Yleisönosasto 15.12.2017
In­ter­ne­tin käyt­tö ei ole kai­kil­le mah­dol­lis­ta

Kiitos toimittaja Aatu Komsille Celia-kirjastoa koskevista artikkeleista (Airut 11/2017). Arvostan sitä, että Celia-kirjaston näkövammaisten asiakkuus on otettu näyttävästi esille.

Paljon on muuttunut siitä, kun lähes 30 vuotta sitten aloitin yliopisto-opinnot ja tulin asiakkaaksi. Silloin asiakkaaksi pääsivät tiukan seulan kautta vain näkövammaiset ja lukihäiriöiset henkilöt.

Pidän kestämättömänä sitä, että CD-levyjen kuukausittaista lainausmäärää on rajoitettu radikaalisti 15 lainaan. Jutussa väläytettiin, että verkkolainojenkin määrää voitaisiin rajoittaa vastaavasti. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta aineistoja saa olla lainassa samanaikaisesti 100 kappaletta. Ikääntyvälle näkövammaiselle äänikirjat saattavat olla ainoa henkireikä ja virkistys, ja osa heistä haluaa lukea paljon.

Toinen kirjojen suurkuluttaja on kaltaiseni korkeakoulutettu työssäkäyvä asiakas. Tarvitsen kirjoja työssä, täydennyskoulutuksessa ja virkistyäkseni. Kuuntelen kirjoja jatkuvasti. Celia-kirjastolla ei myöskään ole Internetin käyttö ei ole kaikille mahdollista tarpeeksi määrärahoja, jotta läheskään kaikkea merkityksellistä materiaalia voisi  saada käyttöönsä.

Näkövammaisten tiedonsaannilla erityisesti ikääntyessä on suuria haasteita etenkin, jos kaikki ”pakotetaan” käyttämään verkkopalveluita. Eri puolilla maata nettiyhteydet eivät ole laajakaistatasoisia ja ne pätkivät. inulle uudet lainausmuodot sopivat. Pidän
kuitenkin erittäin tärkeänä, että kaikkia ei pakoteta verkkopalveluiden käyttäjiksi. Köyhälle, ikääntyneelle älylaitteisiin ja tietokoneisiin tottumattomalle se on kestämätön tilanne ja saattaa täyttää syrjinnän tunnusmerkit.

Tuula Paasivirta

Vaikeasti heikkonäköinen asiakas
pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja