Kuu­luu­ko köy­hän ää­ni?

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto pyrkii synnyttämään keskustelua köyhyydestä ja esittämään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi Suomessa.

Teksti Tuula Paasivirta
Kuvitus Aatu Komsi

Piirroskuvitus. Keskellä kuvaa pieni musta hahmo, jolla on kädessään pieni kassi, jossa on maitopönttö ja banaani. Hän katsoo silmät pyöreinä ylöspäin. Ylhäältä sataa hänen ohitseen erilaisia asioita: iPhone, Juhla Mokka, nauta ja pesuainepullo.



Köyhälle ihmiselle on tärkeää, että hän tulee kuulluksi ja että häntä ei ohiteta. Jatkuva taistelu elämän erilaisten realiteettien kanssa on jo itsessään haastavaa.

Köyhiä ihmisiä on hyvin erilaisissa elämäntilanteissa: niin pitkäaikaistyöttömissä kuin pitkäaikaissairaissa, vammaisissa, omaishoitajissa. Toisinaan elämä syöksee ihmisen ahdinkoon monista eri syistä.

Tällä hetkellä vuonna 2008 perustetussa Kuka kuuntelee köyhää -verkostossa ovat mukana muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen evankelisluterilaisen kirkon diakonia ja sielunhoito sekä Tiede, taide ja köyhä kansa ry. Monet verkoston aktiivitoimijoista ovat mukana toiminnassa yksityishenkilöinä.

Toimintaa suunnitteleva ja toteuttava ydinryhmä ja koko verkosto on avoin kaikille. Verkosto haluaa nostaa keskusteluun köyhien asioita eri näkökulmista ja erityisesti antaa ääni köyhille itselleen.

Näkövammaisten liitto oli syksyllä 2016 mukana järjestämässä tilaisuutta osatyökykyisyydestä yhdessä Invalidiliiton kanssa.

Puolueet yhdessä apuna

THL:ssä työskentelevän köyhyystutkijan Jouko Karjalaisen mukaan verkosto on pitänyt tilaisuuksiaan pääasiassa Eduskunnan Kansalaisinfo-tilassa. Verkosto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, mutta eri eduskuntaryhmät ovat vuorollaan antaneet tilan verkoston käyttöön.

– Tilaan pääsee vain puolueiden kautta. Näin köyhien ihmisten köyhä verkosto on voinut järjestää pääosan tilaisuuksistaan keskeisellä paikalla, ja ennen muuta olemme päässeet hedelmälliseen yhteistyöhön päättäjien kanssa, Karjalainen selittää.

Verkosto pääsi aikoinaan vaikuttamaan Kataisen hallituksen vuoden 2011 hallitusohjelmaan lauseen verran sekä toimimaan yhdessä Eduskunnan köyhyystyöryhmän EAPNfin eli Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston kanssa.

– Tavoitteena olisi levittää toimintaa myös muualle Suomeen kuin vain tähän Arkadianmäen nurkille, hän sanoo.

Mihin ruletti napsahtaa?

Verkoston uusimpiin toimijoihin kuuluva Linnéa Partanen, 28, tuli mukaan köyhyystutkija Anna-Maria Isolan houkuttelemana.

Puuartesaani ja Syrjässä.fi-blogia kirjoittava Partanen elää tahtomattaan yhteiskunnan tuilla, koska ei fyysisen sairauden ja siitä seuranneen masennuksen jälkeen voinut tehdä työtä, johon oli juuri valmistunut. Verkostossa hän haluaisi olla järjestämässä uudenlaista työttömien virkistystoimintaa.

Viime maaliskuussa järjestettiin Kuopiossa Partasen suunnittelema huono-osaisuusruletiksi nimetty tempaus. Ruletti valikoi onnekkaat ja hylkäsi epäonniset.

Ohjelman tarkoituksena oli herättää keskustelua eriarvoisuudesta. Siinä ihmiset pääsivät kokeilemaan, miltä tuntuu, kun jatkuvasti kävellään yli.

Ruletissa oli vain kaksi vaihtoehtoa: huono-osainen ja hyväosainen. Huono-osaiset menivät maahan makaamaan, minkä jälkeen hyväosaiset kävelivät heidän ylitseen.

Kirjoittaja on Kuka kuuntelee köyhää -verkoston viestintävastaava.
Lisätietoja

Lisätietoja verkostosta ja tilaisuuksista osoitteestakukakuunteleekoyhaa.fi, verkoston Facebook-sivuilta sekä sähköpostitse osoitteista jouko.karjalainen@thl.fi ja tuula.paasivirta@pp.inet.fi.