Aktivisti
Puo­li­kas

Teksti Olli Lehtinen

Piirros: Aatu Komsi. Olli Lehtisen vakituista kolumnistikuvaa muistuttava piirros, jossa Lehtisen valokuvan paikalla on hänen valokuvaansa muistuttava pipari. Piparista on haukattu palanen pois Lehtisen vasemmasta kyljestä, ja sen vieressä lojuu muruja.

Tein asunnossani remonttia. Olen sokea ja koska remontti oli varsin vaativa, käytin apunani remonttimiestä. Yhteistyö remonttimiehen kanssa sujui mutkattomasti. Pyysin järkeenkäypiä korjauksia, ja hän teki ne. Ei välttämättä heti ensi pyytämällä, mutta teki kumminkin. Välillä asunnossa hommaili myös naisystäväni. Mielestäni tulimme kaikki hyvin juttuun.

Remontti valmistui. Kun naisystäväni saatteli remonttimiestä eteisessä, ovella remonttimies sanoi naisystävälleni: ”Olli on vain puolikas mies. Soita minulle.”

Naisystävä kertoi tapauksesta minulle seuraavana päivänä. Olin pettynyt. Olin surullinen. Olin vihainen. En voinut käsittää, kuinka remonttimies, jota olin pitänyt hyvänä jätkänä, saattoi puukottaa selkään.

Toivuttuani alkujärkytyksestä alkoi päässäni pyöriä selityksiä. Olen itsekin vuosia sitten tehnyt remonttihommia. Ei ole miellyttävää huhkia toisen miehen pölyisessä asunnossa ja toteuttaa tämän käskyjä. Voi syntyä kateutta tai alemmuudentuntoa. Joskus remonttimies kiinnostuu asunnossa asuvan miehen naisesta. Ei välttämättä seksin tai läheisyydenkaipuun takia, vaan koska haluaa päästä helpommalla tai ansaita paremmin tai koska kokee alemmuutta miestä kohtaan. Nämä selitykset eivät kuitenkaan riittäneet. Olinko sittenkin käyttäytynyt remonttimiestä kohtaan jotenkin epäreilusti? Ei, en ollut käyttäytynyt niin epämiehekkäästi, että olisi voinut kutsua puolikkaaksi mieheksi.

Lopulta aloin miettiä sokeuttani. Osa minuudestani liittyy näkövammaan. Riippuu miten mitataan, ehkä jopa puolet. Toimintakykyni tietyissä asioissa on hyvin rajallinen näkevään verrattuna. Laukoiko remonttimies siis totuuden? Olen puolikas. Remonttihommissa olen häneen verrattuna täydellinen puolikas. Sokeaa miestä voi perustellusti kutsua puolikkaaksi mieheksi. Ainakin, jos asenne ja arvot ovat todella kapeat.

Elämä ei onneksi ole vain rakennustyömaata. Sokeus ei tee kenestäkään puolikasta. Pystyn tuntemaan, kokemaan ja tekemään asioita rikkaassa mittakaavassa. Miehisiä piirteitä ja ominaisuuksia löytyy vallan riittävästi niistä tässä enempiä tarinoimatta. En koe olevani puolikas. Tietenkin ihan mielelläni näkisin, mutta näinkin pärjää. Ainakin Suomessa – ja jos ei ole remontin keskellä. Remontoidessa, pakatessa ja veroilmoitusta tehdessä kyllä toivoisin olevani näkevä.

Mitä naisystäväni sitten remonttimiehelle vastasi? ”Olet typerys. Sokeudesta  huolimatta hän on täydellinen.”

Olli Lehtisen mielestä sokea ei ole parhaimmillaan keskellä remonttia.