Palveluopas 2017
6 Mis­tä apu­vä­li­nei­tä hae­taan?

(Laki ja asetus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, terveydenhuoltolaki, vammaispalvelulaki, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, sotilasvammalaki, potilasvahinkolaki, työvoimapalveluasetus, perusopetuslaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, yhdenvertaisuuslaki)

6.1 Miten apuvälineitä haetaan?

äkövammaisen henkilön apuvälineen hankinta käynnistyy useimmiten ottamalla yhteyttä keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajaan (katso luku 18) tai silmälääkäriin.

Julkisessa terveydenhuollossa apuvälinepalveluihin oikeutettuna näkövammaisena pidetään henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on parhaalla toteutettavissa olevalla lasikorjauksella heikompi kuin 0.3 tai molempien silmien yhteisen näkökentän halkaisija on pienempi kuin 60 astetta tai näkökyky on muusta syystä heikentynyt siten, että haitta-aste on vähintään 50 prosenttia.

Kannattaa selvittää, onko mahdollista saada näkövamman vuoksi tarvitsemaansa apuvälinettä julkiselta sektorilta. Terveyskeskukset tai keskussairaalat eivät myönnä esimerkiksi isonumeroista tai puhuvaa kelloa eikä muita arjessa tarpeellisia tuotteita kuten langanpujotinta.

Apuvälineitä voi ostaa esimerkiksi apuvälinemyymälöistä.

Aviris palvelee koko maata www.aviris.fi, p. 09 3960 4700.

6.2 Apuvälineitä myöntävät tahot

Keskussairaalat ja terveyskeskukset huolehtivat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden järjestämisestä näkövammaisille. Näitä apuvälineitä ovat esimerkiksi suurennuslasit, elektroniset suurennuslaitteet, valkoinen keppi, tietotekniset apuvälineet, sanelukoneet sekä opaskoira.

Kela korvaa työssä tai ammatillisessa koulutuksessa tarvittavat vaativat ja kalliit apuvälineet, kuten elektroniset suurennuslaitteet sekä tietotekniset apuvälineet.  Apuvälinetarve selvitetään yleensä apuvälinekartoituksessa Näkövammaisten liitossa (katso luku 4.1).

Kunnan sosiaalitoimen kautta voidaan korvata tai antaa käyttöön päivittäisissä toiminnoissa tarvittavia välineitä, koneita ja laitteita, jotka ovat muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Korvauksen voi saada, jos tarvitsee apuvälinettä liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa. Korvaus on yleensä puolet välineen hankintahinnasta. Katso kohta 3.3.2.

Työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto voi myöntää vajaakuntoisen henkilön työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, esimerkiksi työkoneiden hankkimiseen tai työpaikan muutostöihin. Työntekijä voi ottaa apuvälineasioissa yhteyttä työterveyshuoltoon.

Opetustoimi. Vammaisella oppilaalla on oikeus saada maksutta koulunkäynnin apuvälineet. Koulu on velvollinen järjestämään koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. Näitä ovat esimerkiksi kohopulpetti, kohotaso, lisävalo, kääntyvä tuoli tai pistekirjoituskone. Apuvälineasioissa auttavat keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan opettajat.

Vakuutusyhtiöt korvaavat työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon aiheuttaman näkövamman vuoksi tarpeellisia apuvälineitä.

Valtiokonttori korvaa sotainvalideille ja veteraaneille ne apuvälineet, joiden tarve johtuu sotilastapaturmasta tai -vammasta.

Potilasvakuutuskeskus korvaa sellaiset apuvälineet, joiden tarve on syntynyt terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneesta henkilövahingosta.

Näkövammaisten liitto lainaa äänilehtien kuunteluun tarvittavan Daisy-soittimen, p. 09 3960 4040, daisy@nkl.fi.

Julkaisuja apuvälinepalveluista
  • Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet – Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:31. Julkaisussa on määritelty näkövammaisten apuvälinepalvelun perusteet julkisessa terveydenhuollossa.
  • Apuvälinepalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7
  • Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluista
Julkisen terveydenhuollon tekemän kielteisen ratkaisun apuvälinehakemukseen voi pyytää kirjallisena, jolloin päätöksen oikeellisuus voidaan selvittää hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa (katso luku 14.8).