Allekirjoittaneet sosiaali- ja terveysjärjestöt vaativat:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ei saa nostaa kohtuuttomasti.
- Lääkkeiden ja kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksut on yhdistettävä ja yhteinen maksukatto on toteutettava ennen mahdollisia asiakasmaksujen korotuksia.
- Takautuvia indeksikorotuksia ei saa liittää asiakasmaksuihin.
- Mikäli indeksikorotuksia liitetään asiakasmaksuihin, on myös sosiaaliturvajärjestelmän etuuksiin tehtävä indeksikorotukset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistusta käsitellään tänä keväänä hallituksessa, valiokunnissa ja eduskunnassa. Se tulee presidentin esittelyyn 11.4.2008. Allekirjoittaneet sosiaali- ja terveysjärjestöt kantavat vakaavaa huolta siitä, että sirpaleisesti toteutettu maksu-uudistus lisää edelleen pitkäaikaissairaiden taloudellista ahdinkoa entisestään.
Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä esitti marraskuussa 2007 hallitukselle, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan. Ministeriryhmän esityksen mukaan korotus merkitsisi takautuvina indeksikorotuksina asiakasmaksujen kertaluontoista korotusta keskimäärin 16,6 % ja hammashoidon osalta peräti 19,7 %:n korotusta. Tarkoituksena on, että korotukset tulevat voimaan 1.8.2008.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt eivät hyväksy asiakasmaksujen kohtuutonta korotusta. Ehdotetut korotukset lisäisivät kiistatta taloudellista epätasa-arvoisuutta muun väestön ja pitkäaikaissairaiden välillä. On kansalaisten perusoikeuksien vastaista toteuttaa asiakasmaksujen indeksikorotuksia takautuvasti ja epäoikeudenmukaista jättää sosiaaliturvaetuudet vastaavana aikana ilman indeksikorotuksia. On nurinkurista toteuttaa ennen maksukattouudistustyötä asiakasmaksujen korotus.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mielestä maahan on todella
saatava Hallitusohjelman mukainen, ?nykyistä
oikeudenmukaisempi maksukattojärjestelmä paljon palveluja ja
lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi ja että asiamaksut
eivät johda epätarkoituksenmukaisiin hoitovalintoihin?.
Sosiaalipoliittisen ministeriryhmän esityksen pohjalta tämä ei
näin onnistu.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt pyytävät Teitä vaikuttamaan,
että maksu-uudistustyötä jatketaan niin, että saadaan
tyydyttävä kokonaisratkaisu.
Esitykset perusteluineen
Pienituloiset, työelämän ulkopuolella oleva pitkäaikaissairaat uudistuksen keskiöön
Terveydenhuollon maksukatot hillitsevät asiakkaan kustannuksia, mutta hajanaisena järjestelmänä eivät tee sitä riittävän tehokkaasti. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa korkeimpia koko Euroopassa. Sosiaalipoliittisen ministeriryhmän esityksen mukaisen uudistuksen myötä Suomi saisi kyseenalaisen ykkössijan asiakasmaksujen perijänä.
Vuonna 2001 noin 12000 kotitalouden maksukyvystä vähintään 40 % hupeni terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Maksut kohdistuvat pääasiassa pienituloisiin kotitalouksiin.
Suomessa on kaksikanavainen perusterveydenhuolto;
työterveyshuollon asiakkaita ei maksujen korotus koske. Sitä
vastoin se koskee erityisesti pienituloisia, työelämän
ulkopuolella olevia pitkäaikaissairaita, joille
terveydenhuollon asiakasmaksut kasaantuvat.
Lääkkeiden maksukatto ja kunnallinen terveydenhuollon
maksukatto on yhdistettävä ja yhdistetty maksukatto on saatava
toimivaksi
ennen asiakasmaksujen korotusta
Ministeriryhmän esityksen mukaan paljon palveluja käyttävien asema turvataan sillä, ettei omavastuuosuuksia esitetä korotettavaksi. Tämä on asiakkaiden kannalta hyvä asia, mutta ei riittävä turvaamaan paljon palveluja käyttävien asiakkaiden asemaa. Paljon sairastavien vuosittainen lasku on edelleen korkea. Monen käyttäjän lääke- ja asiakasmaksukulut jäävät alle maksukattojen, koska ne eivät ulotu erillisiin maksukattoihin.
Kohtuullista olisi, että vihdoinkin jo toista kertaa hallitusohjelmassa oleva maksukattojen järkeistäminen toteutuisi. Tarvitaan yksi yhtenäinen maksukatto lääkkeille ja terveyspalveluille.
Maksuja ei saa korottaa ennen toimivaa yhtenäistä maksukattoa.
Ajatus takautuvasta asiakasmaksujen indeksikorotuksesta on hylättävä
Maksuja ehdotetaan korotettavaksi vuoden 2002 tasolle. Indeksikorotus lasketaan takautuvasti. Järjestöt pitävät kohtuuttomana maksujen indeksikorotusten takautuvaa mallia. Pitkäaikaissairaat eivät koe maksaneensa liian vähän hoidoistaan vuosina 2002 ? 2007. Tutkimuksen mukaan väestöryhmien väliset terveyserot ovat jopa kasvaneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä noin 50 % yleisempiä kuin ylimmissä ryhmissä.
Järjestöt ovat sitä mieltä, että on kansalaisten
perusoikeuksien vastaista toteuttaa asiakasmaksujen
indeksikorotuksia takautuvasti. Tähän eivät potilaat ole
voineet varautua ja korotus on kohtuuton maassa, jossa lain
mukaan jokaisella on oikeus sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Mikäli asiakasmaksujen korotus toteutetaan, indeksikorotus on sidottava sosiaaliturvan vastaaviin indeksikorotuksiin
Esityksen mukaan asiakasmaksut sidotaan sosiaali-
terveydenhuollon indeksiin. Asiakasmaksuja maksavat eniten
pienituloiset pitkäaikaissairaat, jotka ovat työelämän
ulkopuolella. Näistä ihmisistä huomattava osa tarvitsee
sosiaaliturvajärjestelmän tukea. On epäoikeudenmukaista jättää
sosiaaliturvaetuudet vastaavana aikana ilman
indeksikorotuksia. Jos asiakasmaksut sidotaan indeksiin, sen
pitäisi merkitä samanaikaisesti sosiaaliturvan
indeksisidonnaisuutta.
Helsingissä 25.3.2008
Kaarina Laine-Häikiö
toimitusjohtaja
Suomen
Reumaliitto ry
Helena Ylikylä-Leiva
toimitusjohtaja
Suomen
MS-liitto ry
Sari Tervonen
toiminnanjohtaja
Epilepsialiitto ry
Tor Jungman
pääsihteeri
Suomen Sydänliitto ry
Mirja-Liisa Rontu
toiminnanjohtaja
Psoriasisliitto
ry
Helena Noroila
toiminnanjohtaja
Suomen
Parkinson-liitto ry
Riitta Koivuneva
sosiaali- ja terveyspoliittinen
asiantuntija
Suomen Diabetesliitto ry
Matleena Helojoki
toiminnanjohtaja
Suomen
Migreeniyhdistys ry
Timo Peltovuori
toiminnanjohtaja
Mielenterveydenkeskusliitto ry
Tiina Viljanen
toiminnanjohtaja
Aivohalvaus- ja
dysfasialiitto ry
Leena Koikkalainen
toiminnanjohtaja
Lihastautiliitto ry
Marita Ruohonen
toiminnanjohtaja
Suomen
Mielenterveysseura
Merja Salanko-Vuorela
toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry
Mauno Lehtinen
toimitusjohtaja
Näkövammaisten
Keskusliitto ry
Maria Valkama
pääsihteeri
Suomen Tule ry
Veijo Notkola
toimitusjohtaja
Kuntoutussäätiö
Markku Jokinen
toiminnanjohtaja
Kuurojen liitto ry
Heikki Vaisto
toiminnanjohtaja
Iholiitto ry
Pertti Paakkinen
toiminnanjohtaja
Hengitysliitto
Heli ry Filha ry
Jan Lindgren
pääsihteeri
Filha ry
Leena Rosenberg
toiminnanjohtaja
Suomen
Syöpäpotilaat ry
Helena Hiila
toimitusjohtaja
Väestöliitto ry
Pekka Ala-Jaakkola
toiminnanjohtaja
Kuulonhuoltoliitto ry
Lola Killström
toimitusjohtaja
Allergia- ja
Astmaliitto ry
Jorma Eloranta
puheenjohtaja
Tapaturma- ja
sairausinvalidien liitto ry
Kai Leinonen
toiminnanjohtaja
Suomen Kuurosokeat ry
Aarne Kiviniemi
toiminnanjohtaja
Sininauhaliitto
Helena Noroila
toiminnanjohtaja
Suomen
Parkinson-liitto ry