Pistekirjoituksen ohjauksen merkitys
Pistekirjoituksen ohjauksen sisältö
Pistekirjoituksen ohjauksen järjestämisvelvoitteet lainsäädännössä
Kriteerit hyvälle pistekirjoituksen ohjaukselle
Pistekirjoituksen ohjauksen merkitys
Luku- ja kirjoitustaito on kansalaisen perustaito. Näkövammaiselle henkilölle, joka ei näe lukea, pistekirjoitus mahdollistaa luku- ja kirjoitustaidon. Pistekirjoitustaito on tarpeen niin työssä, opiskelussa kuin jokapäiväisissä arkiaskareissakin. Pistekirjoitustaito parantaa toimintakykyä sekä itsenäisen selviytymisen ja omaehtoisen elämän mahdollisuuksia. Tietotekniikan sovellukset (esim. pistenäyttö, pistetulostin) ovat monipuolistaneet pistekirjoituksen käyttömahdollisuuksia. Myös sen tuottaminen on helpottunut.
Pistekirjoitustaito turvaa myös perustuslain 10 §:ssä säädetyn kirjesalaisuuden. Riippuvuus toisten lukuavusta vähenee, kun itse voi lukea ja kirjoittaa. Perustuslaissa lainsäätäjä on myös kantanut huolta aistivammaisten tulemisesta ymmärretyiksi ja halunnut lainsäädännöllä taattavaksi tarvittavan tulkitsemis- ja käännösavun (17§). Hallintomenettelylaissa säädetäänkin viranomaisille velvollisuus huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä viranomaisaloitteisissa asioissa sekä erityisestä syystä muulloinkin (22 §).
Tässä suosituksessa keskitytään aikuisten näkövammaisten henkilöiden pistekirjoituksen ohjauksen järjestämiseen. Näkövammaisten lasten pistekirjoituksen oppiminen tapahtuu osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja siitä vastaa lapsen oma koulu näkövammaisten koulujen tuella.
Pistekirjoituksen ohjauksen sisältö
Pistekirjoituksen ohjaus sisältää sekä lukemisen että kirjoittamisen (koneella ja/tai taululla ja pistimellä) opettamisen. Yksilöllisten tarpeiden mukaan ohjaukseen sisältyy myös pistekirjoituksen erilaisten sovellutusten harjoittelu ja apuvälineiden käytön ohjaus.
Tarve pistekirjoituksen opiskeluun aikuisiässä voi syntyä eri tavoin. Henkilö saattaa menettää näkönsä äkillisesti tai jo pitempään näkövammaisena olleen henkilön näkötilanne muuttuu niin, että pistekirjoituksen opiskelu tulee ajankohtaiseksi. Henkilö on myös saattanut opiskella pistekirjoitusta jo aiemmin, mutta taito on käyttämättömänä ruostunut. Motivaatio taidon uudelleen hankkimiseen herää esimerkiksi näkötilanteen heikentymisen vuoksi. Tavoitteet pistekirjoituksen opiskelussa ovat yksilölliset. Niihin vaikuttavat ikä, elämäntilanne, näkökyky ja toimintaympäristö. Lähtökohtana on toiminnallinen lukutaito: mihin juuri tämä henkilö tarvitsee taitoa. Onko tavoitteena kirjojen sujuva lukeminen vai pienten muistiinpanojen ja merkkausten tekeminen.
Pistekirjoituksen ohjauksen järjestämisvelvoitteet lainsäädännössä
Pistekirjoituksen ohjaus on osa kansaneläkelaitoksen, julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vakuutusyhtiöiden näkövammaisille ihmisille kustantamia kuntoutuspalveluja. Pistekirjoituksen ohjauksen järjestäminen sisältyy kunkin kuntoutuspalvelujen rahoittajan toimintaa määrittelevään lainsäädäntöön.
Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisilla näkövammaisten sopeutumisvalmennuskursseilla pistekirjoituksen ohjaus on osa kuntoutusohjelmaa. Näitä kursseja järjestävät mm. Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Finlands Svenska Synskadade r.f. Erityisille Näkövammaisten Keskusliiton järjestämille pistekirjoituskursseille voi myös hakea Kelan kuntoutuslain nojalla. (KKL 2, 3 ja 4 §.)
Julkinen terveydenhuolto voi järjestää pistekirjoituksen ohjausta lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaisesti (3 § 2 mom. 5 kohta). Osa keskussairaaloista järjestää esimerkiksi omia sopeutumisvalmennuskurssejaan, joilla pistekirjoitus on osa kuntoutusohjelmaa. Sosiaalihuollossa pistekirjoituksen ohjausta voidaan kustantaa osana vammaispalvelulainsäädäntöön sisältyvää sopeutumisvalmennusta (VpL 8 §, VpA 15 §). Yksilötasolla pistekirjoituksen ohjauksen tarve on selvitettävä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmissa.
Vakuutusyhtiöt voivat korvata pistekirjoituksen ohjausta omien erityislakiensa perusteella. Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki velvoittavat korvaamaan pistekirjoituksen ohjauksen työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamissa tilanteissa. Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säätelee puolestaan liikennevahinkojen vuoksi tarvittavan pistekirjoituksen ohjauksen kustannusten korvaamista. Sotilasvammojen aiheuttamiin pistekirjoituksen ohjaustarpeisiin vastaa Valtiokonttori.
Pistekirjoituksen ohjaus voidaan toteuttaa joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti erityisillä pistekirjoituskursseilla taikka osana näkövammaisten sopeutumisvalmennusta. Jyväskylän näkövammaisten koulu, Svenska skolan för synskadade sekä Arlainstituutti järjestävät pistekirjoituksen ohjausta osana omaa opetustaan.
Kriteerit hyvälle pistekirjoituksen ohjaukselle
Kuntoutustarpeen ilmetessä näkövammaiselle henkilölle on tiedotettava mahdollisuuksista hakea pistekirjoituksen ohjausta. Viranomaisten ja muiden kuntoutuksen järjestämisestä vastaavien on myös huolehdittava tarvittavan pistekirjoituksen ohjauksen toteuttamisesta. Hakemukset ohjauksen saamiseksi on käsiteltävä viivytyksettä, jotta perustuslain 21§:ssä säädetty oikeus saada päätökset tarvittaessa tuomioistuimen käsiteltäväksi voisi toteutua.
Sopeutumisvalmennuskurssien aikana ei useinkaan ole mahdollista oppia riittävää pistekirjoitustaitoa, sillä kuntoutusohjelmaan sisältyy lisäksi monien muiden näkövammaistaitojen opettelua ja näkövammaisena elämiseen liittyvien asioiden läpikäymistä. Usein tarvitaankin lisäohjausta yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti.
Pistekirjoituksen yksilöllisen ohjauksen alkaessa laaditaan ohjaussuunnitelma, josta ilmenee mahdollinen aiempi pistekirjoituksen opiskelu ja nykyisten taitojen taso, ohjauksen tavoitteet sekä sisällöt ja tarvittava tuntimäärä ja kustannusarvio. Suunnitelma toimitetaan ohjauksen järjestämisestä vastaavalle taholle.
Luku- ja kirjoitustaidon uudelleen oppiminen tuntoaistiin perustuvalla menetelmällä vaatii perusteellista ja monipuolista harjoitusta sekä riittävää ohjausta. Pistekirjoitustaidon oppiminen edellyttää tuntoaistin tehokasta käyttöä. Pistekirjoituksen ohjauksen alussa paneudutaankin käsien ja tuntoaistin käytön harjaannuttamiseen erilaisten kohomateriaalien avulla.
Pistekirjoituksen ohjaus sisältää perusmerkistön opettelun: kirjaimet, numerot ja yleisimmät välimerkit. Asiakkaan tarpeen mukaan perehdytään myös erikoismerkistöihin. Ohjauksessa painotetaan hyvää kahden käden lukutekniikkaa sekä hyviä, rentoja luku- ja kirjoitusasentoja. Aikuisen henkilön ollessa kyseessä, on mielekkään ja kiinnostavan lukumateriaalin merkitys tärkeä. Se motivoi myös itsenäiseen harjoitteluun. Mahdollisimman pian on syytä päästä myös pistekirjoituksen käytännön sovellutuksiin kunkin omien tarpeiden mukaan: pakkaus- ja muut kodin merkinnät, muistiinpanot jne.
Pistekirjoituksenohjaaja ei ilman asiakkaan suostumusta saa paljastaa ohjauksen aikana tai ohjaukseen liittyen tietoonsa saamia asiakasta koskevia seikkoja. Asiakkaan kanssa tulee käydä palautekeskustelu ohjauksen päättyessä. Tarvittaessa laaditaan myös kirjallinen palaute, joka annetaan tiedoksi ohjauksen järjestämisestä vastaavalle taholle ja /tai asiakkaalle. Mahdolliset jatkosuositukset pistekirjoituksen ohjauksesta tehdään perustellun tarpeen mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Kun pistekirjoituksen opiskelu ja käyttö on näkövammaiselle henkilölle tarpeen, tulee hänelle myöntää pistekirjoituskone. Vapaa-ajan toiminnoissa tarvittava pistekirjoituskone kuuluu keskussairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen maksuttomiin apuvälinepalveluihin, jos sitä ei voida myöntää esimerkiksi em. vakuutuslakien perusteella. Julkisen terveydenhuollon hylkäävän apuvälinepäätöksen voi saattaa hallintolainkäyttölain mukaisena hallintoriita-asiana hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Työssä ja opiskelussa tarvittava pistekirjoitusvälineistö kuuluu puolestaan Kelan kustantamiin vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Hylkäävästä päätöksestä voi valittaa tarkastuslautakuntaan, jonka päätöksestä on valitusoikeus vakuutusoikeuteen.
Pistekirjoitusohjaajat
Pistekirjoituksen opetuksesta vastaavia henkilöitä työskentelee eri ammattinimikkeillä näkövammaisten kouluissa, Arlainstituutissa ja Näkövammaisten Keskusliitossa. Lisäksi eri puolilla maata toimii alueellisia pistekirjoitusohjaajia free lancer -pohjaisesti. Ohjaajaverkostoa ylläpitää ja koulutuksesta vastaa Näkövammaisten Keskusliitto ry.
Lainsäädäntö
Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991)
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987).
Hallintolainkäyttölaki (586/1996).
Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/1991).
Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (626/1991).
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).
Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (625/1991.
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987).
Maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuslaki (1026/1981).
Sotilasvammalaki (404/48).
Suomen perustuslaki (731/1999).