Nä­kö­vam­mais­ten kir­jas­to­pal­ve­lu­ja ei saa yk­si­tyis­tää

Nä­kö­vam­mais­ten Kes­kus­liit­to ry:n kan­na­not­to 2.3.2011

Näkövammaisten Keskusliitto vastustaa opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen ehdotusta siirtää Celia - Näkövammaisten kirjasto yhdistyksen ylläpidettäväksi (Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja –rakenteesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:6).Celia – Näkövammaisten kirjasto on säilytettävä valtion ylläpitämänä ja sen rahoitus on turvattava valtion budjetista. Celia ei tuota vain kaunokirjallisuutta, vaan palvelee myös mm. koululaisia ja opiskelijoita.Selvityshenkilöiden esityksiä ei saa sellaisenaan sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan.

Perustelut

Selvityshenkilöt toteavat, että ”Celian palvelut ovat asiakkaille tärkeitä ja tarpeellisia, mutta niiden tuottaminen valtion organisaatiossa ei ole perusteltua. Tarkoituksenmukaisinta olisi siirtää toiminta yhdistyksen ylläpidettäväksi. Luonteva vaihtoehto voisi olla Näkövammaisten keskusliitto ry taikka jokin muu olemassa oleva tai perustettava näkövammaisten etuja ajava yhdistys.”

Näkövammaisten Keskusliitto pitää työryhmän perustelua yksipuolisena. Kirjastopalveluissa on kyse perusoikeuksista, joiden toteutumisessa näkövammaiset ja muut lukemisesteiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Näkövammaisia ja muita lukemisesteisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan muihin kansalaisiin nähden, joiden kirjastopalveluista vastaa julkinen sektori. Näin tulee olla myös näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten kohdalla. Kyseessä on pieni ryhmä, joten ainoa järkevä tapa palvelujen tuottamiselle on niiden keskittäminen.

Selvityshenkilöt toteavat, että "Palvelutehtäviä voidaan osoittaa myös yksityisoikeudellisen yhdistyksen järjestettäväksi esimerkiksi silloin, kun on kyse yhdelle tai useammalle intressiryhmälle tarjottavasta palvelusta tai yleishyödyllisistä niin sanotuista kolmannen sektorin palveluista. Esimerkkejä ministeriön toimialalla toimivista yhdistyksistä, joille on muodostunut erityinen yhteiskunnallinen asema, ovat Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU), Suomen Olympiakomitea ry ja Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. Yhdistyksille on annettu myös julkista vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, kuten julkisen rahoituksen jakamista. Yhdistysten käyttö julkisten tehtävien hoitamisessa on kuitenkin harkittava tarkasti, sillä yhdistystoiminta on usein lähellä edunvalvontaa, joka voi olla vaikeasti sovitettavissa julkisen tehtävän hoitamiseen. Valtion mahdollisuudet vaikuttaa yhdistykseen ja valvoa sen toimintaa ovat rajoitetut."

Celian palveluissa ei ole kyse rahoituksen jakamisesta, vaan erityistä asiantuntemusta edellyttävästä palvelukokonaisuudesta. Tämä asiantuntijuus korostuu erityisesti tietoyhteiskunnassa. Näkövammaisten Keskusliiton mielestä tämän toiminnan on oltava valtion ohjauksessa ja valvonnassa, lakisääteistä toimintaa.

Selvityshenkilöt toteavat, että ”Hallinnonalan tuottavuusohjelman 2012 - 2015 mukaiset henkilötyövuosien vähennystavoitteet toteutetaan kokonaisuudessaan tämän esityksen mukaisilla toimintojen muutoksilla. Samalla muiden virastojen osalta voidaan luopua vuosille 2012-2015 esitetyistä vähentämistavoitteista.”

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä on todella arveluttavaa, että heikentämällä yhteiskunnan heikompiosaisten asemaa, pelastetaan valtion muut virastot leikkauksilta.

Oikeus sivistykseen ja kulttuuriin

Kansalaisten sivistykselliset oikeudet on turvattu perustuslain 16 §:ssä. Tähän viitaten Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan on kirjattu kirjasto- ja tietopalvelujen tarjontaan liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi kulttuuri ja vapaa-aika on yksi ohjelman kärjistä.

Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan, mutta ratifiointi on vielä kesken. Sopimuksen 30 artikla käsittelee oikeutta osallistua yhdenvertaisesti kulttuurielämään (sisältäen kirjastopalvelut) ja 21 artikla mm. tiedonsaantia.

Lopuksi

Celia -Näkövammaisten kirjasto on yksi keskeisimmistä näkövammaisten palvelulaitoksista. Näkövammaisten Keskusliitto pitää välttämättömänä, että valtio ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat jatkossakin keskeisesti vastuussa näkövammaisten kirjastotoiminnasta, sen kehittämisestä ja rahoituksesta.

Näkövammaisten ja lukemisesteisten kirjastopalvelujen kehitys on ollut huomattavaa. Celia on digitalisoinut äänikirjat ja kirjastojärjestelmät. Nyt kehitys kulkee kohti verkkokirjastoa. Kehityksen jatkuvuus ja palvelujen laatutaso on turvattava toimintaedellytyksiä heikentämättä.

Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 (Opetusministeriön julkaisuja 2009:32) mukaan kirjasto toteuttaa ja vahvistaa, perusopetuksen ohella, perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia.

Julkinen valta turvaa parhaiten kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet ylläpitämällä laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluja. Näkövammaisten Keskusliitto edellyttää, että tämä toteutuu myös näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten kohdalla.

NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Esko Jantunen Mauno Lehtinen
puheenjohtaja toimitusjohtaja

Jakelu

opetusministeri Henna Virkkunen
kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin
kansliapäällikkö Harri Skog
ylijohtaja Håkan Mattlin
johtaja Rauno Anttila
valtiosihteeri Heljä Misukka
valtiosihteeri Marcus Rantala
toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre/RAY
Celia –kirjaston johtaja Marketta Ryömä
kansanedustajat