3.5.2012

Po­ti­laa­na nä­kö­vam­mai­nen

Lausunnossa on selkeästi sanottava, että potilas on näkövammainen ja vamma on pysyvä. Usein lausunnossa tarvitaan myös haitta-asteen ja/tai haittaluokan määritys. On huomattava, että tapaturmavakuutuslain mukaisen haittarahan suuruuden määrittelyyn alun perin tarkoitettu haittaluokitus (1-20) ei ota huomioon potilaan yksilöllistä tilannetta/palvelujen tarvetta. Siksi se on puutteellinen väline kuvattaessa potilaan avun tarvetta ja haettaessa useimpia palveluja. Näkövamman toiminnallisen haitan mahdollisimman tarkka kuvaus on välttämätöntä lähes kaikkien palvelujen kohdalla, jotta potilas saisi oikeat palvelut. Pelkän diagnoosin ja haitta-asteen perusteella todellisesta tilanteesta on vaikea saada riittävää kuvaa. Lisäksi on huomioitava, että osalla näkövammaisista henkilöistä on myös kuulovamma eli kuulonäkövamman yhdistelmä.

Toiminnallisen haitan arvioinnissa moniammatillinen yhteistyö (esim. kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä) on ensiarvoisen tärkeää.Esimerkiksi sairaaloiden kuntoutusohjaajien havainnot potilaan toiminnallisesta tilanteesta ovat hyvänä pohjana lääkärinlausunnolle.

Kunnan sosiaalitoimen on järjestettävä kuljetuspalveluina vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa ja sen lisäksi välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. (Huom. Kunnan sosiaalitoimi voi myöntää kuljetuspalvelua myös harkinnanvaraisesti sosiaalihuoltolain mukaisesti sosiaalisin perustein.)

Kriteerit:

Kohtuulliset kuljetuspalvelut on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Lausuntolomake: Lääkärinlausunto C tai B, kunnan oma lomake tai vapaamuotoinen todistus

Lausunnossa huomioitavia seikkoja:

• näkeekö ja kuuleeko potilas lähestyvät ajoneuvot, pyörät ja ihmiset, pystyykö tunnistamaan ihmisiä
• pystyykö potilas liikkumaan kodin ulkopuolella ilman saattajaa
• pystyykö potilas lukemaan aikatauluja tai opasteita
• kuinka potilas pääsee pysäkille, osaako pysäyttää oikean linja-auton, jäädä pois oikealla pysäkillä
• kuinka silmät sopeutuvat eri valaistusolosuhteisiin, kokeeko potilas häikäistymistä, kuinka hän näkee hämärässä
• vaikuttavatko näkökenttäpuutokset liikkumiseen
• hahmottaako potilas tasoeroja
• onko kuulo normaali eli pystyykö hyödyntämään kuulon kautta tulevaa tietoa ja kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa
• pystyykö samanikäinen näkevä lapsi liikkumaan yleisillä kulkuneuvoilla, pyörällä tai jalan ja ilman saattajaa
• näkövammaisille lapsille tarkoitettuihin myös etäämmällä järjestettyihin alueellisiin kerhoihin osallistuminen mahdollistuu kuljetuspalvelun avulla

Esimerkkilauseita:

” Potilas ei pysty käyttämään julkista liikennettä.”

” Potilas tarvitsee saattajan kuljetuspalvelumatkoilla.”

” Potilaalla on vaikeuksia selviytyä vieraassa ympäristössä erityisesti hämäränäkemisen ongelmien ja toisaalta häikäistymisen vuoksi.”

” Näkövamman vuoksi potilaalla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, esimerkiksi ympäristön hahmottamisessa ja liikennevälineiden tunnistamisessa.”

Kunnan sosiaalitoimi tekee päätökset henkilökohtaisesta avusta. Henkilökohtaista apua voi saada päivittäisiin toimiin kotona ja kodin ulkopuolella, työhön, opiskeluun ja harrastuksiin. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu niihin toimintoihin, joita vaikeavammainen tekisi ilman vammaa tai sairautta itsenäisesti. Henkilökohtaista apua ei ole tarkoitettu hoivaan, hoitoon tai valvontaan, vaan ne järjestetään muiden palveluiden, esimerkiksi kotipalvelun tai omaishoidontuen avulla. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu tukemaan nimenomaan vaikeavammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja mahdollistamaan hänen itsemääräämisoikeutensa.

Kriteerit:

Lausuntolomake: Lääkärinlausunto C tai vastaava

Lausunnossa huomioitavia seikkoja:

• suositeltavaa hyödyntää moniammatillista tiimiä (esim. kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä)

• näkeekö potilas lukea omaa henkilökohtaista postiaan apuvälineiden avulla tai ilman

• kodin arkiaskareista selviytyminen (ruoan laitto, pyykkihuolto, siivous)

• kodin ulkopuolella liikkuminen kulkuvälineillä tai jalkaisin (vrt. kohta "vaikeavammaisten kuljetuspalvelut")

• asiointi kodin ulkopuolella: miten potilas selviytyy kaupassa, apteekissa (näkeekö tuotteiden hinnat, tuoteselosteet, hedelmävaa´an numerot, jne.), näkeekö potilas vuoronumerot, toimiiko kommunikaatio virkailijan kanssa (viittomakieliset ja taustahälyn vaikutukset vuorovaikutukseen myös puheella kommunikoivilla)

• tarvitseeko potilas avustajaa työhön tai opiskeluun

• selviytyykö harrastuksessa itsenäisesti, tarvitseeko ohjausta

• vaikuttavatko valaistuserot toimintakykyyn

• lapsen/nuoren henkilökohtainen apu vapaa-aikaan tukee itsenäistymistä, selviytymistä kodin ulkopuolella ja laajentaa kokemusmaailmaa

Esimerkkilauseita:

”Potilas tarvitsee kodin ulkopuolella toisen henkilön apua.”

”Potilaalla on vaikeuksia kotona selviytymisessä, esimerkiksi ruuanlaitossa, vaatehuollossa, siivouksessa, postin lukemisessa sekä kodin ulkopuolella asioinnissa ja liikkumisessa.”

”Potilas tarvitsee välttämättä apua näköä vaativissa työ/opiskelutehtävissä.”

Omaishoidon tuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä määrärahasidonnainen tukimuoto hoitajalle. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden tason mukaan.

Kriteerit:

Tukea voidaan myöntää, jos henkilö tarvitsee sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi toistuvasti hoitoa, huolenpitoa ja/tai valvontaa päivittäisistä henkilökohtaisista perustoiminnoistaan selviytyäkseen. Omaishoidon tuen tulee turvata hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus.

Lausuntolomake: Lääkärinlausunto C tai vastaava

Lausunnossa huomioitavia seikkoja:

Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä mitä ja miten paljon apua potilas tarvitsee:

• henkilökohtaisiin toimiin (hygienian hoito, peseytyminen, WC-toimet, oma siisteys ja vaatteiden puhtaus, postin ja asiapapereiden lukeminen, kirjoittaminen, ruokailu, lääkkeiden ottaminen)

• liikkumiseen kotona ja kodin ulkopuolella sekä asiointiin

• asioiden muistamiseen

• sekä tarvitseeko potilas valvontaa

• Lapsen/nuoren kohdalla hoidon, huolenpidon ja valvonnan sitovuutta verrataan näkevään, samanikäiseen lapseen

Esimerkkilauseita:

Hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuen tasolla on merkitystä vammaisen ihmisen kuntoutuksen saannille, sillä korotetun tai ylimmän tuen saajat ovat oikeutettuja Kelan vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Kriteerit:

Eläkettä saavan hoitotuki voidaan myöntää eläkkeellä olevalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja hänelle aiheutuu tämän vuoksi avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta taikka erityiskustannuksia.

Perushoitotuki: avuntarve säännöllistä, vähintään viikoittain toistuvaa jossain määrin henkilökohtaisiin toimintoihin (liikkumiseen sisällä tai ulkona, pukeutumiseen, peseytymiseen, syömiseen, terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin tai puhetta korvaaviin kommunikaatiomuotoihin ja tiedonsaantiin varsinkin viittomakielisillä) liittyvää.

Korotettu hoitotuki: päivittäisen, aikaa vievän toisen henkilön avun tarve.

Ylin hoitotuki: avun, ohjauksen tai valvonnan tarve yhtämittaista, mutta ei kuitenkaan laitoshoitoa edellyttävää.

Lausuntolomake: Lääkärinlausunto C tai B, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. B-lausunto riittää, jos siinä on hoitotuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Lääkärinlausunnossa pitäisi olla myös vamman aiheuttama haitta-aste ja haittaluokka.

Lausunnossa huomioitavia seikkoja:

Hoitotuen myöntämisen ja määrän kannalta tärkeimmät lääkärin kannanotot liittyvät toimintakykyyn (C-lausunnon kohta 6), hoitoon ja kuntoutukseen (kohta 8), johtopäätöksiin (kohta 9): toimintakyvyn alentumiseen, avuntarpeeseen kohdassa 6 mainituissa toiminnoissa sekä avuntarpeen määrään (kuinka usein?) sekä sairauden ennusteeseen

Myös muut sairaudet vaikuttavat näkövammaisen itsenäiseen suoriutumiseen ja avuntarpeeseen.

Näkövamma vaikeuttaa yleisimmin mm. seuraavia henkilökohtaisia toimintoja:

• liikkuminen sisällä ja ulkona erityisesti vieraassa ympäristössä (ympäristö, valaistus, kyky käyttää liikennevälineitä)
• vaatteiden puhtauden tarkistaminen, hygienian hoitaminen (kynnet, ulkonäkö, parranajo, lääkkeet)
• ruokailu ja ruoanlaitto (esim. ruoan annostelu, ruoan käyttökelpoisuuden havaitseminen)
• siivous ja asiointi kodin ulkopuolella
• kommunikointi ja tiedonsaanti (varsinkin viittomakielisillä)
• kirjalliset tehtävät (mm. kirjoittaminen, lukeminen)

16 vuotta täyttäneen vammaistuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Se on tarkoitettu taloudelliseksi korvaukseksi, kun sairaus tai vamma aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Vammaistuen tasolla on merkitystä vammaisen ihmisen kuntoutuksen saannille, sillä korotetun tai ylimmän tuen saajat ovat oikeutettuja Kelan vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Kriteerit:

Tuki on tarkoitettu henkilölle, joka ei ole eläkkeellä ja hakijan toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä.

Perusvammaistuki: vamman aiheutettava olennaista haittaa ja vammasta tai sairaudesta johtuvia erityiskustannuksia vähintään perusvammaistuen verran kuukaudessa.

Korotettu vammaistuki: vamman aiheutettava huomattavaa haittaa.

Ylin vammaistuki: monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa päivittäinen toisen henkilön avun, ohjauksen tai valvonnan tarve.

Lausuntolomake: Lääkärinlausunto C tai B, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. B-lausunto riittää, jos siinä on hoitotuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Lääkärinlausunnossa pitäisi olla myös vamman aiheuttama haitta-aste ja haittaluokka.

Lausunnossa huomioitavia seikkoja:

Alle 16-vuotiaan vammaistuen tavoitteena on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen

lapsen selviytymistä jokapäiväisessä elämässä.

Kriteerit:

Tuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle lapselle. Tuen saaminen edellyttää, että sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään 6 kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen.

Perusvammaistuki: lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Korotettu vammaistuki: lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai vie päivittäin huomattavasti aikaa.

Ylin vammaistuki: lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta. Ylimpään vammaistukeen katsotaan olevan oikeus kaikilla vaikeasti kuulonäkövammaisilla ja kuurosokeilla lapsilla sekä alle 4-vuotiailla sokeilla lapsilla.

Lausuntolomake:

Lääkärinlausunto C tai B, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. B-lausunto riittää, jos siinä on vammaistuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.

Lausunnossa huomioitavia seikkoja:

- lapsen valvominen, ohjaaminen ja avustaminen arkipäivän toiminnoissa ja kotipiirin

ulkopuolella liikkumisessa

- liikkumistaidonohjaus

- lapsen käytössä olevien apuvälineiden käytöstä ja toimivuudesta huolehtiminen

- pistekirjoituksen opiskelu

- sosiaalisen kehityksen tukeminen

- harrastustoiminnan mahdollistaminen

- erityisjärjestelyt päiväkodissa ja koulussa

Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään 16 – 19-vuotiaille nuorille, joiden työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen ja parantaa siten hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kriteerit:

Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat vamman tai sairauden vuoksi olennaisesti heikentyneet. Toimintakyvyn tulee olla alentunut siten, että nuori tarvitsee tehostetun työkyvyn arvioinnin perusteella tehostettua kuntoutusta. Tämä tarkoittaa nuoren tarvetta erityisiin tukitoimiin opiskelun ja muun kuntoutuksen aikana. Erityisiä tukitoimia voivat olla esim. erityiskoulujen palvelut, ammatillisena kuntoutuksena opiskeluun myönnetyt apuvälineet, tulkkipalvelut tai henkilökohtaisen avustajan palvelut. Lisäksi edellytetään, että nuorelle on kotikunnassa huoltajien sekä asiantuntijoiden kanssa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma.

Lausuntolomake:

Kela järjestää ammatillista, vaikeavammaisten lääkinnällistä ja harkinnanvaraista kuntoutusta.

Kriteerit:

Henkilöllä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi ammatillista kuntoutusta, jos:

- asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan tai

- henkilön työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen.

Lausuntolomake: Lääkärinlausunto B, ei saa olla vuotta vanhempi

Lausunnossa huomioitavia seikkoja:

• kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma
• silmäsairauden/näkövamman ennuste
• visukset, näkökenttä sekä mahdollisesti haittaluokka/haitta-aste
• myös muut vammat/sairaudet kuten esim. kuulo- tai liikuntavamma on hyvä mainita
• miten näkövamma vaikuttaa työssä selviytymiseen, päivittäisiin toimiin ja elämään.
• onko tilanne muuttunut näkötilanteen ja/tai kuntoutustarpeen osalta ja miten?
• onko työssä selviytymisessä ongelmia, millaisia?
• tärkeää on todeta työkyvyttömyyden uhkan olemassa olo
• kuntoutuksen tavoite/tavoitteet (1-3 tavoitetta)
• perustelut esim. omaisen, tulkin tai avustajan tarpeelle

Esimerkkilauseita:

”Potilaan näkökyky vaikeuttaa omassa ammatissa toimimista/Potilas on menettänyt työkykynsä/Potilaalla on työkyvyn menettämisen uhka.”

”Potilaan näkötilanne on erittäin huono, eikä hän huonontuneen näkökyvyn takia selviä nykyisistä työtehtävistä”

”Potilaalle suositellaan ammatillista kuntoutusta/kuntoutustutkimusta työkyvyn ja työssä jatkamismahdollisuuksien/ammatillisten mahdollisuuksien selvittämiseksi sekä apuvälinetilanteen kartoittamiseksi”

Lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu henkilön toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Kriteerit:

Lääkinnällistä kuntoutusta järjestettäessä henkilöä pidetään vaikeavammaisena jos:

- hänellä on sairaudesta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve sekä

- edellä mainitussa kohdassa tarkoitettu haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella.

Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus saada työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi tarpeellista lääkinnällistä kuntoutusta, jos hän saa korotettua tai ylintä alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea alle 65-vuotiaana.

Lausunto/kuntoutussuunnitelmalomake:

Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen tulee perustua kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan Kelan lomakkeelle KU207. Suunnitelma laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä kuntoutujan kanssa vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Kuntoutussuunnitelma toimitetaan maksutta Kelalle. Kela on hyväksynyt joissakin tapauksissa lausunnoksi myös sairaalan sairauskertomus-lehden tai epikriisin.

Kuntoutussuunnitelmassa huomioitavia seikkoja:

• kuntoutujan toimintakyvyn kuvaus: Miten näkövamma vaikuttaa kuntoutujan päivittäisiin toimiin ja elämään? Mitä apuvälineitä on käytössä? Onko puutteita käytön osaamisessa? Toiminnallisen näkökyvyn tilanne: Hämärä/pimeä, liikkuminen tutussa ja vieraassa ympäristössä, kuinka vuodenajat vaikuttavat liikkumiseen ja näkemiseen, kulkuvälineillä liikkuminen, tasoerojen huomaaminen, selvitys suuntausnäöstä (henkilö, jolta puuttuu suuntausnäkö ei voi näkönsä turvin orientoitua vieraassa tilassa). Kuntoutujan kulttuuritaustan huomioiminen (maahanmuuttajiin liittyvät erityisasiat esim. kieli). Perustelut esim. omaisen, tulkin tai avustajan tarpeelle

• kuntoutuksen tavoite (1-3 tavoitetta); keskeistä kuntoutujan ja perheen sitoutuminen suunnitelman tavoitteisiin

• kuntoutussuunnitelman sisältö: luetellaan eri kuntoutusmuodot (terapiat, yksilölliset kuntoutusjaksot) lukumäärät, kestot ja perustelut sekä kuvaus, miten eri toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan työ- tai toimintakyvyn tavoitteiden saavuttamiseen. Perustelut myös omaisen, koko perheen, tulkin tai avustajan tarpeelle.

• seuranta; suunnitelman seurantataho, seurannan aikataulu ja kuntoutussuunnitelman tarkistamisajankohta.

• laatimiseen osallistujat; kuntoutuja, omainen ja moniammatillinen työryhmä

  Esimerkkilauseita:

”Potilaan näkövammautuminen on aiheuttanut elämänmuutoksia ja nostanut esiin sopeutumishaasteita, joten hänelle suositellaan psykososiaalista kuntoutusjaksoa Näkövammaisten Keskusliitossa. Tämä lääkärinlausunto toimii samalla potilaan kuntoutussuunnitelmana seuraavan kahden vuoden ajan”

”Potilas tarvitsee tukea elämänhallintaan ja sopeutumista vamman aiheuttamaan tilanteeseen, joten potilaalle suositellaan sopeutumisvalmennuskurssia Näkövammaisten Keskusliitossa. Puolison osallistuminen omaisten jaksolle tukee potilaan kuntoutumista.”

”Potilaalla on etenevä vaikea silmäsairaus ja hänen näkökykynsä tulee heikkenemään seuraavien vuosien aikana, joten potilaalle suositellaan Näkövammaisten Keskusliiton peruskuntoutuksen jaksokokonaisuutta, joka toteutetaan 1 – 3 vuoden aikana.”

”Potilaalle suositellaan peruskuntoutuksen arviointijaksoa, jonka tavoitteena on näkövammaistaitojen opettelu (arkipäivän askareiden itsenäinen suorittaminen, liikkuminen, atk-taidot, pistekirjoituksen alkeiden opettelu sekä vertaistuen saaminen.”

”Potilaalle on aikaisempien kuntoutusjaksojen päätteeksi suositeltu kuntoutusjaksoa, joka painottuisi kädentaitoihin ja kommunikaatiotaitoihin. Suosittelen kuntoutusjakson myöntämistä potilaalle”

ks. esimerkkilauseita myös kohdasta Apuvälineet s. 16.

Kriteerit: Ks. kohdasta Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit s. 13.

Lausuntolomake: Lääkärinlausunto, ei saa olla vuotta vanhempi

Lausunnossa huomioitavia seikkoja: Ks. kohdassa Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus/Lausunnossa huomioitavia seikkoja s. 14.

Esimerkkilauseita:

Näkövammaisten apuvälineet ovat pääsääntöisesti osa lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälineitä myönnetään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälinepalveluun kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä myönnettäessä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2010 antamia valtakunnallisesti yhteneviä apuvälineiden myöntämisen perusteita.

Tyypillisiä näkövammaisten apuvälineitä ovat:

• terveyskeskuksen myöntämät mm. valkoiset kepit, puheohjelmat matkapuhelimiin, digisanelimet sekä erilaiset pienapuvälineet kotiaskareisiin.
• keskussairaalan myöntämät optiset apuvälineet kuten silmälasit, suurennuslasit ja kiikarit, opaskoirat, pistekirjoituskoneet, lukutelevisiot, atk-apuvälineet kotiin, silmäproteesit ja kohotasot.
• Kelan myöntämät vaativat ja kalliit apuvälineet työhön ja opiskeluun
• poikkeustapauksissa apuvälineitä voidaan myöntää vammaispalveluna mm. harrastusvälineet (esim. tandempyörä) jakodinkoneet (esim. puhuva vaaka, mikroaaltouuni).

Lausuntolomake:

• terveyskeskus: lääkärinlausunto
• keskussairaala: lääkärinlausunto tai lähete yksityiseltä puolelta
• Kela: lääkärinlausunto B

Lausunnossa huomioitavia seikkoja:

• henkilön pitää olla näkövammainen (WHO:n luokitus)
• lyhyt kuvaus siitä, miten apuväline helpottaa näkövammaisen elämän hallintaa (päivittäisiä toimia), työtä tai opiskelua

Esimerkkilauseita:

”Potilas pystyy lukemaan mustavalkoista tekstiä ainoastaan suurennuslasin/lukutelevision avulla”

”Potilas lukee x-kertaa suurentavalla suurennuslasilla x cm:n etäisyydeltä esim. sanomalehtitekstiä”

”Potilas tarvitsee itsenäiseen liikkumiseen valkoisen kepin/opaskoiran”

”Potilas tarvitsee kirjoittamiseen ja tiedon hallintaan (esim. sanomalehtien luku) tietokonetta siihen liittyvine apuvälineineen”

”Potilas tarvitsee apuvälineen voidakseen vähentää näkövamman aiheuttamia tiedonsaantiongelmia.”

Verotuksen invalidivähennykseen on oikeus, jos pysyvän vamman tai sairauden haitta-aste on vähintään 30 prosenttia. Invalidivähennyksen saamiseksi on liitettävä veroilmoitukseen lääkärinlausunto, josta ilmenee pysyvä haitta-aste ja sen alkamisajankohta.

Poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai hänen kuljettamistaan varten vammaisen pysäköintiluvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että näöntarkkuus on paremmassa silmässä arvioitu enintään arvoon 0,1 tai että näöntarkkuus on näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähintään tapaturmavakuutuslain haittaluokan 17 mukainen (haitta-aste vähintään 85 prosenttia). Vapaamuotoinen lausunto riittää, kun siitä ilmenee haittaluokka (haitta-aste ei riitä).

Näkövammaiskortin voi saada näkövammainen, jonka näkövammasta aiheutuva haitta-aste on vähintään 50 %. Haitta-aste on todistettava lääkärintodistuksella (myös kuntoutusohjaajan antama todistus käy). Näkövammaiskortin myöntämisestä vastaavat Näkövammaisten Keskusliitto ry,Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf ja Näkövammaiset Lapset ry.

Ns. yleisen oppivelvollisuuden (9v) lisäksi toteutetaan esi- ja perusopetuksessa ns. pidennettyä oppivelvollisuutta (11v) vaikeavammaisten lasten kohdalla. ”Mikäli perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin eli 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta”.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Tämä edellyttää päätöstä pidennetystä oppivelvollisuudesta. Päätös tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset, heitä ovat mm. näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

Huoltaja anoo tarvittaessa opetustoimelta pidennettyä oppivelvollisuutta. Liitteeksi tarvitaan asiantuntijalausunnot näkövammasta ja sen vaikeusasteesta (tavallisimmin lääkäriltä vapaamuotoinen näkövammalausunto ja ohjaavalta opettajalta pedagoginen suositus).

Huoltaja saattaa tarvita opetustoimea varten lapsen vamman perusteella lääkärin vapaamuotoisen lausunnon koskien esim. henkilökohtaista apua, koulukuljetuksia tai oppimisympäristön valaistus- ja muutostöitä.

Ajokortin hakijan on käytävä lääkärintarkastuksessa, jolla varmistetaan, että hänellä on moottoriajoneuvojen kuljettamiseen tarvittava näkökyky. Silmälääkärin tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota näön tarkkuuteen, näkökenttään ja eteneviin silmäsairauksiin. Henkilöauton ajokorttia haettaessa tai ajokorttia uudistettaessa näön tarkkuuden on oltava vähintään 0.5. Näön tarkkuuden ja näkökenttäpuutosten osalta ajokorttivaatimuksiin ei voida tehdä poikkeuksia.

Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille, kun kuljettajan terveydentila on muuttunut pysyvästi niin, ettei hän enää täytä ajoluvan terveysvaatimuksia ja tästä syystä vaarantaa olennaisesti liikenneturvallisuutta.

Mopon kuljettamiseen vaaditaan vähintään mopokortti niiltä henkilöiltä, jotka ovat syntyneet vuonna 1985 tai sen jälkeen. Näön tarkkuuden on oltava vähintään 0.5.

Näkövammaisten Keskusliitto ry:

aluesihteerit/vaihde 09 396 041

www.nkl.fi/aluesihteerit

kuntoutus/vaihde 09 396 041

www.nkl.fi/kuntoutus

aluesihteerit/040 7780 299

www.kuurosokeat.fi

Keskussairaaloiden sosiaalityöntekijät ja näkövammaisten kuntoutusohjaajat