7 Elä­ke­tur­va

Ohita sisällysluettelo

7.1 Eläkejärjestelmä

Suomen eläketurva rakentuu kahdesta toisiaan täydentävästä järjestelmästä: asumisaikaperusteisesta kansaneläkkeestä sekä omalla työllä ja yrittäjätoiminnalla ansaittavasta ansioeläkkeestä. Kansaneläkettä maksetaan silloin, jos oikeutta ansioeläkkeeseen ei ole tai jos sen määrä on vähäinen

Eläkejärjestelmään kuuluvia eläkkeitä ovat:

  • Vanhuuseläke 63 - 68-vuotiaasta alkaen. Kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä on edelleen 65 vuotta.
  • Varhennettu vanhuuseläke 62-vuotiaana.
  • Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki (kansaneläkkeenä 16 - 64-vuotiaana, työeläkkeenä 18 - 62-vuotiaana). Ansioeläkkeenä myös osatyökyvyttömyyseläke.
  • Työttömyyseläke (v. 1950 ja aiemmin syntyneille 60 - 64-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille).
  • Osa-aikaeläke vain ansioeläkkeenä (58-vuotiaasta lähtien, vuonna 1953 tai myöhemmin syntyneillä ikäraja on 60 vuotta).
  •  Perhe-eläkkeet (lesken ja lapsen eläkkeet).

Eläkkeisiin voidaan rinnastaa myös muut jatkuvasti maksettavat korvaukset kuten esimerkiksi lakisääteiset tapaturma- tai liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain mukaan maksettavat korvaukset.

Verottomaan lapsikorotukseen on oikeus kaikilla niillä kansan- ja työeläkkeen saajilla, joilla on huollettavanaan oma tai puolison alle 16-vuotias lapsi. Lapsikorotuksen määrä on 20,37 euroa kuukaudessa lasta kohden. Korotusta on haettava erikseen Kelasta. Takautuen lapsikorotusta voidaan maksaa enintään puolen vuoden ajalta.

Eläketurvakeskus (www.etk.fi) on työeläketurvan asiantuntija ja ylläpitää työeläketurvan karttumisesta työsuhderekisteriä. Eläketurvakeskukselta voi puhelimitse pyytää otteen työsuhderekisteristä ja arvion työeläkkeen määrästä, p. 010 7511. Samoin rekisteriotteen ja eläkearvion saa omasta työeläkelaitoksesta. Myös Kelasta saa tietoa työeläkkeistä.

7.2 Kuntoutustuki

(Kansaneläkelaki/Kela, työeläkelait/työeläkelaitokset

Kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, joka vastaa entistä määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Sitä voi saada joko kansaneläke- tai ansioeläketurvan kautta. Se myönnetään määräaikaisena hakijan hoidon ajaksi tai kuntoutumisen edistämiseksi tukemaan työhön paluuta tilanteissa, joissa sairauspäivärahakausi ei ole ollut riittävä työkyvyn palautumiseen. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki voidaan myöntää myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi.

Kuntoutustuen määrä vastaa työkyvyttömyyseläkettä, mutta työeläkelaitoksen kuntoutuspäätöksen saaneelle asiakkaalle maksetaan työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Kansaneläkkeenä maksettua kuntoutustukea saava voi saada eläkkeensaajien kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta (ks. kohta 4.6.1).

7.3 Kelan työkyvyttömyyseläke

(Kansaneläkelaki/Kela)

Sairauden johtaessa työkyvyttömyyteen haetaan ensin yleensä sairauspäivärahaa (ks. kohta 6.4), jota maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairausvakuutuksen päivärahan enimmäisajan täytyttyä ja kun kuntoutusmahdollisuudet (ks. kohta 4.2.1 Kuntoutustarpeen arviointi) on selvitetty voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeus henkilöllä,

  • jonka muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle pienimpään kansaneläkkeeseen oikeuttavan tulorajan (12903 - 14488 euroa/vuosi)
  • joka täyttää erikseen säädetyt Suomessa asumista koskevat vaatimukset
  • on 16 - 64-vuotias
  • jonka sairaus, vika tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon tai työskentelyn omassa taloudessa taikka
  • joka on pysyvästi sokea, liikuntakyvytön tai avuton.

Sokean henkilön (määritelmä kohdassa 6.2) tulisi saada kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaan. Tämän momentin mukainen eläke oikeuttaa ansiosidonnaisiin sairaus-, työttömyys- ja vanhempainetuuksiin sekä työhallinnon palveluihin ja lisäksi tekemään palkkatyötä ilman ansiorajoituksia (ks. kohta 7.5 Eläkeläisen oikeus ansiotuloihin). Mikäli sokea henkilö saa Kelan työkyvyttömyyseläkettä jonkin muun kuin mainitun lainkohdan perusteella, voi hän pyytää myöntöperusteen tarkistamista Kelan lomakkeella Työkyvyttömyyseläkkeen tarkistus. Takautuvasti tarkistus on mahdollista tehdä enintään puolen vuoden ajalta.

Työkyky arvioidaan yleensä lääkärinlausunnon (tuore B-lausunto) perusteella. Hakijan ikään, ammattiin, koulutukseen, asuinpaikkaan ja mahdollisuuksiin saada ammattitaitoaan vastaavaa työtä kiinnitetään arvioinnissa myös huomiota. Hakemukseen on lääkärintodistuksen lisäksi liitettävä myös muut selvitykset, joihin haluaa vedota. Jos hakija on täyttänyt 60 vuotta, eläkeoikeuden arvioinnissa painotetaan myös työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Kansaneläkkeenä maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen suuruus vaihtelee 6,21 eurosta 584,13 euroon. Eläkevähenteinen kansaneläke määräytyy omien työ- ja virkaeläkkeiden, leskeneläkkeen sekä eläkkeisiin rinnastettavien muiden jatkuvien korvausten mukaan (tapaturma- tai liikennevakuutuksen taikka sotilasvammalain nojalla maksettavat korvaukset). Eläkkeen suuruuteen vaikuttaa myös avio- tai avoliitto. Jos eläkkeet ja korvaukset ylittävät laissa säädetyt tulorajat, 1075,30 (avio- tai avoliitossa) tai 1207,38 (yksinäinen) ?/kk, ei kansaneläkettä jää maksettavaksi.

Täydellä kansaneläkelain 12 §:n 2 momentin mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla on mahdollisuus jättää eläkkeensä lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi, jos hän ryhtyy ansiotyöhön ja ansaitsee yli 600 euroa kuukaudessa. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen, jos työnteko lakkaa tai ansiotulot jäävät alle edellä mainitun tulorajan. Eläkkeensä lepäämään jättävälle henkilölle maksetaan palkan lisäksi ylimmän vammaistuen suuruista tukea, jos hän sai eläkettä saavan hoitotukea ennen kuin jätti eläkkeen lepäämään (ks. kohta 6.2 Vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle).

7.4 Työkyvyttömyyseläke ansioeläkkeenä

(Työeläkelait, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä/työeläkelaitokset, Eläketurvakeskus)

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada työntekijä, jolla on työkykyä alentava sairaus, vika tai vamma ja jonka työkyvyn voidaan siksi arvioida myös jo kulunut aika huomioon ottaen olevan alentunut. Terveydentilan lisäksi eläkeoikeutta ratkaistaessa otetaan huomioon henkilön kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, johon hänen kohtuudella voidaan olettaa kykenevän. Ratkaisussa otetaan lisäksi huomioon henkilön koulutus, aiempi toiminta, ikä, asumisolosuhteet ja muut näihin verrattavat seikat. 60 vuotta täyttäneen henkilön eläkeoikeuden arvioinnissa painotetaan myös työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. Työkyvyttömyyseläke karttuu tehdystä työstä ja usein siihen liittyy myös tulevan ajan oikeus eli eläkeiän täyttymiseen jäljellä oleva aika (ks. myös kohta 4.4 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus).

Täysi työkyvyttömyyseläke voi alkaa tavallisesti vasta 300 arkipäivän sairauspäivärahajakson päätyttyä ja kuntoutustarpeen selvittämisen jälkeen (ks. kohta 4.2.1 Kuntoutustarpeen arviointi). Täysi työkyvyttömyyseläke maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on ainakin 3/5. Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi, jos työkyvyn palautuminen hoidon tai kuntoutuksen keinoin vaikuttaa epätodennäköiseltä. Työkyvyttömyyseläkettä voidaan maksaa takautuvasti enintään vuoden ajalta.

Osatyökyvyttömyyseläke maksetaan silloin, jos työkyky on alentunut vähintään 2/5. Oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen on mahdollista hakea ennakkopäätös, joka pääsääntöisesti sitoo eläkelaitosta yhdeksän kuukauden ajan, jolloin on mahdollisuus neuvotella työnantajan kanssa osa-aikatyön tekemisen mahdollisuudesta. Työnteko eläkkeen ohella ei kuitenkaan ole osatyökyvyttömyyseläkkeen maksamisen edellytys. Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Työkyvyttömyyseläkehakemukseen on liitettävä mahdollisimman tuore lääkärinlausunto B sekä muut selvitykset, joihin haluaa vedota.

Työeläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen saajat voivat jättää eläkkeensä lepäämään. Kela maksaa vammaistukea työeläkkeen ollessa lepäävänä (ks. kohta 8 Työllisyyden tukeminen).

7.5 Eläkeläisen oikeus ansiotuloihin

Eri eläkelajeissa on omat säännöksensä ansiotyön tekemisestä eläkkeellä oltaessa. Jos eläkkeellä oleva suunnittelee ansiotyön aloittamista, on hänen aina ilmoitettava siitä eläkelaitokselleen ja pyydettävä sieltä yksilökohtainen selvitys siitä, kuinka paljon on mahdollista ansaita eläkkeen ohella. Eräissä työeläkkeissä on tarkat euromäärät, joita eläkkeensaajan ansiotulot eivät saa ylittää. Tulorajojen ylittyessä eläke voidaan lakkauttaa. Työeläkelaitokselle on aina myös ilmoitettava muutoksista työkyvyssä.

Eläkkeellä ollessa voi pääsääntöisesti ansaita seuraavasti:

  • Vanhuuseläke: ei ansiorajoituksia.
  • Varhennettu vanhuuseläke: ei ansiorajoituksia.
  • Työkyvyttömyyseläke kansaneläkelain mukaan: 600 euroa
  • Sokean henkilön työkyvyttömyyseläke kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaan: ei ansiorajoituksia
  • Täysi työkyvyttömyyseläke työeläkelakien mukaan: 600 euroa tai enintään 40 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta
  • Osatyökyvyttömyyseläke: enintään 60 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.
  • Osa-aikaeläke: ansioiden oltava kuukaudessa 35 - 70 % vakiintuneesta ansiosta. Osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän YEL-työtulon pitää olla vähintään YEL-työtulorajan suuruinen.
  • Työttömyyseläke: enintään 644,56 ?/kk.

 

Jatka lukuun 8 Työllisyyden tukeminen