Taisto Haimila in memoriam
Avu­lias her­ras­mies on pois­sa

Taisto Haimila seisoo tummassa puvussaan harmaan taustan edessä ja katsoo kameraan hymyillen.

Taisto Haimila s. 3.7.1941, k. 26.9.2017.
Kuva: Markku Hellevuo / Ehta Oy

Taisto Haimila kuoli 26. syyskuuta Lappeenrannassa 76-vuotiaana. Hän oli syntynyt 3. heinäkuuta 1941 Savitaipaleella.

Aktiivinen järjestötoimija Taisto Haimila kasvoi kaksilapsisen perheen kuopuksena Etelä-Karjalassa. Isä oli ostanut nuoren Taiston nimiin kaupan, jossa hän toimi usean vuoden ajan kauppiaana. Vuonna 1963 vanhemmat myivät kaupan ja maatilan, ja perhe muutti Lauritsalaan.

Perinnöllisen silmäsairauden puhkeaminen muutti 24-vuotiaan Haimilan tulevaisuudensuunnitelmia. Hän kykeni kuitenkin edelleen liikkumaan törmäilemättä ja lukemaan apuvälineiden avulla. Kuntoutuksen jälkeen Haimila hakeutui opiskelemaan hierojaksi Näkövammaisten ammattikouluun. 1970-luvun alussa avautui myös näkövammaisille mahdollisuus opiskella ohjelmointia. Monien muiden tavoin Taisto hankki itselleen toisenkin ammatin. Hän teki pitkän työuran Ovakon tehtaalla Imatralla ohjelmoijana.

Haimila osallistui aktiivisesti näkövammaisyhdistysten työhön Kaakkois-Suomessa yli neljän vuosikymmenen ajan.

Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana hän toimi 1996–1999. Hänet muistetaan avuliaana ja luotettavana työkaverina. Hänet valittiin liiton hallituksen jäseneksi vuosille 1998–2003 ja toiseksi varapuheenjohtajaksi vuosille 2003–2008. Kun maalipalloinnostus valtasi Etelä-Karjalan 1984, myös Taisto kokeili lajia. Alueen joukkue menestyikin hyvin valtakunnallisesti. Haimila piti matkailusta ja oli mukana organisoimassa alueyhdistyksen suosittuja kesäretkiä toimimatkanjohtajana. Myös yleiskokouksiin, liikuntaleireille ja muihin tapahtumiin hän osallistui usein vaimonsa Leenan kanssa. Avioliitosta on kaksi tytärtä Sari ja Mari.

Taisto Haimilan perintö näkövammaisyhteisölle on positiivisuus ja yhdessä toimimisen tärkeys päämäärien saavuttamiseksi.

Hän tuki ja kannusti uusia jäseniä tulemaan mukaan toimintaan ja auttoi tarvittaessa kokemuksellaan yhdistyksiä erilaisissa asioissa.

Minna Kejonen