Palveluopas 2017
4 Kun­tou­tus­ta näön hei­ke­tes­sä

4.1 Mitä on kuntoutus?

Kuntoutuksella pyritään parantamaan tai säilyttämään kuntoutujan toiminta- ja työkykyä sekä tukemaan mahdollisimman itsenäistä selviytymistä elämässä. Kuntoutusta järjestetään kuntoutuslaitoksissa tai kotipaikkakunnalla. Näkövammaisille suunnattua laitosmuotoista kuntoutusta järjestetään Iiris-keskuksessa Helsingin Itäkeskuksessa, Kyyhkylässä Mikkelissä ja Meri-Karinassa Turussa. Kotipaikkakunnalla kuntoutuspalveluita, muun muassa apuvälineitä ja niiden käytön opastusta, saa keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta (katso luku 18).
 
Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksessä kuntoutuja ja asiantunteva henkilöstö etsivät yhdessä ratkaisuja heikentyneen näön mukanaan tuomiin ongelmiin. Kuntoutujaa ohjataan ja kannustetaan käyttämään näkökykyä korvaavia aisteja. Kuntoutusjakson aikana kartoitetaan opiskeluun, työhön ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä ja näkövammainen asiakas sekä hänen omaisensa saavat tukea muuttuneessa elämäntilanteessa.

Millaista kuntoutusta Kuntoutus-Iiriksessä järjestetään?

Kuntoutus-Iiriksessä järjestetään kuntoutusta eri elämäntilanteessa oleville näkövammaisille ja näköongelmaisille. Kuntoutuksessa on monipuolisesti erilaisia toiminnallisia käytännön harjoituksia, keskusteluryhmiä eri aihealueista sekä yksilöllisiä tapaamisia asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutuksen ohjelma muodostuu yksilö- ja ja ryhmäohjelmasta.

Ammatillinen kuntoutusselvitys on osa ammatillista kuntoutusta, joka on tarkoitettu työikäisille näkövammaisille tai näköongelmaisille, joiden työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet. Kuntoutusselvityksen tavoitteena on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Kuntoutuksen päämääränä on laatia ammatillinen kuntoutussuunnitelma.

Yksilöllisenä kuntoutuksena järjestetään sekä vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta että harkinnanvaraista kuntoutusta. Yksilöllisen kuntoutuksen sisältö suunnitellaan kuntoutujan tarpeiden pohjalta ja sitä toteuttaa moniammatillinen työryhmä. Tavoitteena on vahvistaa kuntoutujan edellytyksiä itsenäiseen selviytymiseen arkielämässä.

Sopeutumisvalmennuskurssilla tuetaan kuntoutujan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintavalmiuksia sekä annetaan tietoa heikentyneen näön mukanaan tuomista haasteista. Kurssi on viiden vuorokauden mittainen ryhmämuotoinen kuntoutusjakso.

Kuntoutuskurssin tavoitteena on edistää laaja-alaisesti kuntoutujan toimintakykyä ja sopeutumista muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Kuntoutuskurssi on vuoden mittainen prosessi, joka koostuu kolmesta viiden vuorokauden jaksosta. Kuntoutus on pääosin ryhmämuotoista.

Lasten ja nuorten kuntoutuksen kohderyhmänä ovat näkövammaiset alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret. Kuntoutuksen tarkoituksena on edistää lapsen sosiaalista toimintakykyä ja kaventaa eroa näkevän lapsen toimintakykyyn. Nuorten kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa nuoren edellytyksiä itsenäiseen elämään. Näkövammaisten lasten ja heidän omaistensa sekä nuorten sopeutumisvalmennuskurssit ovat viiden vuorokauden mittaisia ryhmämuotoisia kursseja. Kurssien lisäksi lapsiperheillä ja nuorilla on mahdollisuus hakeutua yksilölliseen kuntoutukseen.

4.2 Miten kuntoutukseen haetaan?

Kuntoutukseen hakeudutaan keskussairaalan, perusterveydenhuollon, yksityisen silmälääkärin tai työterveyslääkärin kautta. Lääkäri laatii kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvittavan lääkärinlausunnon. Lasten kuntoutukseen hakeutumisessa keskeinen taho on keskussairaala.

Kuntoutusta harkitessa kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen keskussairaalaan näkövammaisten kuntoutusohjaajaan. Häneltä saa tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja -kursseista. Kuntoutusohjaaja kartoittaa asiakkaan kuntoutustarpeen ja tekee asiakkaalle kuntoutussuunnitelman.

Kuntoutussuunnitelman tekoon voi osallistua asiakkaan, hoitavan lääkärin ja muiden ammattilaisten lisäksi myös asiakkaan omaisia. Suunnitelmaan kirjataan kuntoutujan nykytilanne, kuntoutuksen tavoitteet ja se, millaisella kuntoutuksella näihin tavoitteisiin päästään.  Hakemuksen liitteeksi tarvitaan joko kuntoutussuunnitelma tai lääkärinlausunto B tai vastaavat tiedot sisältävä muu lääketieteellinen selvitys. Kuntoutussuunnitelma voi olla osa lääkärinlausuntoa B.

Kuntoutukseen hakeudutaan täyttämällä kuntoutushakemus ja toimittamalla se taholle, joka toimii kuntoutuksen maksajana (esimerkiksi Kela, vakuutusyhtiö, sosiaali- ja terveydenhuolto, työhallinto). Hakemuslomakkeita saa kuntoutuksen maksajataholta, esimerkiksi Kelan lomakkeet löytyvät verkkosivulta www.kela.fi/lomakkeet. Kunnan sosiaalitoimelta voi hakea yksilöllistä pistekirjoituksen tai liikkumistaidon ohjausta.

Hakemuksen täyttämiseen saa apua keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta. Myös Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat auttavat hakemusten teossa. Kuntoutukseen hakeutuessa on erittäin tärkeää miettiä oma kuntoutustarve sekä omat tavoitteet kuntoutukselle ja kirjata ne hakemuksen perusteiksi. Joillekin sopeutumisvalmennuksen ja perhekuntoutuksen jaksoille on mahdollista saada omainen mukaan. Hakemuksessa on mainittava omaisen osallistumistarve ja hänen henkilötietonsa.

Katso myös luku 9.1 Työn mukautusratkaisut ja ammatillinen kuntoutus.

Lisätietoja:
Näkövammaisten liittoKeskussairaalan kuntoutusohjaajat katso luku 17

Kela p. 020 692205, www.kela.fi/kuntoutus.

4.3 Toimeentulo kuntoutuksen aikana

4.3.1 Kelan kuntoutusraha

Kuntoutusraha turvaa toimeentulon kuntoutuksen aikana. Usein kuntoutusrahaa haetaan Kelasta. Jos kuntoutuksen maksaa työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö, kuntoutusrahaa haetaan ensisijaisesti kuntoutuksen maksajataholta.

Kuntoutusraha määräytyy tulojen mukaan ja on verotettavaa tuloa. Se lasketaan yleensä samoin kuin sairauspäiväraha. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha on sairauspäivärahaa suurempi.

Osakuntoutusrahaa voi saada, jos työaikaa on kuntoutuksen vuoksi lyhennetty vähintään 40 %. Kuntoutuja ja työnantaja arvioivat, voiko kuntoutuspäivänä työskennellä. Yrittäjä tekee arvion itse.

Omavastuuaika, eli päivät, joilta kuntoutusrahaa ei saa,  on yleensä 10 arkipäivää. Jos kuntoutus on hyvin lyhyt, omavastuuaika on yksi päivä. Omavastuuaikaa ei ole, jos henkilö on saanut juuri ennen kuntoutusta sairauspäivärahaa tai työttömyysetuutta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset. Kuntoutusrahan omavastuu aikaa ei ole vanhemmalla, joka osallistuu lapsensa kuntoutukseen.

Joissain tilanteissa kuntoutusrahaa kannattaa hakea etukäteen. Takautuvasti sitä voi hakea enintään neljä kuukautta. Kuntoutusrahaa voi hakea verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi tai toimittamalla hakemuksen KU112 ja tarvittavat liitteet Kelan toimistoon.

4.3.2 Nuoren kuntoutusraha 16–19 -vuotiaalle

Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16–19-vuotiaille vammaiselle nuorelle. Edellytyksenä on, että vamma heikentää oleellisesti nuoren mahdollisuuksia valita ammatti ja työ. Lisäksi nuoren on tarvittava opiskelussa erityisiä tukitoimia, joita voivat olla esimerkiksi kunnan myöntämä henkilökohtainen apu tai Kelan ammatillisena kuntoutuksena opiskeluun myöntämät apuvälineet.

Opiskelun tavoitteena on oltava työelämä. Työn ei tarvitse olla kokopäiväistä, vaan oleellista on, että sen avulla on mahdollista hankkia lisätuloja. Nuoren kuntoutusrahaa ei makseta, jos opiskelun tavoitteena on vain arjen asioiden oppiminen.

Hakemukseen liitetään henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Sen laatii kotikunta yhdessä nuoren, hänen huoltajiensa ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden (esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan toimipisteen tai keskussairaalan kuntoutusohjaajan) kanssa. Suunnitelmassa on oltava arviot opiskelun tavoitteista, vamman vaikutuksesta opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiin sekä suunnitelmat opiskelujen toteutumisesta ja tarvittavista tukitoimista. Liitteenä on oltava lääkärinlausunto B.

Opiskelemassa oleva nuori voi saada nuoren kuntoutusrahaa heti täytettyään 16 vuotta. Sitä voi saada myös peruskouluun. Jos nuori opiskelee täyttäessään 20 vuotta, hän voi saada nuoren kuntoutusrahaa käynnissä olevien opintojen loppuun (tutkintovaatimusten mukainen opiskeluaika).

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan myös opiskelun loma-ajalta. Takautuvasti sitä voi saada neljä kuukautta.

Nuoren kuntoutusrahaa haetaan verkossa www.kela.fi/asiointi tai toimittamalla hakemus KU111, henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma, lääkärinlausunto B ja muut mahdolliset liitteet Kelan toimistoon.

Lisätietoja Näkövammaisten liiton koulutus- ja työelämäasioiden asiantuntijoilta.

4.3.3 Työeläkelaitosten kuntoutusraha

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusrahaa (50 % kuntoutusrahasta) voidaan maksaa henkilölle, joka tekee osittain ansiotyötä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla.

Kuntoutuskorotus maksetaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella oleville henkilöille kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksussa olevien eläkkeiden määrästä. Jos osatyökyvyttömyyseläke maksetaan kuntoutuksen ajalta täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena, kuntoutuskorotus lasketaan täyden eläkkeen määrästä.

Kuntoutujalle voidaan maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta muutamia kuukausia ennen kuntoutukseen pääsyä, ellei kuntoutujalla ole muuta tuloa sinä aikana.

Työeläkelaitoksesta voi kysyä muiden kuntoutuksesta aiheutuvien kulujen, esimerkiksi matka- ja opiskelukulujen, korvaamisesta. Yrittäjille ja ammatinharjoittajille voidaan maksaa elinkeinotukea, joka on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta.

4.3.4 Kuntoutusmatkoista saa Kelan matkakorvausta

Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Hakemuksen liitteenä tulee olla kurssiohjelma ja osallistumistodistus. Katso luku 7.8.

Kela korvaa matkat myös järjestöjen toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseille
  1. jos kurssille on hakeuduttu lääkärin lähetteellä, jossa on lääkärin suositus kurssille hakeutumisesta,
  2. kurssiohjelmassa on lääkärin tai sairausvakuutuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta,
  3. matkakorvaushakemuksen liitteenä tulee olla kurssiohjelma ja osallistumistodistus, jossa on kurssin järjestäjän merkintä siitä, kenen lääkärin lähetteeseen sopeutumisvalmennuskurssi perustui ja kopio kuntoutuspäätöksestä.