Kuntoutuksen suunnittelussa, rahoittamisessa ja toteuttamisessa on mukana monta tahoa. Kuntoutuksen kustantajina voivat olla Kansaneläkelaitos, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, vakuutusyhtiö tai työvoimaviranomainen.
Useimpien Kuntoutus-Iiriksen asiakkaiden kuntoutuspäätökset on tehty Kelassa tai työeläkelaitoksessa.
Yleensä kuntoutustarpeen ja mahdollisuuksien selvittely käynnistyy työterveyshuollon, terveydenhuollon tai Kelan aloitteesta, mutta kannattaa olla myös itse aloitteellinen omassa asiassaan.
Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus on toissijaista julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain, työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella järjestettävään kuntoutukseen nähden.
Myös Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on toissijaista tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain ja sotilastapaturmalain perusteella korvattavaan kuntoutukseen nähden.
Haettaessa Kelan kautta kuntoutusjaksoille käytetään lomaketta KU102 *Kuntoutushakemus*. Hakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto, josta käyvät ilmi kuntoutuksen perusteena oleva sairaus, vika tai vamma ja sen aiheuttamat haitat sekä kuntoutustarve. Kelan kustantamassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa edellytetään myös, että haettava kuntoutusjakso perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka on laadittu hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.
Hakija saa kotiinsa kirjallisen kuntoutuspäätöksen. Myöntäessään kuntoutusjakson Kela lähettää päätöksen ja kopion hakemuksesta myös Kuntoutus-Iirikseen, joten kuntoutujan toiveet ja näkemykset välittyvät näin kuntoutuksen toteuttajataholle.
Jos tarvitset apua ja neuvontaa kuntoutushakemuksen tekemisessä, ota yhteyttä Kelan paikallistoimistoon, keskussairaalan kuntoutusohjaajaan, aluesihteeriin tai suoraan Kuntoutus-Iiriksen aikuisten kuntoutuksen kurssisihteeriin tai lasten perhekursseihin liittyen lasten kuntoutuksen henkilökuntaan. Aluesihteereiden ja Kuntoutus-Iiriksen yhteystiedot ovat tämän kalenterin lopussa.
Hakemuskaavakkeet löytyvät Kelan internetsivuilta (www.kela.fi - lomakkeet kuntoutukseen). Sähköisiä hakemuksia ei toistaiseksi ole mahdollista jättää, vaan lomakkeet on edelleen tulostettava ja allekirjoitettava.
Kelan kurssien paikkatilannetta voi katsoa Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi (etusivu - kuntoutukseen - kuntoutuskurssi - kurssitarjonta).
Työeläkelaitokset järjestävät kuntoutustarpeessa oleville vakuutetuilleen ammatillista kuntoutusta työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi. Kuntoutuksella pyritään siihen, että työntekijä tai yrittäjä pystyisi sairaudestaan tai vammastaan huolimatta jatkamaan työelämässä. Työeläkekuntoutus on subjektiivinen oikeus. Kuntoutuspäätöksen saaneella on oikeus valittaa kuntoutustaan koskevasta päätöksestä sekä myös sisällöstä.
Ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää, jos hakijalla on asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan ja riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle. Edellytyksenä on hakijan vakiintunut työelämäsuhde eli hänellä tulee olla riittävän pitkä työhistoria ja ansaittua työeläketurvaa. Ammatillisen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista.
Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhönvalmennus, ammatillinen koulutus tai muu ammatillinen kuntoutus kuten elinkeinotuki. Kuntoutus-Iiriksessä työeläkekuntoutuksena järjestetään työkunnon selvityksiä, joiden tarkoituksena on suunnitelman syntyminen työelämässä jatkamista varten (tässä oppaassa kuntoutustutkimus).
Kuntoutus- ja työhönpaluusuunnitelman valmisteleminen jatkuu yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliiton erityistyöntekijöiden ja työnantajan, työvoimahallinnon tai Arlainstituutin kanssa. Suunnitelmaan perustuvaa ammatillista kuntoutusta haetaan kuntoutushakemuksella työeläkeyhtiöltä. Kuntoutus-Iiriksessä jatko voi olla esimerkiksi ammatillisten mahdollisuuksien arviointijakso tai ammatillisen kuntoutuksen edellyttämä peruskuntoutus.
Kuntoutujalle korvataan kuntoutuspäätökseen liittyvät tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset kotipaikkakunnalta kurssipaikalle ja takaisin. Lisäksi korvataan kuntoutusjaksolle osallistuvan omaisen matkakulut. Mikäli kuntoutuja tarvitsee välttämättä saattajan kurssimatkan aikana, korvataan myös hänen kulunsa.
Kela korvaa kuntoutusmatkat pääsääntöisesti halvimman matkustustavan mukaisesti omavastuuosuudella vähennettynä. Jos kuntoutuja tarvitsee kalliimpaa matkustustapaa, on siitä syytä etukäteen neuvotella Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistossa. Kuntoutujan omavastuuosuus yhdensuuntaista matkaa kohti on 9,25 euroa (vuonna 2010).
Vakuutus- tai työeläkeyhtiön ollessa kuntoutuksen kustantajana se korvaa myös matkakulut. Tällöin korvaus maksetaan normikorvauksena.
Lisätietoja matkakorvauksista saa Kelan toimistoista, vakuutusyhtiöistä ja työeläkelaitoksista.
Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutujan toimeentulo turvataan kuntoutusrahalla. Kuntoutusrahaan on oikeus 16-67 -vuotiaalla kuntoutujalla ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Etuutta voidaan maksaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana kuntoutuja täyttää 68 vuotta.
Myös kuntoutujan omaiselle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen voidaan maksaa kuntoutusrahaa.
Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 - 20 -vuotiaalle näkövammaiselle nuorelle silloin, kun hän työkyvynarvioinnin perusteella tarvitsee kuntoutusta. Lisäksi edellytetään, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma.
Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajalta. Kuntoutuskursseilla omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä. Jos kuntoutus toteutetaan useammassa jaksossa, lasketaan omavastuuaika ainoastaan kerran.
Omavastuuaikaa ei ole lainkaan, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkamista sairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa tai työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaista koulutustukea.
Omavastuuaikaa ei ole myöskään, jos kuntoutusrahaa myönnetään näkövammaisen lapsensa kuntoutukseen osallistuvalle vanhemmalle.
Kelan maksaman kuntoutusrahan suuruus määräytyy pääsääntöisesti sairauspäivärahan tavoin ja se on aina vähintään sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan suuruinen. Sitä maksetaan Kelan kustantaman ammatillisen kuntoutuksen lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon lääkinnällisenä kuntoutuksena tai vammaispalveluna kustannettavan kuntoutuksen tai Raha-automaattiyhdistyksen kustantaman sopeutumisvalmennuksen ajalta.
Kuntoutuksen ajalta voidaan myös suorittaa harkinnanvaraista korvausta ylläpito- ja muista kustannuksista (ylläpitokorvaus) sekä kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta harkinnanvaraista kuntoutusavustusta.
Työeläkekuntoutukseen kuuluva kuntoutusraha maksetaan joko täytenä tai osakuntoutusrahana kuntoutuksen ajalta saatavien ansiotulojen tai yrittäjän työtulojen määrästä riippuen.
Täyden kuntoutusrahan määrä on yhtä suuri kuin kuntoutujan laskennallisen täyden työeläkkeen määrä korotettuna 33 %:lla. Kuntoutusrahaa laskettaessa otetaan huomioon henkilön koko työeläketurva. Yksityisen alan eläkejärjestelmän lisäeläkkeitä ei oteta huomioon.
Osakuntoutusrahan perusmäärä on puolet sen työkyvyttömyyseläkkeen määrästä, joka on kuntoutusrahan perusteena. Tähän määrään lisätään 33 %:n korotus.
Lisätietoja kuntoutuksen aikaisesta toimeentuloturvasta saa Kansaneläkelaitoksesta ja vakuutusyhtiöstä.