Palveluopas 2017
9 Hei­ken­ty­nyt nä­kö ja työ

(Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä)

Näkövammaisten liiton Työllisyyspalvelut ohjaa ja neuvoo työelämän eri vaiheissa. Näkövammaisten työllisyyden edistäminen on tukea ammatinvalinnassa ja työllistymisvaiheessa, työssä jaksamisessa ja yrittäjyyden suunnittelussa. Tukea on saatavilla myös käsityöntekijöiden yrittäjyyteen.

Työllisyyspalveluista saat tietoa työn mukautusratkaisuista, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista sekä työn mukauttamisratkaisuihin ja kuntoutukseen liittyvistä tukimuodoista ja eläkkeistä.

Lisätietoja Näkövammaisten liiton verkkosivuilta.

9.1 Työn mukautusratkaisut ja ammatillinen kuntoutus

Työn kuormitustekijöitä selvitettäessä on olennaista kunkin yksilöllisen työtilanteen kartoitus ja toiminnallisen näön tutkiminen. Kartoituksesta edetään kuormitusta vähentäviin tai poistaviin yksilöllisiin työn ja työpaikan mukauttamisratkaisuihin. Näitä voivat olla työn / työtehtävien organisointi, työajan mukautukset, työympäristön mukautukset, apuvälineet ja apuvälineiden käytönohjaus, työmatkojen järjestyminen ja työn toimiva organisointi.

Näkövammaisten henkilöiden työssä jatkamisen ja jaksamisen kannalta olennaista on työn ongelmien oikeiden syiden tunnistaminen ja tunnustaminen sekä tunnistamisen jälkeen toimiminen ja pääsy ammatillisen kuntoutuksen toimien piiriin. Ammatillinen kuntoutus monine toimenpiteineen auttaa työkyvyn säilymisessä ja sen parantamisessa työntekijöitä, yrittäjiä, työttömiä työnhakijoita ja opiskelijoita.

Ammatillista kuntoutusta voivat järjestää Kela ja työeläkelaitokset. Sen tavoitteena on työ- ja ansiokyvyn tukeminen ja parantaminen sekä työkyvyttömyyden estäminen. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein pyritään mahdollistamaan työelämään pääsy, turvaamaan työelämässä pysyminen ja sinne palaaminen esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Liikkeelle voidaan lähteä ja usein lähdetään ammatillisella kuntoutusselvityksellä, joka on Kelan ammatillista kuntoutusta. Ammatillisena kuntoutuksena voivat sekä Kela että työeläkelaitokset kustantaa työkokeilua, täydentävää - ja uudelleenkoulutusta ja elinkeinotukea.

Yhdenvertaisuuslain 15§:n mukaan työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti työskennellä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Kohtuulliset mukautukset ovat eri asia kuin varsinaiset esteettömyystoimenpiteet, ne ovat konkreettisessa tilanteessa kutakin henkilöä varten tehtäviä yksilöllisiä toimenpiteitä. Näin erilaiset mukautusratkaisut täydentävät esteettömyystoimenpiteitä.

Toimivat ja saavutettavat työterveyshuollon palvelut ovat työssä jatkamisen ja työhyvinvoinnin kannalta olennainen tekijä. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon on sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä sekä edistää vajaakuntoisen työssä selviytymistä. Työn ja työympäristöjen mukauttamisratkaisut ovat hyvin yksilöllisiä ja on tärkeää, että niiden suunnittelussa on mukana näkövammainen työntekijä itse. Työntekijän tai yrittäjän on tärkeää tietää ratkaisuista ja mahdollisuuksista omassa tilanteessaan. Niistä kertominen esimerkiksi työkykyneuvottelussa työterveyslääkärille ja esimiehelle mahdollistaa ratkaisut työpaikalla käytäntöön.

Kaikissa tapauksissa mukautusratkaisuilla ja ammatillisen kuntoutuksen toimilla työkykyä ei voida parantaa tai säilyttää. Henkilö voi tulla työkyvyttömäksi työhönsä tai vakiintuneeseen ammattiinsa.

9.2 Jos mietit työkyvyttömyyseläkettä

Juttele asiasta hoitavan lääkärisi kanssa ja ota yhteyttä omaan eläkelaitokseen, josta voit pyytää arvion työkyvyttömyyseläkkeen määrästä ja toimintaohjeita. Tulevan työkyvyttömyyseläkkeen määrä poikkeaa työeläkeotteessa olevasta karttuneesta eläkkeestä, sillä työkyvyttömyyseläkkeeseen lasketaan myös niinsanottu tulevan ajan karttuma. Mukaan kannattaa pyytää myös arvio ansiorajasta eli siitä, mitä voi täyden työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi ansaita. Tällöin voit arvioida toimeentuloasi työkyvyttömyyseläkkeellä. Vastaavan laskelman voi pyytää myös osatyökyvyttömyyseläkkeestä.

Työkyvyttömyyden määrittää aina lääkäri. Työkyvyttömyyseläkettä haetaan työeläkelaitokselta. Eläkelaitoksen on ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista selvitettävä henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen. Huomaa, että työttömäksi jääminen ei ole peruste saada työkyvyttömyyseläkettä, vaan työkyvyn tulee olla alentunut.

9.3 Työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkkeellä korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Yleensä työkyvyttömyyseläkettä edeltää 300 päivän sairauspäivärahakausi. Työkykyä arvioidaan lääkärinlausunnon perusteella.

Eläke voi olla täysi toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki. Osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki on mahdollista vain työeläkejärjestelmässä eli niitä ei voi saada kansaneläkkeenä.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
  • työeläkkeensaajan oman ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä, jos eläke on alkanut vuonna 2017 tai myöhemmin,
  • 63 vuoden iässä, jos eläke on alkanut 2006–2016 tai
  • 65 vuoden iässä, jos eläke on alkanut ennen vuotta 2006.
Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta. (Vanhuuseläkkeestä ja sen hakemisesta luku 8.2)

Kansaneläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai muu eläke on pieni. Eläkkeen määrä riippuu myös siitä, kuinka kauan henkilö on asunut Suomessa.

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleen jatkamaan ansiotyötä sairaudestaan huolimatta. Sen voi saada myös työtön, joka voisi sairaudestaan huolimatta tehdä työtä. Tällöin voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työttömyyspäivärahaa, josta on vähennetty osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä. Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksi osakuntoutustukena. Sen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.