Vuo­si­ker­to­mus 2016

1 Tiedonsaannin esteettömyys - tieto kuuluu kaikille!

Strateginen tavoitteemme on toimia elinvoimaisena, näkyvänä ja yhtenäisenä vammaisjärjestönä, joka edustaa erityisesti sokeita, kuurosokeita ja vaikeasti heikkonäköisiä ihmisiä. Vuonna 2016 pyrimme tavoitteeseen tuomalla esille erityisesti tiedonsaannin esteettömyyttä, mikä oli myös vuoden teema.

Tiedonsaannin esteellisyys on monen näkövammaisen arjen ongelma. Sen poistaminen on yksi tärkeimmistä kohteista vaikuttamistyössämme, jonka kautta pyrimme helpottamaan näkövammaisen osallistumista tietoyhteiskuntaan. Toimme esille vuoden teemaa vaikuttamistyössä, liiton ja alueyhdistysten tilaisuuksissa sekä viestinnässä.

Teema oli myös pääosassa erilaisissa tapahtumissa. Osallistuimme esimerkiksi kansainvälisenä saavutettavuuspäivänä 19.5. eduskunnan Kansalaisinfossa tapahtumaan, jossa jaoimme myös ensimmäisen kerran liiton Saavutettavuusteko-tunnustuksen. Tunnustus myönnetään yksittäiselle ihmiselle tai organisaatiolle, joka on edistänyt tekemänsä verkkopalvelun tai sovelluksen avulla näkövammaisten itsenäistä elämää ja tiedonsaantia. Marraskuussa järjestimme yhteistyössä Annanpura Oy:n, Kehitysvammaliitto ry:n ja Invalidiliitto ry:n Esteettömyyskeskus ESKE:n kanssa ensimmäisen #saavuta2016 - Tasavertaisesti verkossa -seminaarin, jossa keskityttiin verkkopalvelujen saavutettavuuteen ja käytettävyyteen.

Vuoden teemaan liittyen Näkövammaisten liitto tilasi omistamaltaan verkkosivujen saavutettavuustestauksiin erikoistuneelta Annanpura Oy:ltä tutkimuksen, jossa testattiin 14 Suomen kaupungin verkkosivustojen saavutettavuutta ja helppokäyttöisyyttä. Jokaisen sivuston kohdalla havaittiin merkittäviä esteettömyyteen liittyviä ongelmia. Yksikään kaupungeista ei yltänyt erinomaiseen tai hyvään yleisarvosanaan, ja kolme sivustoa sai matalimman yleisarvion. Kaikilla tutkituilla sivustoilla toimiminen on erittäin hankalaa, jopa mahdotonta muun muassa näkövammaisille, kognitiivisista ongelmista kärsiville ja ikääntyneille. Testaustulokset herättivät mielenkiintoa myös mediassa.

Yhteiskunnallinen asenneilmasto ja maamme talouden vaikeudet uhkaavat monella tavalla heikentää heikommassa asemassa olevien, kuten vammaisten, kansalaisten sosiaalista ja taloudellista asemaa ja palveluita. Tähän liittyen olemme jatkaneet vahvaa vaikuttamistyötä. Oman vaikuttamistyömme ohella tarvitsemme myös verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Toimimme aktiivisesti muun muassa Vammaisfoorumissa, Valtakunnallisessa vammaisneuvostossa, eri ministeriöiden työryhmissä sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste ry:ssä.

Olemme elinvoimainen liitto, johon kuuluu 14 alueyhdistystä ja 10 toimialayhdistystä. Alueyhdistysten jäsenmäärä on tällä hetkellä vajaa 10 000 jäsentä.

2 Vaikuttaminen

2.1 Oikeuksienvalvonta

Tarjoamme asiantuntijapalveluja ja edistämme näkövammaisten yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuksessa.

Seurasimme vuoden aikana yhdenvertaisuuslain ja sosiaalihuoltolain muutoksia, asiakasmaksulain ja julkisten henkilökuljetusten uudistuksia sekä Kelan vammaisetuuksien ja vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kytköksen purkamisen seurauksia. Kerroimme näkövammaisille niiden merkityksestä ja toimme uudistusten valmistelijoiden tai toimeenpanijoiden tietoon näkövammaisten tarpeita ja heidän kohtaamiaan ongelmia sekä avasimme vammaispalvelujen merkitystä näkövammaisen itsenäisen ja yhdenvertaisen elämän varmistajana. Huomautimme useaan otteeseen yhdenvertaisuus-käsitteen tulkinnasta ja kerroimme näkemyksemme siitä, että tosiasiallinen yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että näkövammainen on samalla viivalla samanikäisen ja samassa elämäntilanteessa olevan näkevän kanssa.

Seurasimme erityisesti kuljetuspalveluiden toimivuutta sekä henkilökohtaisen avun saamista ja kuntien käytäntöjä ikääntyneiden näkövammaisten vaikeavammaisuuden tulkinnassa. Asiakkaamme saivat pääosin tarvitsemansa vammaispalvelut, mutta ne eivät kaikissa tilanteissa vastanneet asiakkaan määrällistä tai laadullista tarvetta.

Henkilökohtaista apua oli monilla alueilla vaikea saada asiakkaan tarvetta vastaava tuntimäärä. Huolestuttavin ja yleisin havainto oli, että silmänpohjan rappeuma esti monissa kunnissa henkilökohtaisen avun myöntämisen. Loppuvuodesta saimme Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun, jossa näkövammautuminen ikärappeuman seurauksena linjattiin henkilökohtaiseen apuun oikeuttavaksi perusteeksi.

Opintopalvelumme painottuivat oikeuksienvalvontaan ja asiakastyöhön. Asiakkaina olivat kaikenikäiset näkövammaiset sekä näkövammaisten lasten ja nuorten vanhemmat. Useimmiten kysyttiin esi- ja perusopetuksen järjestämisestä, opiskelussa tarvittavista palveluista ja tukitoimista, opiskelemaan hakeutumisesta, ylioppilaskirjoitusten ja valintakokeiden erityisjärjestelyistä sekä opiskelun käytännön järjestelyistä. Digitalisaatio ja sen vaikutukset näkövammaisille huolettivat edellisvuosia enemmän. Myös Celian oppimateriaalipalvelu ja sen heikentyminen aiheutti huolta.

Koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä keskityimme lausuntojen antamiseen sekä yhteistyöhön opetus- ja kulttuuriministeriön ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Kirjoitimme liiton nimissä useita lausuntoja, jotka koskivat koulutus- tai nuorisosektorin uudistuksia tai muutoksia sekä muita näkövammaisille merkittäviä muutossuunnitelmia. Vaikuttamistyön tuloksena saimme esimerkiksi nuorisolain valiokuntamietintöön maininnan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta sekä yhteispalveluja ja yhteispalvelupisteitä koskevaan hallituksen esitykseen mainintoja saavutettavuudesta ja esteettömyydestä.

2.2 Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisen toimintamme kautta edistämme näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista elämää sekä puolustamme vammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Olemme Maailman Sokeain Unionin (WBU), Euroopan Sokeain Unionin (EBU) ja kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön (ICEVI) jäsen.

Osallistuimme vuoden aikana pidettyihin WBU:n ja ICEVI:n yleiskokouksiin ja näkövammaisjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan (NSK) kokouksiin Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismainen naistoimikunta (NKK) piti samassa yhteydessä omat kokouksensa. Syyskuun lopulla isännöimme pohjoismaista näkövammaisten naisten kongressia, jonka aiheena oli moderni näkövammainen nainen. Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK) kokoontui Suomessa marraskuussa. Saimme edustajan myös uudelleen käynnistyneeseen pohjoismaiseen nuorten yhteistyöhön.

Osallistuimme Helsingissä toukokuussa järjestettyyn Maailma kylässä -tapahtumaan, jossa korostimme muiden aistien merkitystä avaimena tietoon.

Kehitysyhteistyötä jatkoimme osana Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Näkövammaisten perusopetuksen kehittämiseen keskittyvä hanketyö Etiopiassa jatkui suunnitelmien mukaisesti. Ecuadorin näkövammaisten liiton, FENCE:n edustajien kanssa teimme joulukuussa hankematkan Boliviaan ja Ecuadoriin näkövammaisten nuorten ja aikuisten lukutaitohankkeen käynnistämiseksi. Samalla valmistelimme hanketta Marrakeshin sopimuksen kansalliseksi toimeenpanoksi Ecuadorissa. Veimme päätökseen pitkään jatkuneet hankkeet Namibiassa ja Palestiinan itsehallintoalueella.

3 Palvelut

3.1 Jäsenpalvelut

Tehtävämme on edistää näkövammaisten oikeuksien toteutumista ja tuottaa palveluja jäsenyhdistyksille ja yksittäisille näkövammaisille. Työmuotojamme vuonna 2016 olivat jäsentiedotus, yhdistyspalvelut, esteettömyystyö, lukupalvelu, koulutus-, nais- ja nuorisotoiminta sekä näkövammaisuuteen liittyvä museotyö.

Jäsenyhdistysten tukemisessa kiinnitimme erityistä huomiota toiminnan seurantaan ja arviointiin. Helmikuun järjestöpäivien teemoja olivat arviointi ja järjestövaikuttaminen. Jäsenyhdistysten toimihenkilöiden koulutuspäivien teemoina olivat yhdistyksen jäsentoiminta, työhyvinvointi ja RAY-avustuksiin liittyvät selvitykset. Avustusselvityksiä varten tuotimme yhdistysten käyttöön mallit palautekyselyistä jäsenille, sidosryhmille, vapaaehtoisille ja työntekijöille.

Olimme mukana Reumaliiton koordinoimassa Kokemuskoulutus-verkostossa. Vuoden aikana koulutettiin yksi uusi näkövammainen kokemustoimija.

Naistoimintamme päätapahtuma oli pohjoismaisen näkövammaisten naisten konferenssin järjestäminen Helsingissä teemalla Moderni näkövammainen nainen. Aihetta käsiteltiin neljässä teemakokonaisuudessa: näkövammainen nainen työelämässä, näkövammaisen naisen erilaiset roolit, kulttuuri ja vapaa-aika sekä itsenäinen näkövammainen nainen.
Esteettömyystyömme keskiössä oli näkövammaisten kohtaamien esteiden poistaminen liikenteessä ja rakennetussa ympäristössä.

Koulutustoimintamme painopisteitä olivat ammattihenkilöstön koulutukset ja pistekirjoituskoulutus. Järjestimme vuoden aikana 22 ammattihenkilöstön koulutusta. Lisäksi järjestimme näkövammaistiedon perusteet -koulutuksen.

Nuorisotoiminnassa järjestimme kolme viikonlopputapahtumaa sekä kesäleirin Kokkolassa (Telkkari- ja Verkko -viikonloput ja Ilon kautta! -foorumi). Lisäksi toteutimme yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa kolmella paikkakunnalla näkövammaisten nuorten työllistymiseen liittyvän Let´s work -teemaillan. Näkövammaisten nuorten pohjoismainen leiri järjestettiin Suomessa teemalla pohjoismaiset perinteet. Osallistuimme myös Sportability Erasmus+ -nuorisovaihtoon Italiassa yhteistyössä Italian ja Kyproksen kanssa.

Näkövammaismuseomme perusnäyttely valotti näkövammaisten koulutuksen, perinteisten ammattien, tiedonsaannin sekä apuvälineiden ja järjestötoiminnan historiaa 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Järjestimme kaksi vaihtuvaa näyttelyä: kuurosokeiden näyttely Näkevät kädet ja joensuulaisen taiteilijan Pirkko Pölösen taulujen myyntinäyttelyn. Museon yhteydessä toimiva Historiaklubi kokoontui kahdeksan kertaa ja aiheina olivat muun muassa näkövammaiset mediassa, näkövammaishuumori ja näkökulmia näkövammaisten yrittäjien historiaan.

3.2 Tiedonhallintapalvelut

Tavoitteemme on parantaa näkövammaisten tiedonsaantia ja edellytyksiä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa arjessa. Toteutamme tätä tarjoamalla näkövammaisille, asuinpaikasta riippumatta, mahdollisuuden lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sähköisinä julkaisuina ja äänitteinä, lainaamalla maksutta heidän käyttöönsä Daisy-soittimia äänikirjojen ja -lehtien kuunteluun, kehittämällä heidän valmiuksiaan hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omaehtoisesti sekä sähköistä vertaistukea. Lisäksi tavoitteemme on parantaa sidosryhmien tietoisuutta sähköisten palvelujen saavutettavuudesta ja käytettävyydestä.

Huhtikuussa julkaisimme Luetus-lukusovelluksesta Android-laitteilla toimivan version, jolla oli vuoden lopussa noin 100 käyttäjää. Luetus-sovelluksen ydinkirjastosta hankimme uuden version (LibLuetus), joka helpottaa olennaisesti sovelluksen kehitystä ja ylläpitoa mobiilialustoilla.

Käynnistimme Postirobotti-keskustelualueen ajanmukaistamisen ja valitsimme sille uuden ohjelmiston. Uuden ohjelmiston siirron sekä selainkäyttöliittymän toteutamme vuonna 2017.
Saavutettavuustyössä painotimme näkövammaisten kirjastopalvelujen turvaamista, äänitekstityspalvelun jatkumista kaupallisilla tv-kanavilla sekä EU:n saavutettavuusdirektiivin seurantaa. Osallistuimme Suomen Daisy-konsortion toimintaan, Saavutettavuus huomioitu -leiman kehittämiseen sekä saavutettavan julkaisemisen kansainväliseen Take Part 2016 -konferenssiin Tukholmassa. Näkövammaisten tiedonsaannin haasteita ja ratkaisuja esittelimme muun muassa Kuntamarkkinoilla sekä #saavuta2016 -seminaarissa.

3.3 Äänittämö

Meillä on kaksi tehtävää: tuotamme kaupallisia äänistudiopalveluita sekä valmistamme ja postitamme Näkövammaisten liiton jäsenistölle cd-formaatissa Daisy-äänilehtimateriaalia.

Vuonna 2016 yhdistyimme kirjapainon kanssa yhdeksi yksiköksi, minkä myötä olemme äänittämön toiminnoissa etsineet yhteistyön ja tehostamisen mahdollisuuksia. Muun muassa äänilehtituotanto on siirtynyt kirjapainon tiloihin ja olemme keskittäneet yhdistetyn yksikön talouden tehtäviä.

Suurin asiakaamme Celia kilpailutti äänikirjatuotantonsa alkuvuonna 2016 ja saimme kilpailutuksessa 50 % Celian äänikirjatuotannosta.

3.4 Kirjapaino

Tehtävämme on tuottaa aineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille henkilöille sekä järjestöille ja muille yhteisöille. Tuottamamme piste-, isokirjoitus- ja kohoaineistot vastaavat näkövammaisten ihmisten tiedonsaantitarpeisiin.

Tuotantomme painottuu pistekirjoitukseen ja kohoaineistoihin. Tärkeimmät ulkopuoliset kirjapainotyömme ovat Celian omakirjojen pistetulostukset sekä koho-opasteiden ja -karttojen valmistus julkisiin rakennuksiin. Valmistamme myös elektronisia Luetus-julkaisuja tiedonhallintapalvelujen julkaisuvalikoimaan.

Toteutimme pistekirjoitustuotannon asiakas- ja sidosryhmäkyselyn heinäkuussa 2016. Lähetimme kyselyn yli 700 henkilölle ja vastausprosentti oli 20,6 %. Kyselyssä tiedustelimme asiakkaiden mielipiteitä kirjapainon palvelusta, pistekirjoitustuotteen laadusta ja yleisestä pistekirjoituksen merkittävyydestä. Kysely koettiin asiakkaiden parissa tärkeänä ja sen myötä asiakkaat nostivat esiin myös lisätoiveita palvelulle. Suurin osa vastaajista piti palvelujamme ja tuotteitamme hyvinä tai erinomaisina ja enemmistä piti myös hintoja sopivina. Vastaajista yli 80 % käyttävät pistekirjoitustuotteita lähes päivittäin ja 87 % piti pistekirjoitustuotantoa erittäin tarpeellisena. Kyselyssä esille nousseita toiveita olemme toteuttaneet käytännön työssä.

3.5 Työllisyyspalvelut

Tarjoamme työelämä- ja urapalveluja sekä palveluohjausta näkövammaisuuden erityiskysymyksissä työikäisille näkövammaisille, näkövammaisten lasten vanhemmille, työnantajille ja oppilaitoksille. Koordinoimme alueellisia työllisyys- ja yrittäjyystapahtumia, työelämän vertaistoimintaa sekä koulutusta sidosryhmille. Pääpaino on näkövammaisten työelämäneuvonnassa ja palveluohjauksessa. Uusia toimintojamme vuonna 2016 olivat käsityöyrittäjien yrittäjyysneuvonta ja työelämän it-asiantuntijatuki.

Toteutimme vuoden aikana kartoituksen nuorten it-apuvälineiden käytöstä, joka perustui 31 näkövammaisen 15¬–25 -vuotiaan kanssa tehtyihin haastatteluihin.

Näkövammaisten nuorten työelämään sijoittumisen helpottamiseksi järjestimme yhteistyössä alueyhdistyksen kanssa nuorten viikonlopun ja kahden näkövammaisen nuoren järjestämänä kolme Let´s Work -työpajaa. Nuorten ammatinvalinnanvaiheen tukemiseksi järjestimme viisi opinto-ohjaajille ja muulle kouluhenkilöstölle suunnattua Ohjauksessa näkövammainen nuori -infotilaisuutta. Jatkoimme tapaamispäiviä opiskelijoille Keskuspuiston ammattiopistossa ja perusopetuksen 9. luokkalaisille tilapäisen opetuksen jaksoilla oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa.

Olimme mukana vammaisjärjestöjen yhteisissä te-palvelujen työntekijöille järjestetyissä Työ kuuluu kaikille -koulutuspäivissä. Lisäksi olimme hankekumppanina Yritystä! -, Duunimentori-  ja Ura käsillä -projekteissa ja järjestimme vammaisjärjestöjen yhteistyönä yrittäjille suunnatun verkkokauppakoulutuksen.

3.6 Näkövammarekisteri

Perustehtävämme on näkövammaisten rekisteröinnistä huolehtiminen ja kehittäminen sekä tilastojen ja muiden tulosteiden laatiminen. Lisäksi edistämme näkövammaisuuden tieteellistä tutkimusta ja tiedotamme näkövammaisuudesta.

Vuoden 2016 aikana vastaanotimme yli 1800 Näkövammarekisterin ilmoituslomakkeita, joiden pohjalta laadimme vuositilastot ja sairaanhoitopiirikohtaiset vertailut. Näitä jaamme silmälääkäreille, muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä muille sidosryhmille.

Toukokuussa järjestimme rekisterin sairaalayhteyshenkilöiden neuvottelupäivän ja elokuussa erikoistuvien silmälääkäreiden koulutuspäivän. Jatkoimme yhteistyötä Tampereen yliopiston silmälääkärikoulutuksen kanssa, lähinnä syventäviin opintoihin ja erikoistumisvaiheeseen liittyvien opinnäytetöiden tukemisessa.

4 Kuntoutus ja apuvälineet

4.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Toimintavuoden aikana järjestimme lasten ja aikuisten sopeutumisvalmennuskursseja ja aikuisten kuntoutuskursseja. Nuorten sopeutumisvalmennuskurssi toteutettiin yksilöllisenä kuntoutuksena, kurssilaisia ei ollut riittävästi ryhmän perustamiseen. Kuntoutuspalveluiden toteuttaminen painottui yhä vahvemmin yksilölliseen kuntoutukseen. Toimintavuoden alussa astui voimaan uusi sopimuskausi lasten ja aikuisten yksilöllisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen osalta vaikkakin määrärahat selvästi vähenivät. Kelan järjestämä vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus muuttui toimintavuoden alussa vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi ja samalla kytkös vammaisetuuteen poistui. Asiakas-/kuntoutusohjauksen ja laadittujen kuntoutussuunnitelmien merkitys alueella korostui ja korostuu entisestään.

Tulostavoitteemme kuntoutuksen puolella on useiden vuosien ajan ollut talouden asteittainen tasapainottaminen. Taloudellinen tulos jäi kuitenkin alijäämäiseksi. Harkinnanvaraisen määrärahan supistuminen näkyi erityisesti aikuisten kuntoutujien määrissä, jossa tuloja oli 25 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Dramaattisin muutos tapahtui lasten sopeutumisvalmennuskurssien osalta. Vuonna 2015 lähes kaikki perhekurssit täyttyivät, mutta toimintavuonna jouduimme peruuttamaan suurimman osan kursseista hakemusten vähyyden vuoksi. Erityisesti lasten kuntoutuksen toteutuksessa korostui lapsiperheiden kuntoutuksen painottuminen yksilölliseen kuntoutukseen.

Vuorokausimäärissä tapahtui keväällä notkahdus kaikissa kuntoutustuotteissamme. Yllättävintä tämä oli ammatillisen kuntoutuksen osalta, jossa asiakasvirta lähivuosien aikana on ollut tasaista. Työikäisten asiakkaiden määrän vähenemistä tukivat viestit keskussairaaloista ja liiton työllisyyspalveluista, joiden parissa on myös havaittu työikäisten asiakasmäärän väheneminen. Markkinoinnin ja tehostettujen toimintatapojen ansiosta loppuvuoden aikana onnistuimme kuntoutus- ja majoituspalveluissa tavoitteiden mukaisesti.

Viime vuosi paljasti konkreettisesti ne moninaiset haasteet, mitä painopisteen siirtyminen kursseista yksilölliseen kuntoutukseen tuo mukanaan. Suurin haaste on asiakasvirran ennakoimattomuus ja tämän lisäksi ja tähän liittyen käytettävissä olevien resurssien tehokas suunnittelu. Jatkoimme aikuisten kuntoutusprosessien tehostamista ja toimintavuonna keskityimme erityisesti lasten yksilöllisten kuntoutusprosessien kehittämiseen. Yksilöllisten kuntoutujien prosessit ovat moninaisia ja vaativia rakentaa johtuen paitsi maksajatahon asettamista reunaehdoista myös kuntoutujien ja perheiden yksilöllisistä tarpeista.

4.2 Aviris ja Apuvälinelainaamo

Aviriksessa tarjoamme näkövammaisille apuvälineitä ja niihin liittyviä palveluja. Tehtävänämme on turvata laadukkaiden apuvälineiden saanti ja vastata apuvälineiden hankinnasta ja myynnistä sekä seurata alan kansainvälistä kehitystä. Katamme toiminnallamme omat toimintamenomme ja hallituksen meille vuosittain asettaman tulostavoitteen. Aviriksen yhteydessä, mutta erillisenä yksikkönä, toimii sairaanhoitopiirien rahoittama Apuvälinelainaamo.

Toimintakaudella jatkoimme Apuvälinelainaamossa apuvälineiden lainaustoimintaa Näkövammaisten liiton ja sairaanhoitopiirien välisten sopimusten mukaisesti. Apuvälinelainaamolla oli asiakkaana 19 (18) sairaanhoitopiiriä.

4.3 Opaskoirakoulu

Opaskoirakoululla meille syntyi vuoden aikana 12 pentuetta, joissa pentuja oli yhteensä ennätykselliset 81. Omistuksessamme oli vuoden lopussa yhteensä 306 koiraa, joista työskenteleviä opaskoiria 164, luovutusta odottavia opaskoiria 8, siitosnarttuja 14 ja pentuja sekä koulutuksessa olevia koiria 120.
Luovutimme käyttöön 25 uutta opaskoiraa ja sijoitimme uudelleen viisi käytöstä palautunutta opaskoiraa.

Pidimme Opaskoirakoulun esikurssit kesä- ja syyskuussa toimintakeskus Iiriksessä. Esikursseille osallistui yhteensä 5 uutta opaskoiranhakijaa. Pidimme myös koirien luovutuskurssit Iiriksessä.

Opaskoiratyön hyväksi arvokasta vapaaehtoistyötä tekeviä hoitoperheitä oli vuoden lopussa 99. He kasvattivat koulutusikäisiksi 7–8 viikon ikäisenä hoitokoteihin luovuttamamme koiranpennut ja hoitivat koulun siitoskoiria.

Oma eläinklinikkamme Opvet huolehti koiratarhalla ja koulun vaikutuspiirissä olevien koirien terveydenhuollosta. Klinikan potilaskäynnit vähenivät hieman.

Vuonna 2016 luovutimme ensimmäisen koiran Ahvenanmaalle. Meillä oli voimassa oleva sopimus viidentoista sairaanhoitopiirin ja kolmen muun toimijan kanssa.

Vapaaehtoistoiminnastamme tärkein on ollut perheiden tekemä hoitopentujen kasvatustyö. Järjestimme 12 pentuinfoa uusien pentuperheiden saamiseksi. Pentukoulukäyntejä oli 687. Pentukouluja ovat vetäneet eläintenkouluttajaopiskelijat, jotka ovat tehneet myös 82 kotikäyntiä sekä pitäneet eri tavoin yhteyttä perheisiin. Myös muu vapaaehtoistoiminta, kuten koirien ulkoiluttaminen sekä tavaroiden ja koirien kuljettaminen, oli vuoden aikana vilkasta.

5. Viestintä

Liiton vuoden teemana oli Tiedonsaannin esteettömyys ‒ tieto kuuluu kaikille! Välitimme teemavuoden sanomaa mm. yhdistyksille ja sidosryhmille, esimerkiksi valtionhallinnolle ja yrityksille. Toimme teemaa esille erilaisissa tapahtumissa:
  • Kansainvälisenä saavutettavuuspäivänä 19.5. osallistuimme eduskunnan Kansalaisinfossa tapahtumaan, jossa liitto myös jakoi ensimmäisen kerran Saavutettavuusteko-tunnustuksen. Palkinto annettiin Joonas Rouhiaiselle, joka on kehittänyt Junat.net-palvelun, joka tuo kaikkien Suomen juna-asemien juna-aikataulut nettiin kaikkien saataville.
  • 17.11. järjestimme yhteistyössä Annanpura Oy:n, Kehitysvammaliitto ry:n ja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n kanssa ensimmäisen #saavuta2016 - Tasavertaisesti verkossa -seminaarin, jossa keskityttiin verkkopalvelujen saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Keskeisenä teemana oli käyttäjäkokemuksen havainnollistaminen ja ymmärryksen lisääminen erityisryhmistä.
Vuoden teemaan liittyen Näkövammaisten liitto tilasi omistamaltaan verkkosivujen saavutettavuustestauksiin erikoistuneelta Annanpura Oy:ltä tutkimuksen, jossa testattiin 14 Suomen kaupungin verkkosivustojen saavutettavuutta ja helppokäyttöisyyttä. Tiedotimme tuloksista laajasti 17.5. ja testaustulokset herättivät mielenkiintoa myös mediassa.

Uudistimme Näkövammaisten Airut -lehteä maaliskuussa. Raikastimme ja kevensimme lehden ulkoasua ja lehti alkoi ilmestyä kerran kuussa. Lisäksi aloimme tuottaa Airuesta uutta versiota, saavutettavaa pdf-näköislehteä, ja samalla laajensimme verkkolehteä kattamaan kaikki lehden jutut Kiikarissa-palstaa ja ilmoituksia lukuun ottamatta. Saavutettava pdf-lehti ja laajentunut verkkolehti ovat vapaasti kaikkien netinkäyttäjien luettavissa, mikä on merkittävä uusi linjanveto.

Sosiaalisen median asema vahvistuu koko ajan ja olemme mukana Twitterissä ja Facebookissa. Otimme myös käyttöön Periscopen, sosiaalisen suoratoistopalvelun, jonka avulla voi lähettää puhelimella video-ohjelmaa. Teimme vuoden aikana muutaman Periscope- ja Facebook Live -lähetyksen.

6. Hallinto, henkilöstö ja talous

Uusi organisaatiomme astui voimaan toimintavuoden alussa. Organisaatio jakaantuu kahteen linjaan; Vaikuttaminen ja tiedonhallinta sekä Palvelut. Linjojen lisäksi organisaatiossa on läpileikkaavia toimintoja kuten talous, ict, henkilöstö ja viestintä.

Vuoden alussa otimme myös käyttöön liiton uudet säännöt, jonka mukaisesti liiton nimi on Näkövammaisten liitto ry. Uusien sääntöjen mukainen ensimmäinen valtuuston kevätkokous pidettiin 13.‒14.5.2016 ja syyskokous 12.11.2016. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kevätkokouksessa valtuusto antoi julkilausuman näkövammaisten kirjastopalveluista ja kutsui sosiaalineuvos Pentti Kivelän Näkövammaisten liiton kunniapuheenjohtajaksi. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi 13.5.2016 saakka Timo Lehtonen ja 13.5.2016 alkaen Pauli Viertonen.

Näkövammaisten liiton hallituksen puheenjohtajana toimi 13.5.2016 saakka Esko Jantunen ja 13.5.2016 alkaen Sari Loijas. Liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi 13.5.2016 saakka Minna Kejonen ja toisena varapuheenjohtajana Jukka Jokiniemi. Lasse Jalonen valittiin 13.5.2016 liiton uudeksi varapuheenjohtajaksi.

Varainhankinnassa onnistuimme tavoitteiden mukaisesti. Liiton tulos oli noin 160 000 euroa ylijäämäinen.