Pe­ru­so­pe­tus 2020 – Ylei­set val­ta­kun­nal­li­set ta­voit­teet ja tun­ti­ja­ko

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksensä Perusopetus 2020 – Yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako –työryhmämuistiosta.

Työryhmä on laatinut ehdotuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi sekä perusopetuksen uudistamisen painopisteiksi. Esitys mm. ehdottaa oppilaan perusopetuksen aikaista vähimmäistuntimäärää korotettavaksi neljällä vuosiviikkotunnilla. Oppiainekokonaisuuksia on esityksen mukaan kuusi: Kieli ja vuorovaikutus, Matematiikka, Ympäristö, luonnontieto ja teknologia, Yksilö, yritys ja yhteiskunta, Taide ja käsityö sekä Terveys ja toimintakyky.

Näkövammaisten Keskusliitto ei ota kantaa vähimmäistuntimäärien korottamiseen eikä oppiainekokonaisuuksien sisältöihin. Lausunnossaan Näkövammaisten Keskusliitto kiinnittää opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota näkövammaisten oppilaiden kannalta keskeisiin asioihin ja näkövamman vaikutukseen perusopetukseen liittyvissä asioissa.

Esi- ja perusopetusta rahoitetaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimana että valtiovarainministeriön hallinnoiman kuntien ikäluokkapohjaisen valtionosuuden kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hallinnoimastaan rahoituksesta opetuksenjärjestäjäkohtaisesti. Rahoitus perustuu oppilasmääriin ja oppilasta kohti vahvistettaviin yksikköhintoihin.

Suurin osa näkövammaisista oppilaista on otettu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin heitä koskeva lisärahoitus sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman rahoituksen piiriin. Näkövammaisten Keskusliitto pitää hyvänä, että vuoden 2010 alusta tehdyssä valtionosuusuudistuksessa säilytettiin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden lisärahoitus. Rahoitusta ei kuitenkaan ole korvamerkitty, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevasta näkövammaisesta oppilaasta maksettava lisärahoitus käytetään kyseisen oppilaan tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien toteuttamiseen. Näkövammaisen oppilaan tarvitsemia palveluja ja tukitoimia ovat esim. apuvälineet, soveltuvassa muodossa olevat oppimateriaalit, koulunkäyntiavustaja sekä valtion näkövammaisten erityiskoulun tarjoama tuki oppilaalle ja opettajalle.

Työryhmä ei esitä muutoksia lisäopetuksen erityisiin tavoitteisiin. Se kuitenkin korostaa lisäopetuksen mahdollisuuden tärkeyttä jokaisen opetuksenjärjestäjän toiminnan piirissä ja järjestäjien yhteistyönä toteutettuna. Lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuoren valmiuksia uravalintaan, parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin sekä edistää elämänhallintataitoja.

Erityisesti näkövammaisille nuorille suunnattua lisäopetusta järjestetään Jyväskylän näkövammaisten koulussa, joka on valtion erityiskoulu. Yleisten lisäopetuksen tavoitteiden ohella Jyväskylän näkövammaisten koulun lisäopetuksessa painotetaan näkövammaisten erityistaitoja, joita ovat mm. apuvälineiden käyttö, liikkumistaito, itsenäisen elämän taidot ja sosiaaliset taidot. Jos näkövammaisen nuoren lisäopetuksen tavoitteena on nimenomaan opiskeluvalmiuksien parantaminen, näkövammaistaitojen vahvistaminen on oleellinen osa tavoitetta. Tätä tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa kotikunnan järjestämässä lisäopetuksessa.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää välttämättömänä, että näkövammaisella nuorella on tosiasiallinen mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen Jyväskylän näkövammaisten kouluun. Tällä hetkellä tämä mahdollisuus ei kaikissa kunnissa toteudu.

Erityisopetusta koskeva uudistus tulee voimaan vuoden 2011 aikana. Uudistus muuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä sekä tukea koskevaa terminologiaa.

Näkövammaiset oppilaat ovat tulevaisuudessakin pääsääntöisesti erityisen tuen piirissä, jonka lisäksi heille on tehty päätös pidennetystä oppivelhollisuudesta. Erityisen tuen päätös on perusteltua tehdä suoraan ilman yleisen ja tehostetun tuen vaihetta siten kuin uudessa perusopetuslain 17 §:n 4 momentissa säädetään.

Työryhmä korostaa useassa kohdassa tieto- ja viestintäteknologian käytön lisäämistä ja laajempaa hyödyntämistä. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että tieto- ja viestintäteknologian käytössä on paneuduttava sen esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Näkövammaisilla oppilailla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei esteettömyyttä nosteta keskeiseksi kysymykseksi.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on lisääntynyt myös kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, etteivät näkövammaiset vanhemmat saa jäädä kehityksen ulkopuolelle. Myös kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvässä tietotekniikassa esteettömyyden toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Työryhmän näkemyksen mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on luoda vahva pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle, ohjata oppilasta kehittämään matemaattista ajatteluaan ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oppimaan yleisimmin käytetyt ratkaisumenetelmät. Työryhmä esittää, että tulevaisuudessa on vahvistettava algebran ja geometrian osuutta, prosenttilaskua ja tilastomatematiikkaa.

Työryhmä esittää, että oppilaanohjaus sijoitetaan oppiainekokonaisuuteen Yksilö, yritys ja yhteiskunta. Oppilaanohjauksen tehtävänä on mm. tukea nuoren koulutus- ja ammatinvalintaprosessia perusopetuksen eri vaiheissa sekä jatko-opintoihin hakeutumisessa.

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että näkövammaisista pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista maksettava lisärahoitus kohdennetaan kunnissa näiden oppilaiden tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien toteuttamiseen. Näkövammaisen oppilaan oppioikeuden toteutuminen edellyttää asianmukaista palvelujen ja tukitoimien järjestämistä. Lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että näkövammaisilla nuorilla on kotikunnasta riippumatta tosiasiallinen mahdollisuus heidän tarpeitaan parhaiten vastaavaan lisäopetukseen. Tieto- ja viestintäteknologian käytössä Näkövammaisten Keskusliitto vaatii esteettömyyden toteutumista.

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että sokeiden oppilaiden matematiikan opetuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota visuaalisiin havaintoihin tai piirtämiseen perustuvien oppisisältöjen toteuttamiseen. Taito- ja taideaineiden opetuksessa näkövammaisten oppilaiden osallistuminen on tasa- arvokysymys. Näkövammaisella oppilaalla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus laadukkaaseen oppilaanohjaukseen ja mm. kiinnostustensa mukaiseen työelämään tutustumiseen.

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja