Valtuuston syyskokous ja -seminaari 10.–11. marraskuuta
Opas­koi­rien saa­ta­vuus ke­rä­si hauk­ku­ja

Näkövammaisten liiton valtuustossa puhuttivat myös näkövammaisten työllistyminen ja opiskelu sekä kuntoutuspalvelut.

Teksti Maria Finström-Haanpää
Kuva Aatu Komsi

Näkövammaisten liiton valtuusto on hyväksynyt liiton vuoden 2018 vuosisuunnitelman ja talousarvion. Niissä näkyy vahvasti liiton 90-vuotinen taival.

Valtuuston syyskokouksessa 11. marraskuuta toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen totesi, että painopisteet vuonna 2018 ovat erityisesti näkövammaisten tukipalveluiden saatavuudessa, palveluiden markkinoinnissa ja työllisyyden edistämisessä. Haasteita liitolle asettavat Suomessa käynnissä olevat isot uudistamishankkeet kuten sote-uudistus ja vammaispalvelulain uudistus.

Valtuutetut Pentti Kivelä ja Maija Somerkivi toivoivat liiton kiinnittävän enemmän huomiota näkövammaisten opetukseen, etenkin toisen asteen opintoihin.

– Nivelvaiheeseen perusaste–toinen aste pitää puuttua. Voisiko oppisopimuskoulutusta tukea enemmän? kysyi Somerkivi.

Liiton hallituksen jäsen Juha Saariniemi mainitsi, että tutkimusten mukaan yhä suuremmalla osalla 20–29-vuotiaista nuorista on vain peruskoulutus.

– Onko siis näkövammaisten vähentynyt toisen asteen opiskelu seurausta yhteiskunnallisesta muutoksesta, koulutuspaikkojen määrien ja tukityöllistämisrahojen leikkauksista, eikä niinkään näkövammaisten syrjimisestä? hän kysyi.

Valtuutettu Marja Kalvia kertoi huolensa henkilökohtaisen avun tulkinnasta iäkkäiden avuntarvitsijoiden kohdalla.

– Nyt kysytään jo, mikä on ikääntynyt vammainen – onko hän vammainen vai pelkästään ikääntynyt? Kalvia totesi ja kertoi kantavansa huolta ikääntyneiden kuntoutusmahdollisuuksista.

Onko opaskoiria tarpeeksi?

Regina Koljonen toi esille huolen opaskoirien laadusta, kun osa näkövammaisista hankkii nykyään koiransa kotimaisten opaskoirakoulujen sijasta ulkomailta. Osa valtuutetuista jatkoi ajatusta ja huomautti, että Opaskoirakoulun nykyisen kouluttajamäärän pitäisi heidän mielestään riittää nykyistä useampienkin opaskoirien kouluttamiseen.

Liiton palvelulinjan johtaja Johanna Reiman korosti vastauksessaan koulutuksen korkeaa laatua ja totesi, että Opaskoirakoulun kouluttajien työtehtäviin kuuluu myös muita tehtäviä.

Iiris sai vuokralaiset

Valtuutettu Markku Vaittinen toivoi liitolle kumppanuusstrategiaa vuosisuunnitelman rinnalle helpottamaan liiton ja muiden palveluntarjoajien välistä yhteistyötä.

Liiton talousarvion esitteli talous- ja henkilöstöjohtaja Vesa Tuunainen. Hän kertoi, että liiton ensi vuoden tuotot on arvioitu noin 200 000 euroa suuremmiksi kuin tänä vuonna, yhteensä noin 14,9 miljoonaa euroa. Ensi vuoden menot ovat puolestaan yhteensä 14,6 miljoonaa euroa, mikä on noin 300 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. STEA:lta anotaan avustuksia yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa.

Iiris-kiinteistön vapaiden vuokratilojen osalta Tuunainen kertoi, että talo on vihdoin taas täynnä.

Valtuuston puheenjohtaja Pauli Viertonen päätti kokouksen kiittämällä valtuutettuja aktiivisesta keskustelusta.

Valtuuston seminaarin aiheina liikkumistaito ja vertaistuki

Teksti Maria Finström-Haanpää

Näkövammaisten liiton valtuuston syyskokousta edelsi seminaaritilaisuus, jonka aiheina olivat liikkumistaidon ohjaus ja vertaistuki.

Tilaisuudessa liiton hallituksen jäsen Eija-Liisa Markkula piti innostavan puheen liikkumistaidon ohjauksen merkityksestä näkövammaiselle. Hän nosti esille liikkumistaidon fyysisen, sosiaalisen ja henkisen ulottuvuuden.

Liikkumistaidonohjaaja Sanna Törrönen totesi omassa puheenvuorossaan, että moni ei edes tiedä, mitä liikkumistaito on. Hän korosti liikkumistaitoa koskevan viestinnän tärkeyttä.

Törrönen kertoi Touch Mapper -nimisestä ohjelmasta, jonka avulla voi tulostaa 3D-karttoja. 3D-tulostimia löytyy nykyään myös joistakin kaupunginkirjastoista.

Saavutettavuusaktivisti Ronja Oja kertoi erilaisten mobiilisovellusten käytöstä liikkumisen tukena, muun muassa Blindsquare- ja BeMyEyes -sovelluksista.

Seminaarissa keskusteltiin myös vertaistuen merkityksestä näkövammaiselle. Vertaisuus-käsitteeseen liittyy vahvasti ajatus siitä, että samoja asioita kokeneilla ihmisillä on kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta, jota kellään muulla ei voi olla.

Vertaistuki käsitteenä todettiin vaikeaksi, ja valtuutetut käsittivät sen myös eri tavoin.Osan mielestä  vertaistoimijan elämäntilanteen ja vamman on oltava täysin samat kuin tuettavalla, eikä esimerkiksi ammattihenkilö voisi toimia vertaistukena. Osa taas tulkitsi käsitteen laajemmin.

Vertaistoimijan ominaisuuksista tärkeimpinä pidettiin hyviä sosiaalisia taitoja, luotettavuutta, kuuntelukykyä ja lähestyttävyyttä. Valtuutetut toivoivatkin liitolta apua vertaistoimijoiden kouluttamisessa. Esimerkiksi liiton osaamisen tuominen mukaan koulutusten sisältöjen suunnitteluun sekä liiton omien kouluttajien osallistaminen arvioitiin hyödylliseksi.