Palveluopas 2017
8 Elä­ke­tur­va

(Kansaneläkelaki, työeläkelait)

8.1 Eläkkeistä lyhyesti

Lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä sekä Kelan maksamista eläkkeistä (kansaneläke ja takuueläke). Työeläke on ansioiden mukaan kertyvä eläke. Kansaneläke täydentää toimeentuloa, jos kertynyt työeläke on pieni. Takuueläke varmistaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen. Vuoden 2017 työeläkeuudistus ei vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin eikä eläkekarttumiin ennen vuotta 2017.

Työeläkejärjestelmään kuuluvia eläkkeitä:
  • Vanhuuseläke on etuus, joka mahdollistaa ikääntyneen jäämisen pois työelämästä.
  • Osittainen varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen kaikille 61-vuotiaille ja vanhemmille. Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa entisen osa-aikaeläkkeen.
  • Työkyvyttömyyseläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä.
  • Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke.
  • Työuraeläkettä voi hakea 63-vuotiaana vähintään 38 vuoden työskentelyn jälkeen, jos on työskennellyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja työkyky on heikentynyt.
  • Perhe-eläkettä maksetaan kuolleen henkilön puolisolle ja alaikäisille lapsille.
  • Lakisääteistä pakollista eläketurvaa on mahdollista täydentää itse hankitulla lisäeläketurvalla.
Työeläkkeistä saa lisätietoa työeläkelaitoksesta. Kela neuvoo kansaneläkeasioissa. Eläkeuudistukseen liittyvää tietoa www.elakeuudistus.fi.

8.2 Kun tulet vanhuuseläkeikään

Vanhuuseläkettä on haettava. Samalla hakemuksella voidaan hakea sekä työ- että kansaneläkettä. Työntekijän vanhuuseläke alkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jona työntekijä on täyttänyt vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän ja lopettanut työn, jonka perusteella hän hakee vanhuuseläkettä. Yrittäjän vanhuuseläke alkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jona eläkettä on haettu.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Työkyvyttömyyseläkkeen aikana työskentelystä kertyneen eläkkeen saa maksuun hakemuksella.

Vammaistuki loppuu, kun vanhuuseläke alkaa. Eläkettä saavan hoitotukea on haettava erikseen (katso luku 7.3). Myös eläke sokeuden perusteella eli niinsanottu sokkoeläke loppuu ja muuttuu kansaneläkkeeksi (katso luku 8.5). Kansaneläkkeen määrä riippuu työeläkkeesi määrästä. Vanhuuseläkkeen aikana työskentelystä karttunut eläke on haettava erikseen, kun työnteko loppuu.

8.3 Kansaneläke Kelasta

Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai jonka työeläke jää pieneksi. Kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa. Myös ulkomailla asuttu aika saattaa vaikuttaa kansaneläkkeen määrään. Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle on 628,85 euroa kuukaudessa. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneille.

8.4 Työeläke kertyy työssäolon ja ansioiden mukaan

Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden perusteella eläkettä työsuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkejärjestelmän mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan oma ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä, yleensä 63-68 vuotta. Työeläkkeen suuruus määräytyy ansioiden mukaan. Yksityisen alan työeläkelaitokset lähettävät työeläkeotteen pääsääntöisesti joka komas vuosi. Työeläkeotteessa kerrotaan työhistoria ja karttuneen eläkkeen määrä. Voit pyytää työeläkeotteen omasta työeläkelaitoksestasi. Työeläkeote on koska tahansa luettavissa myös verkossa osoitteesta www.tyoelake.fi.

Yrittäjä vastaa oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä. Yrittäjä vakuuttaa toimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Yrittäjä voi ottaa eläkevakuutuksensa joko työeläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta, jos hänen alallaan toimii sellainen. Yrittäjän eläkevakuutuksen perustana on YEL -työtulo. Tulo kannattaa mitoittaa oikein, sillä se vaikuttaa muun muassa tulevan eläkkeen, sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen sekä mahdollisen työttömyyskorvauksen määrään. Lisätietoja eläkeyhtiöistä ja Näkövammaisten liiton yrittäjyysneuvojilta.

8.5 Eläke sokeuden perusteella

Sokean henkilön (määritelmä kohdassa 7.2) tulisi saada kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke kansaneläkelain 12 pykälän 4 momentin mukaan. Tämän momentin mukainen eläke oikeuttaa ansiosidonnaisiin sairaus-, työttömyys- ja vanhempainetuuksiin sekä työhallinnon palveluihin ja lisäksi tekemään palkkatyötä ilman ansiorajoituksia. Tämä eläke on eläkevähenteinen eli jos saat esim. työkyvyttömyyseläkettä työlainsäädännön perusteella, se vähentää  sokean eläkkeen määrää. Myös osa etuuksista, esimerkiksi työttömyysetuus, on eläkevähenteisiä eli saadun eläkkeen määrä vähennetään etuudesta. Mikäli sokea henkilö saa Kelan työkyvyttömyyseläkettä jonkin muun kuin mainitun lainkohdan perusteella, voi hän pyytää myöntöperusteen tarkistamista Kelasta. Takautuvasti tarkistus on mahdollista tehdä enintään puolen vuoden ajalta.

8.6 Takuueläke

(Laki takuueläkkeestä)

Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke yhdessä jäävät alle takuueläkerajan 760,26 euroa kuukaudessa, maksetaan puuttuva osa takuueläkkeenä. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet, myös ulkomailta saadut eläkkeet. Takuueläke otetaan tulona huomioon muun muassa asumistuen ja toimeentulotuen määrittelyssä. Takuueläkettä haetaan Kelasta ja sillä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika.

Takuueläkkeen saaja on oikeutettu sairauspäivärahaan, jos
  • henkilö on alle 68-vuotias ja on työssä eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota eläkkeellä ollessaan tekee
  • takuueläke on myönnetty sokealle tai liikuntakyvyttömälle henkilölle kansaneläkelain 12 pykälän 4 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella
  • takuueläke on myönnetty eri lakien mukaisen täyden työkyvyttömyyden perusteella.
Takuueläkkeen saajalla on pääsääntöisesti oikeus kuntoutusrahaetuuteen. Oikeutta ei kuitenkaan ole henkilöllä, joka on saanut takuueläkkeen sillä perusteella, että on täyttänyt 62 vuotta ja saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä eikä 65 vuotta täyttäneellä maahanmuuttajalla.

Työssä käyvän sokean henkilön, joka saa kansaneläkelain 12 pykälän 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja takuueläkettä, kuntoutusraha määräytyy ensisijaisesti työtulojen perusteella. Toissijaisesti kuntoutusraha voi määräytyä edeltävän etuuden ja viime kädessä vähimmäismäärän perusteella. Takuueläkkeellä ei ole vaikutusta kuntoutusrahan määrään tässä tapauksessa.

Takuueläke voidaan lakkauttaa erityisestä syystä. Erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että eläkkeensaaja menettäisi suuremman muualta maksettavan etuuden. Lakkauttaminen edellyttää, että eläkkeensaaja pyytää lakkauttamista kirjallisesti. Pyynnöstä lakkautettu takuueläke voidaan myöntää uudelleen hakemuksesta.

8.7 Eläkeläisen oikeus ansiotuloihin ja eläkkeen lepäämään jättäminen

(Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä)

Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia, mutta työtulot vaikuttavat silloinkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.

Työtulot ja yrittäjätulot vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen  (sekä kansan- että työeläkejärjestelmässä), eläkkeensaajan asumistukeen sekä eläkkeiden verotukseen. Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi voi ansaita 737,45 euroa kuukaudessa. Työeläkkeensaajan ansioraja voi olla korkeampi. Henkilökohtaisen ansiorajansa voi tarkistaa työeläkelaitokselta ennen ansiotyön alkua. Jos ansiot ylittävät nämä rajat, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen, jos työnteko lakkaa tai ansiotulot jäävät alle edellä mainittujen tulorajojen. Tästä on kuitenkin ilmoitettava eläkelaitokselle. Katso luku 9.

Eläkkeensä lepäämään jättävälle henkilölle maksetaan ylintä vammaistukea 416,91 euroa kuukaudessa ajalta, jolta eläkkeiden maksaminen on keskeytyneenä. Vammaistuki maksetaan vain niille, jotka ovat eläkkeellä ollessaan saaneet eläkettä saavan hoitotukea. Vaikka eläke olisi lepäämässä, henkilö kuuluu edelleen eläkkeensaajan asumistuen piiriin.