Työllisyyden tukeminen sisältää tuen ammatinvalinnassa,
työllistymisvaiheessa, työelämässä jatkettaessa sairausloman
jälkeen sekä työssä jaksamisessa. Näkövammaisten Keskusliiton
Työllisyyspalvelut ohjaavat ja neuvovat näissä eri vaiheissa,
mutta julkinen palvelujärjestelmä tarjoaa myös monia
tukimuotoja.
Ammatinvalinnan vaiheessa kaikenikäiset henkilöt voivat saada
ammatillisen ohjauksen palveluja työ- ja elinkeinotoimistoista
(jatkossa te-toimistot). Näitä palveluja ovat ammatinvalinnan ja
urasuunnittelun palvelut sekä koulutus ja ammattineuvonta.
Ammatinvalinnan vaiheessa te-toimistot ja Kela voivat maksaa
myös työ- ja koulutuskokeiluja, joiden tarkoituksena on
selvittää kuinka henkilö selviytyy erilaisissa työtehtävissä tai
ammateissa tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta.
Työllistymisvaiheessa tuki työnhaussa sekä työelämävalmiuksien
hankkimisessa on tavallisesti tarpeen. Tässä vaiheessa
te-toimistojen tarjoamat palvelut ovat työharjoittelua,
työkokeilua, työnhakusuunnitelman laatimista, työ- ja
harjoittelupaikoista tiedottamista sekä palkkatukea
työnantajalle, joka palkkaa työtä hakevan henkilön. Te-toimistot
voivat kustantaa myös työhönvalmennusta sekä työhönvalmentajien
henkilökohtaista tukea ja apua, joilla tuetaan asiakkaan työhön
sijoittumista yleisille työmarkkinoille. Yrittäjyys on keino
työllistää itse itsensä ja siihen tukea voi saada sekä
te-toimistoista että Kelasta starttirahan ja elinkeinotuen
muodossa. Kun henkilö esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen
palaa työelämään, tulevat kyseeseen ammatillisen kuntoutuksen
toimet (ks. myös kohta 4.2.3 Ammatillinen kuntoutus).
Te-toimistot voivat tukea työnantajaa työolosuhteiden
järjestelytuella vajaakuntoisen työntekijän työhönsijoituksen
tai työssäpysymisen vaiheessa. Tukea voi saada työkoneisiin,
työvälineisiin tai työmenetelmiin sekä työpaikan ulkoisiin
olosuhteisiin tehtäviin muutoksiin, jotka ovat välttämättömiä
työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan
poistamiseksi tai vähentämiseksi. Myös toisen työntekijän antama
apu voidaan korvata vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymisen
parantamiseksi työolosuhteiden järjestelytukena. Tuen määrä on
enintään 2 500 euroa vajaakuntoista työntekijää kohden ja
vaikeavammaisen henkilön kohdalla enintään 3 500 euroa. Toisen
työntekijän antaman avun kustannuksiin korvauksen määrä voi olla
enintään 250 euroa kuukaudessa korkeintaan vuoden ajan.
Vaikeavammaisen henkilön kohdalla tuki voi olla 350 euroa
kuukaudessa enintään kahden vuoden ajan. Tuen myöntäminen
edellyttää lääkärinlausuntoa sekä työterveyshuollon tai
työsuojeluviranomaisen arviota järjestelyjen tarpeellisuudesta.
Kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) tai
työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi suuntautua
työelämään, ja olla työvoimatoimiston asiakkaana. Ns. sokean
eläkettä (KEL 12§ 4 mom.) saava henkilö on oikeutettu olemaan
työtön työhakija sekä te-toimistojen palveluihin ja tukiin.
Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä tuli voimaan 1.1.2010. Tämän lain mukaisesti kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi ansaita eläkkeensä rinnalla työstään 600 euroa ilman, että työtulo vaikuttaa eläkkeeseen. Työeläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita eläkkeen rinnalla tekemästään työstä enintään 40 prosenttia eläkettä edeltävästä vakiintuneesta keskiansiostaan (tämä summa on yksilöllinen ja ilmoitettu kunkin eläkepäätöksessä). Jos tämä keskiansio on vähemmän kuin 600 euroa kuukaudessa, voi työeläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö myös ansaita eläkkeensä rinnalla 600 euroa kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi ansaita eläkkeensä rinnalla 60 prosenttia eläkettä edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta tai jos tämä on vähemmän kuin 600 euroa, niin hän voi ansaita eläkkeen rinnalla 600 euroa kuukaudessa sen vaikuttamatta eläkkeeseen. Jos työansiot ylittävät 600 euroa tai työeläkelakien mukaiset ansaintarajat, niin työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi jättää työkyvyttömyyseläkkeensä (sekä kansaneläkelain että työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen) lepäämään. Eläkkeen voi jättää lepäämään yhdenjaksoisesti vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
Lisätietoja työllistymiseen ja työssä käymiseen liittyen antavat Näkövammaisten Keskusliiton työllisyyspalvelut, 09 396 041 sekä saat lisätietoja seuraavilta www-sivuilta www.mol.fi ja www.kela.fi.
Jatka lukuun 9 Helpotusta arkeen