Palvelutarpeen arviointi on syytä tehdä huolella, koska se tulee toimimaan perustana hakemuksille sekä pohjana palvelusuunnitelman laatimiselle. Kun palvelutarvettasi kartoitetaan, on sinun hyvä valmistautua tilanteeseen etukäteen miettimällä päivittäistä selviytymistäsi ja avuntarvettasi eri tilanteissa. Tunnet itse parhaiten päivittäisen elämäsi ja avuntarpeesi. Voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä ja sitä, mitä asioita teet ja haluat tehdä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain ja missä ja kuinka paljon tarvitset apua:
- Ruokailu ja ruoanlaitto: ruokatarvikkeiden hankinta, ruoan valmistus, annostelu, syöminen, ruokavaliosta huolehtiminen tai ruokatarvikkeiden säilyttäminen.
- Terveyden- ja sairaudenhoito: lääkityksestä huolehtiminen, terveydentilan vaatiman erityisruokavalion toteuttaminen, terveydentilasi kannalta välttämättömän liikunnan/ulkoilun harjoittaminen, terveydenhuoltopalvelujen käyttäminen.
- Hygieniasta huolehtiminen: peseytyminen, saunassa käynti, hygieniatuotteiden tunnistaminen, kynsien leikkaaminen, parranajo tai hiusten laittaminen, meikkaaminen ja yleensäkin päivittäinen ulkonäön tarkistaminen.
- Pukeutuminen: vaatteiden tunnistaminen (värit ja värisävyt ja vaatteiden yhteensopivuus), vaatteiden kunnon ja puhtauden tarkistaminen ja niiden korjaaminen, vaatteiden esille ottaminen ja vaateostokset.
-
Kodin puhtaudesta huolehtiminen: päivittäinen kodin järjestyksen
ylläpito, vuoteen sijaaminen, tiskaus, viikkosiivous, työsi
jäljen tarkistaminen.
Onko kodin puhtaana pito terveytesi (esim. astman) kannalta oleellista? - Liikkuminen: kotona liikkuminen (huonekalujen järjestys, lattialla olevat lelut ym. esineet, törmäysvaara avoimiin oviin). Kodin ulkopuolinen liikkuminen: asuinympäristön esteettömyys, turvallisuus, sijainti; päivittäinen asiointi (kauppa, pankki, posti, lääkärit). Kuljetuspalvelun tarve ja toteuttamistapa. Työ-/opiskelu-/harrastusmatkojen avuntarve määränpäässä.
- Saattaja- ja opaspalvelun tarve kodin ulkopuolisessa asioinnissa
- Tiedonhallinta: Henkilökohtaisen postin lukeminen, laskujen maksaminen ja raha-asioiden hoitaminen, kuittien seuranta maksukattoja varten, asiapapereiden arkistointi, lehtien ja kirjojen selailu ja lukeminen, puhelimen käyttö, lomakkeiden täyttö ja päätösten lukeminen.
- Työstä selviytyminen: matkat työpäivän aikana, ammattikirjallisuuden ja lehtien luku, postin käsittely, lomakkeiden täyttäminen, työvälineiden hankinta ja kunnossapito, työtilan siisteydestä huolehtiminen, osallistuminen työhön liittyviin koulutuksiin, ruokailu työpäivän aikana.
- Opiskelu: oppimateriaalien hankkiminen, skannaaminen, muistiinpanojen tekeminen, oppilaitoksessa liikkuminen, ruokailu, työssäoppimisjaksot.
- Yhteiskunnallinen osallistuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus: erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen, yhdistystoiminta, liikkuminen ko. tilanteissa; ystävien ja omaisten tapaaminen, harrastukset, joihin et ilman apua kykene osallistumaan.
- Lasten hoito: ulkoilu, vaatehuolto, läksyjen valvonta jne.
- Kodin esteettömyyden parantaminen: valaistusmuutostyöt, tukikaiteet, luiskat, hissi, piha-alueen esteettömyys.
- Apuvälineiden tarve: lukemisen, tiedonsaannin, liikkumisen ym. apuvälineet.
- Taloudellinen tilanne: asumistuki, hoito- tai vammaistuki, toimeentulotuki ym.
Palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä määritellään myös tarvitsemiesi palveluiden ja tukitoimien määrä esim. henkilökohtaisen avun tuntimäärä. Henkilökohtaisen avun kohdalla sinun kannattaa jo etukäteen laskea, miten paljon aikaa päivittäisissä toiminnoissasi avustamiseen kuluu.
Päivittäisiin toimiisi tarvitsemaasi avun tuntimäärää voit arvioida esim. Kynnys ry:n (2004) julkaiseman Pomo-oppaan sisältämän testin avulla: ?Arvioi ensin, paljonko aikaa käytät erilaisiin päivittäisiin toimintoihisi. Kirjoita ?lukujärjestyk¬sesi? kellonaikoineen paperille päivittäin. Pidä sitten kello kädessäsi muutaman päivän ajan ja merkitse muistiin, paljonko aikaa todellisuudessa kuluu missäkin toiminnassa. Vertaa ?kellokorttiasi? etukäteisarvioosi ja vietä vielä yksi samanlainen päivä, mutta elä nyt siinä tahdissa, missä itse haluaisit elää ja jatka vielä kokonainen viikko. Testi osoittaa, miten moni käytännön asia elämässämme tapahtuu tavallaan automaattisesti ja kyseenalaistamatta ja miten moni asia etukäteen avuntarvettasi miettiessäsi jäi huomaamatta. Toinen asia, joka testin kautta tulee esiin on se, että henkilökohtaisen avun tarkoituksena on tehdä sinulle mahdolliseksi elää omaa elämääsi oman aikataulusi mukaan ja turvata tasa-arvoinen elämänhallinta.?