoja.

Työmatkat

Mikäli julkisilla liikennevälineillä kulkeminen on kohtuuttoman vaikeaa, voi näkövammainen työntekijä saada matkat kotoa työhön ja takaisin kotiin kuljetuspalveluna (taksimatkoina) vammaispalvelulain mukaisesti. Näistä ei tule työnantajalle kustannuksia.

Ongelman muodostavat matkat, joita näkövammainen työntekijä työssään joutuu tekemään työpäivän aikana (kokoukset, koulutukset, seminaarit muualla). Näiden matkakustannukset työnantaja on velvollinen korvaamaan halvimman vaihtoehdon mukaan eli julkisen liikennevälineen kustannuksina. Näkövammainen työntekijä ei voi näitä käyttää ja kuljetuspalveluina näitä työpäivän aikana tehtyjä matkoja ei makseta. Vaihtoehdoksi voi tulla henkilökohtaisen avustajan käyttö näillä matkoilla.

Henkilökohtainen avustaja

Henkilökohtainen avustaja auttaa selviytymään työtehtävistä, eli ”toimiii silminä” tietyissä tilanteissa. Näkövammaiset henkilöt käyttävät henkilökohtaista avustajaa työssä usein nimenomaan liikuttaessa muualle ja muualla kuin omalla työpaikalla. Henkilökohtaisesta avustajasta ei tule kustannuksia työnantajalle.

Lisätietoja muilla www-sivuilla