Palveluopas 2017
5 Hel­po­tus­ta ar­keen

Hyvä valaistus ja kontrastit auttavat näkemistä. Heikosti näkevät henkilöt tarvitsevat suurentavien apuvälineiden lisäksi selkeän ympäristön ja hyvän valaistuksen, jotta he pystyvät käyttämään jäljellä olevaa näköään. Käsitys tilojen koosta, muodosta ja kalustuksesta muodostuu kontrasti- ja värierojen perusteella, jotka hyvällä valaistuksella saadaan esiin. Hyvät valaistusolosuhteet mahdollistavat jäljellä olevan näkökyvyn tehokkaan käytön. Lisätietoja www.nkl.fi/koti.

Värilliset astiat, leikkuulaudat ja kodintekstiilit ovat loistavia apuvälineitä.
  • Ruisleipäviipale erottuu valkoiselta lautaselta.
  • Maito kannattaa kaataa tummaan lasiin, kahvi vaaleaan kuppiin.

5.1 Mistä apua lukemiseen ja kirjoittamiseen?

5.1.1 Näkemisen apuvälineet

Suurennuksen tarve on aina yksilöllistä.  Suurennuslaseja on lisäksi eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi television katselulasit voivat helpottaa ohjelmien seuraamista, kun lasit suurentavat kuvan ja tekstin. Ohjelman seuraamista auttaa myös äänitekstitys, jonka saa kuuluviin valitsemalla television ääniasetuksista ensisijaiseksi kieleksi hollannin kielen. 

Pienikokoisen kiikarin voi kuljettaa helposti mukana. Se auttaa näkemään esimerkiksi katukyltit ja bussien numerotaulut.

Elektronisella suurennuslaitteella voi säätää suurennuksen lisäksi taustan ja tekstin väriä. Suurennusteho on moninkertainen suurennuslaseihin verrattuna. Valikoimissa on sekä pöytämalleja (luku-TV) että pienikokoisia, kevyitä kannettavia malleja.

Pöytämallilla voi kirjoittaa käsin tai tehdä muuta tarkkuutta vaativaa työtä. Joihinkin malleihin voi liittää taulukameran, jolloin taululla olevaa aineistoa voidaan katsella omalta näytöltä sopivan kokoiseksi suurennettuna. Tämä helpottaa erityisesti näkövammaisia koululaisia ja opiskelijoita.

Kannattaa selvittää, onko mahdollista saada käyttöönsä suurennuslaseja keskussairaalasta maksutta. Apuvälineiden hankinnasta tarkemmin luvussa 6.

5.1.2 Luetus-palvelu lehtien lukemiseen

Näkövammaisten liitto tarjoaa yhteistyössä lehtikustantajien kanssa Luetus-palvelua, joka mahdollistaa lehtien lukemisen tietokoneella ja mobiililaitteilla. Luetus-palvelun asiakkaaksi pääsee, jos näkövamman aiheuttama haitta-aste on vähintään 50 prosenttia.

Valikoimassa on kymmeniä sanoma- ja aikakauslehtiä sekä erilaisia oppaita kuten radio- ja tv-ohjelmat sekä tietoa lääkkeistä. Palvelun kautta on luettavissa tuhansia e-kirjoja.

Luetus-palvelun hakulomakkeen saa esimerkiksi verkkosivulta www.nkl.fi/luetus. Sen mukaan tulee liittää lääkärintodistus, josta haitta-aste ilmenee. Lisätietoja www.nkl.fi/luetus, apua@thp.nkl.fi ja p. 09 3960 4000.

5.1.3 Äänilehdet

Äänilehtiä voi kuunnella helppokäyttöisillä Daisy-soittimilla sekä useimmilla tietokoneilla ja mobiililaitteilla. Useimmat äänilehdet ovat maksuttomia. Näkövammaisten liiton julkaisuluettelosta (www.nkl.fi/luettavaa) voit tarkistaa, miten ja millä laitteilla eri lehdet ovat kuunneltavissa. Lisätietoja äänilehtipalveluista saa näkövammaisten alueyhdistyksistä tai liitosta p. 09 396 041 sekä verkkosivuilta www.nkl.fi/lukeminen.

5.1.4 Äänikirjat Celiasta

Celian äänikirjapalveluun voivat liittyä kaikki lukemisesteiset henkilöt ympäri Suomen. Maksuttomaan verkkopalveluun voi rekisteröityä kunnan- tai kaupunginkirjastossa. Celian kirjavalikoimaan kuuluu äänikirjojen lisäksi muun muassa pistekirjoja ja näkö- ja monivammaisille lapsille tarkoitettuja koskettelukirjoja. Celia tuottaa myös näkövammaisten koululaisten ja opiskelijoiden tarvitsemat oppikirjat.  Lisätietoja www.celia.fi, palvelut@celia.fi ja p. 0295 333 050.

5.1.5 Pistekirjoitus

Pistekirjoitus on kohokirjoitusjärjestelmä, joka on perustaltaan samanlainen kaikkialla maailmassa.

Pistekirjoitustaito on välttämätöntä sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille, koska vain lukemalla oppii oikeinkirjoituksen. Kirjoitus- ja lukutaito ovat tarpeellisia myös muistiinpanojen tekemiseen ja tavaroiden merkitsemiseen. 
 
Pistekirjoitus- ja kohomerkinnät julkisissa tiloissa auttavat näkövammaisia ihmisiä liikkumisessa ja asioinnissa. Lisäksi muun muassa lääkepakkauksista löytyy pistekirjoituksella lääkkeen nimi ja vahvuus.

Pistekirjoitusta voi opiskella
  1. Näkövammaisten liiton sopeutumisvalmennuskursseilla Kuntoutus-Iiriksessä.
  2. Yksilöllisesti erikseen nimetyn ohjaajan kanssa. Maksusitoumusta pistekirjoituksen opiskeluun voi hakea oman kunnan vammaispalveluista.
  3. Joissakin alueyhdistyksissä kokoontuu pistekirjoituksen opintopiiri. Lisätietoja yhdistyksistä.
Näkövammaisten liitto järjestää pistekirjoituskursseja myös näkeville henkilöille. Lisäksi myynnissä on näkeville ja heikkonäköisille tarkoitettu pistekirjoituksen itseopiskelumateriaali Pistele menemään. Lisätietoja Näkövammaisten liiton koulutussuunnittelijalta p. 09 396 041.

5.1.6 Lukupalvelu toimii vapaaehtoisvoimin

Näkövammaisten liiton lukupalvelussa tuotetaan vapaaehtoisten voimin näkövammaisille asiakkaille Daisy-äänitteeksi sellaista materiaalia, jota muut tahot eivät tuota. Asiakas voi toimittaa luettavaksi tarvitsemiaan aineistoja, kuten artikkeleita ja käyttöohjeita. Lukupalvelun asiakkaaksi pääsee, jos näkövamman haitta-aste on vähintään 50 prosenttia. Palvelu on maksuton lukuun ottamatta luettavan aineiston lähetyskuluja lukupalveluun. Lukutilaukset p. 09 3960 4681 ma-pe klo 10-14 tai lukupalvelu@nkl.fi.

5.2 Mistä apua liikkumiseen?

(Terveydenhuoltolaki,  sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, vammaispalvelulaki, laki elintarvikehuoneistojen hygieniasta)

Katso vaikeavammaisten kuljetuspalvelu kohta 3.2.1.

5.2.1 Valkoinen keppi liikkumisen apuvälineenä

Näkövammainen tarvitsee liikkumistaidon ohjausta oppiakseen valkoisen kepin tehokkaan käytön ja saadakseen rohkeutta liikkumiseen. Valkoisella kepillä hän pystyy havaitsemaan reitillä olevat tasoerot kuten portaat tai kuopat sekä löytämään jalkakäytävän tai tien reunat. 

Kepin valkoinen väri on viesti näkövammasta. Valkoinen keppi voi  olla myös tuki- tai kävelykeppi.

Valkoiset kepit ovat maksuttomia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Näkövammaiset saavat ne käyttöönsä joko keskussairaalasta tai terveyskeskuksesta.

5.2.2 Liikkumistaidon ohjaus

Liikkumistaidon ohjauksessa harjoitellaan valkoisen kepin sekä mahdollisten muiden liikkumisen apuvälineiden käyttöä. Samalla tutustutaan ympäristöön ja opetellaan tunnistamaan yksityiskohtia, jotka auttavat reittien tunnistamista. Liikkumistaidon ohjausta annetaan kuntoutuskursseilla, näkövammaisten oppilaitoksissa sekä yksilöllisenä ohjauksena kotiympäristössä.
 
Liikkumistaidon ohjausta voi hakea keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajilta tai kunnan vammaispalveluista. Lisätietoja keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta (katso luku 18) ja Näkövammaisten liiton liikkumistaidonohjaajilta p. 09 396 041.

5.2.3 Navigaattorit ja mobiilisovellukset liikkumisen tukena

Paikannustekniikka auttaa näkövammaisen henkilön liikkumista helpottamalla kohteiden ja reittien löytämistä. Paikannustekniikan käyttö liikkumisen tukena edellyttää hyvää, itsenäistä liikkumistaitoa. Älypuhelimella käytettävät karttasovellukset ilmoittavat käyttäjän sijainnin sekä kohteen suunnan ja etäisyyden puheella.

BlindSquare on iPhonessa toimiva sovellus, joka kertoo etäisyyden ja suunnan lähiympäristössä sijaitseviin kohteisiin tai käyttäjän itsensä tallentamiin paikkoihin. Trekker Breeze on näkövammaisille kehitetty laite navigointiin ja ympäristön hahmottamiseen.

5.2.4 Opaskoira

Opaskoira on sokeiden tai vaikeasti heikkonäköisten  lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline, jonka kustannuksista vastaa keskussairaala. Kun opaskoira on valjaissa, se on töissä. Jotta yhteistyö näkövammaisen ja koiran välillä onnistuu, koira tarvitsee työrauhan. Opaskoiran  saa ottaa mukaansa esimerkiksi elintarvikeliikkeisiin, kahviloihin, ravintoloihin ja yleisötapahtumiin. Lisätietoja keskussairaalan kuntoutusohjaajalta, katso luku 18.

5.3 Tietokoneet ja puhelimet

5.3.1 Tietokoneen mukauttaminen heikkonäköiselle käyttäjälle

Heikkonäköiselle käyttäjälle riittää usein näytön värien ja fonttien sekä hiiren asetusten muokkaaminen näkötilanteen mukaan. Joskus apua on myös tavallista suuremmasta näytöstä. Näytön varrella voi lisäksi säätää näytön etäisyyden, korkeuden ja kallistuskulman sellaiseksi, että työasento säilyy hyvänä. Jos asetusten mukauttaminen ei riitä, tarvitaan apuvälineeksi suurennus- tai ruudunlukuohjelma.

5.3.2 Suurennusominaisuudet ja -ohjelmat tietokoneissa

Windows-ympäristön suurennuslasi ja Applen tietokoneiden käyttöjärjestelmän suurennusominaisuus tarjoavat perustason suurennustoiminnot. Lisäksi joidenkin hiirien ohjelmistoihin sisältyy suurennuslasitoimintoja. Nämä ratkaisut eivät sovi kaikille heikkonäköisille tai vaativampiin käyttökohteisiin. Edistyneempiä suurennusohjelmia myyvät apuvälinetoimittajat. Jotkut suurennusohjelmat sisältävät myös puhetuen, joka ei kuitenkaan ole yhtä laaja kuin ruudunlukuohjelmassa.

5.3.3 Tietokoneiden ruudunlukuohjelmat ja koneäänet

Puhesyntetisaattori muuntaa näytöllä olevan tekstin koneääneksi eli synteettiseksi puheeksi. Puhesyntetisaattori tarvitsee toimiakseen ruudunlukuohjelman, joka tulkitsee tietokoneen näytöllä olevan tekstin ja välittää sen edelleen puhesyntetisaattorille tai pistenäytölle. Katso luku 5.3.4.

Ruudunlukuohjelma toistaa tarvittaessa kirjoitettaessa merkin tai sanan. Valmiin tekstin lukeminen voi tapahtua rivi, lause tai kappale kerrallaan  tai koko teksti automaattisesti.

Saatavana on sekä maksuttomia että maksullisia eri kielisiä koneääniä ja ruudunlukuohjelmia. Tunnetuin maksuton ruudunlukuohjelma Windows-ympäristöön on NVDA, jonka suomenkielisen version voi ladata osoitteesta www.nvaccess.org. NVDA:n mukana tulee myös maksuton suomenkielinen eSpeak-puhesyntetisaattori. Applen Mac OS –ympäristö sisältää VoiceOver-ruudunlukuohjelman ja suomenkielisen koneäänen.

5.3.4 Tietokoneen lisälaitteet

Skannerin ja tekstin tunnistusohjelman avulla voi muuntaa painettua tekstiä sähköiseen muotoon. Skannattua tekstiä voi lukea ja muokata tekstinkäsittelyohjelmalla. Käsin kirjoitettua tekstiä ei voi muuntaa puhutuksi tekstiksi.

Pistenäyttö on tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen liitettävä lisälaite, jonka näyttöriviltä voi lukea pistekirjoituksena näytön sisältöä. Pistenäyttöä ohjataan sen omilla näppäimillä tai tietokoneen näppäimistöllä. Joissakin pistenäytöissä on myös pistekirjoitusnäppäimistö tekstin kirjoittamiseen.

Pistetulostimella voi tulostaa tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitetun tekstin pistekirjoitukseksi.

5.3.5 Mobiililaitteen käyttö näkövammaisena

Uusissa matkapuhelimissa ja taulutietokoneissa eli mobiililaitteissa on yleensä kosketusnäyttö. 

Applen mobiililaitteiden (iPhone, iPad ja jotkut iPod Touch laitteet) yhteinen käyttöjärjestelmä iOS sisältää suurennusominaisuuden sekä VoiceOver-ruudunlukuohjelman ja sen käyttämät koneäänet. Myös Android-laitteet (muun muassa Samsung Galaxy puhelimet ja taulutietokoneet) sisältävät maksuttoman suurennusominaisuuden, TalkBack-ruudunlukuohjelman ja koneäänen.

Suurennusominaisuus ei vaikuta laitteen ohjauksen kosketuseleisiin, mutta sen sijaan ruudunlukuohjelmaa käytettäessä kosketuseleet ovat erilaiset. 

Erillinen näppäimistö helpottaa kirjoittamista mobiililaitteella. Myös langattomat kuulokkeet antavat lisää vapautta laitteen käyttöön. Jotkut pistenäytöt voidaan liittää Applen mobiililaitteisiin ja Android-laitteisiin.

Markkinoilla on lukuisia näkövammaisille käyttäjille kehitettyjä maksuttomia ja maksullisia mobiilisovelluksia, jotka esimerkiksi tukevat itsenäistä liikkumista, muuntavat painetun tekstin puheeksi sekä toistavat ääni- ja e-kirjoja.

5.3.6 Ohjausta ja apua tieto- ja viestintätekniikkaan

Apuvälineen myöntänyt taho vastaa sen käytön opastuksen järjestämisestä, katso luku 5. Näkövammaisten liiton atk-ohjaus tarjoaa tieto- ja viestintätekniikan yksilöllistä ohjausta Iiris-keskuksessa, asiakkaan työ- tai opiskelupaikassa tai kotona.

Useimmissa näkövammaisten alueyhdistyksissä toimivat tietotukipalvelut tarjoavat tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvää ohjausta pienryhmissä, yksilöllistä lähitukea sekä järjestävät toiminta-alueellaan laitteiden ja palveluiden esittelyjä.

Tietotukipalveluiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.nkl.fi/tietotuki. Lisätietoja näkövammaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ja hankinnasta antaa Näkövammaisten liiton IT-neuvonta apua@thp.nkl.fi, p. 09 3960 4000.

Atk-apuvälinekartoitus katso luku 4.1.

5.3.7 118 -numeropalvelu

Näkövammainen, jonka haitta-aste on vähintään 50 prosenttia, on oikeutettu kohtuuhintaiseen 118-numeropalveluun (hinta 0,67 e/soitto).

Palvelun käyttäjäksi voi ilmoittautua Näkövammaisten liiton järjestöpalveluihin puh. 09 3960 4656 (ti–to klo 9–15) tai omaan alueyhdistykseen kertomalla paitsi nimensä, myös puhelinnumeronsa, josta palvelua käyttää. Yhdistykseen kuulumattomat henkilöt toimittavat silmälääkärintodistuksen haitta-asteineen NKL:n järjestöpalveluun.

5.4 Vapaaehtoinen apu

Vapaaehtoista apua on saatavilla esimerkiksi lukuapuun, asiointiin, ulkoiluun ja harrastuksiin.

Vapaaehtoista apua tarjoavat seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt kuten esimerkiksi SPR, Martat, 4H ja Leijonat. Saatavuus vaihtelee paikkakunnittain.

Vapaaehtoiseksi haluava voi myös tarjota omaa panostaan vapaaehtoistoimintaan. Lisätietoja näkövammaisten alueyhdistyksiltä sekä seurakunnilta, kuntien sosiaalitoimesta ja muilta järjestöiltä.

5.5 Vertaistuki

Mikäli näkövammainen kaipaa mielekästä toimintaa arkeensa ja haluaa olla tukena toiselle vammautuneelle, näkövammaisten alue- ja paikallisyhdistykset tarjoavat monenlaisia vertaistoiminnan muotoja, kuten mahdollisuuden toimia erilaisten kerhojen tai ryhmien vetäjänä tai yhteyshenkilönä. Lisätietoja saa oman alueen yhdistykseltä (katso luku 17).