6 Ta­lou­del­li­set tuet

Ohita sisällysluettelo

6.1 Alle 16-vuotiaan vammaistuki

 (Vammaisetuuslaki/Kela)

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Tukea ei myönnetä yksinomaan kustannusten perusteella.
Lapsen vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti, kun lapsi täyttää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on ja miten paljon nämä sitovat perhettä.

Tuen määrät ovat vuonna 2010 seuraavat:

  • Perusvammaistuen 85,59 ?/kk edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.
  • Korotettua vammaistukea 199,71 ?/kk maksetaan silloin, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai vie päivittäin huomattavasti aikaa.
  • Ylin vammaistuki 387,26 ?/kk on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta

Ylimpään vammaistukeen on oikeus vaikeasti kuulonäkövammaisilla ja kuurosokeilla lapsilla sekä alle 4-vuotiailla sokeilla lapsilla.

Alle 16-vuotiaan vammaistukea haetaan Kelasta. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto C. Kun tukeen haetaan korotusta, tarkistushakemukseen on liitettävä uusi lääkärintodistus. Vammaistuen saaminen ei riipu vanhempien tai lapsen tuloista tai varallisuudesta. Tuen saamista eivät estä muut etuudet tai korvaukset, paitsi jos lapsi saa ulkomailta vammaistukea vastaavaa etuutta. Tällöin vammaistuesta vähennetään ulkomailta saatu etuus. Tukea maksetaan myös lapsille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Vammaistuki on verotonta tuloa.

6.2 Vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle

(Vammaisetuuslaki ja -asetus/Kela)

16 vuotta täyttäneen vammaistuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Se on tarkoitettu taloudelliseksi korvaukseksi, kun sairaus tai vamma aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia.

16 vuotta täyttäneen vammaistuen saaminen edellyttää, että hakijan toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Haitalla tarkoitetaan sairaudesta tai vammasta aiheutuvaa yleistä haittaa tavanomaisessa elämässä. Haitta arvioidaan pääosin lääketieteellisin perustein.

Vammaistukea ei voida myöntää, jos saa Kelasta tai työeläkelaitoksesta vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai vastaava etuutta ulkomailta, tapaturman tai liikennevahingon perusteella maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai sellaista ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi tai maahanmuuttajan erityistukea.

Vammaistukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta. Tukea voidaan maksaa myös niille henkilöille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Vammaistukea ei voida myöntää ulkomailla vakituisesti asuvalle henkilölle. Ulkomailta Suomeen muuttaneelle henkilölle vammaistukea voidaan myöntää pääsääntöisesti vasta, kun henkilö on asunut Suomessa kolme vuotta.

Vuonna 2010 tuen määrät ovat:

  • Perusvammaistuki 85,59 ?/kk myönnetään, jos vammasta tai sairaudesta aiheutuu olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia. Avuntarve vain kotitaloustöissä ja asioinnissa ei kuitenkaan riitä vammaistuen saamiseen, vaan lisäksi tulee olla erityiskustannuksia vähintään perusvammaistuen verran kuukautta kohden.
  • Korotettu vammaistuki 199,71 ?/kk myönnetään henkilölle, jolle vammasta tai sairaudesta aiheutuu huomattavaa haittaa ja joka tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissään tai asioinnissaan säännöllisesti ulkopuolista apua, ohjausta tai valvontaa tai jos vammasta aiheutuu huomattavia erityiskustannuksia.
  • Ylin vammaistuki 387,26 ?/kk maksetaan vaikeavammaiselle, joka tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan joka päivä paljon toisen henkilön apua, ohjausta tai valvontaa tai jos sairaudesta tai vammasta aiheutuvat kustannukset ovat erityisen suuret.

Käytännössä edellä luetellut asiaan vaikuttavat seikat on selvitettävä tarkoin, jotta tuen suuruus määräytyisi oikein. Erityiskustannusten tulee aina olla vähintään maksettavan tuen tasoiset. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset sekä kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kustannukset. 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voidaan korottaa tai alentaa olosuhteiden muuttuessa. Tuen saajan on ilmoitettava Kelan toimistolle olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista. Näkövammaisen erityiskustannusten ja avuntarpeen osoittamisesta lisätietoa saa Näkövammaisten Keskusliiton aluesihteereiltä (ks. kohta 12).

Sokeat henkilöt ovat aina oikeutettuja ylimpään tukeen. Sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0,04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa.

Henkilölle, joka on jättänyt varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään, voidaan maksaa palkan lisäksi ylimmän vammaistuen suuruista tukea, jos hän saa eläkettä saavan hoitotukea ennen kuin jätti eläkkeen lepäämään. Tämä oikeus ei koske kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaan sokeuden perusteella Kelasta työkyvyttömyyseläkkeitä saavia. Lepäämisajalta maksettavan ylimmän vammaistuen ohella ei voida maksaa muuta vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea. (Ks. kohta 7.3 eläkkeen lepäämään jättämisestä.)

6.3 Eläkettä saavan hoitotuki

(Vammaisetuuslaki ja -asetus/Kela)

Hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Tukea voidaan maksaa myös niille henkilöille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Hoitotuki on verotonta tuloa.

Eläkettä saavan hoitotukeen on oikeutettu 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa

  • työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
  • vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
  • täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta
  • maahanmuuttajan erityistukea (ks. kohta 6.9 Maahanmuuttajan erityistuki) tai
  • ulkomailta vastaavia etuuksia.

Hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä.

Hoitotuki voidaan myöntää, kun eläkkeensaajan toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja hänelle aiheutuu tämän vuoksi avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta taikka erityiskustannuksia. Toimintakyvyn heikentyminen tarkoittaa, että hakijan kyky huolehtia itsestään ja toiminnoistaan on sairauden tai vamman johdosta vaikeutunut. Se ei tarkoita samaa kuin työkyvyn heikentyminen, vaan se on sellaisten hakijan toimintojen heikkenemistä, joita hän tarvitsee jokapäiväisessä elämässä.

Toimintakyvyn alentumista arvioidaan avuntarpeella henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Avuntarvetta voidaan katsoa olevan myös, jos henkilön on selviydyttävä ilman apua joko apuvälineiden tai oman sinnikkyytensä turvin. Toimintakyvyn alentumisena voidaan pitää lisäksi sitä, jos toiminnot kestävät tavallista kauemmin tai että niihin liittyy turvallisuusriskejä. Toimintakyvyn aleneminen voi ilmetä myös kommunikaatiossa, sosiaalisissa taidoissa tai kognitiivisissa toiminnoissa. Samoin toimintakyvyn alentumiseen liittyvät vammasta tai sairaudesta aiheutuvat erilaiset erityiskustannukset voivat oikeuttaa hoitotukeen. Omaiselle tai muulle läheiselle henkilölle hoivasta (avustamisesta henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä tai asioinnissa) maksettavia palkkioita voidaan hyväksyä erityiskustannuksina, jos hoiva katsotaan tarpeelliseksi ja jatkuvaksi. Kustannuksia voidaan hyväksyä enintään muutama kymmenen euroa kuukautta kohden.

Takautuvasti hoitotuki voidaan myöntää yleensä enintään 6 kuukauden ajalta.

Vuonna 2010 tuen määrät ovat:

  • Perushoitotuki 57,32 ?/kk edellyttää säännöllistä apua tai valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa tai erityiskustannuksia.
  • Korotetun hoitotuen 142,70 ?/kk edellytyksenä on henkilökohtaisissa toiminnoissa tarvittava päivittäinen aikaa vievä toisen henkilön apu, huomattava ohjauksen tai valvonnan tarve tai huomattavat erityiskustannukset.
  • Ylin hoitotuki 301,75 ?/kk edellyttää yhtämittaista hoidon ja valvonnan tarvetta tai erittäin huomattavia erityiskustannuksia.

Käytännössä edellä luetellut asiaan vaikuttavat seikat on selvitettävä tarkoin, jotta tuen suuruus määräytyisi oikein. Erityiskustannusten tulee aina olla vähintään maksettavan tuen suuruiset.

Sokealla henkilöllä on aina oikeus vähintään alimpaan hoitotukeen. Sokeuden määrittelemisestä katso kohta 6.2.

Näkövammaisen erityiskustannusten ja avuntarpeen osoittamisesta lisätietoa saa Näkövammaisten Keskusliiton aluesihteereiltä (ks. kohta 12). Erityiskustannusten osoittamiseen on hyvä varautua pitämällä kirjaa ja tallettamalla kuitit kaikista näkövammaisuuden ja pitkäaikaisten sairauksien aiheuttamista menoista.

Hoitotukea voidaan korottaa tai alentaa, mikäli sen saajan toimintakyvyssä tai olosuhteissa tapahtuvat muutokset sitä edellyttävät. Tuen saajan on ilmoitettava Kelan toimistolle olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista. Hoitotukea on aina haettava erikseen vammaistuen päättyessä.

Hoitotukihakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto C, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. B-lausuntokin riittää, jos siinä on asian ratkaisemiseksi vaadittavat tiedot. Kelan toimisto voi asiantuntijalääkärin esityksestä määrätä hakijan lisätutkimuksiin tai hakijasta voidaan pyytää lääketieteellisiä lisäselvityksiä. Tällöin Kela myös vastaa kustannuksista.

6.4 Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha

(Sairausvakuutuslaki/Kela)

Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 16 - 67-vuotialle henkilölle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä ja on ollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Työn tekemiseksi katsotaan ansiotyössä käynti, yrittäjyys, oman talouden hoito, päätoiminen opiskelu, työttömänä työnhakijana tai vuorotteluvapaalla olo.
Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Suppean A-lausunnon perusteella sairauspäiväraha voidaan myöntää yleensä enintään 60 päiväksi. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa alle vuoden kestävän sairauden ajalta. Yli vuoden kestävä sairaus oikeuttaa työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen (ks. kohdat 7.2 - 7.4).

Verollisen sairauspäivärahan suuruus määräytyy pääsääntöisesti verotuksessa vahvistetun vuosityötulon mukaan. Jos hakija ei ole ollut työssä kolmen työkyvyttömyyttä edeltäneen kuukauden aikana, alkaa päivärahaoikeus vasta kun työkyvyttömyyttä on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää. Tällöin päivärahan määrä on vähintään 22,04 euroa arkipäivältä.

Osasairauspäiväraha voidaan myöntää 16 - 67-vuotiaalle työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle heti sairauspäivärahan omavastuuajan (sairastumispäivä + yhdeksän seuraavaa arkipäivää) tai välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen helpottamaan työhön paluuta. Sekä työntekijän että työnantajan on suostuttava kokoaikaisen työn muuttamiseen osa-aikaiseksi työntekijän pitkän sairausloman jälkeen siten, että työaika ja palkka vähentyvät 40 - 60 % aiempaan verrattuna. Vastaavasti on vähennyttävä yrittäjän työmäärän.

Verollisen osasairauspäivärahan määrä on puolet sitä edeltäneestä sairauspäivärahasta. Sitä voidaan maksaa vähintään kahdelta viikolta ja enintään 72 arkipäivää. Enimmäisaika kattaa kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeisen kahden vuoden ajalta. Enimmäisajan täytyttyä voi saman sairauden perusteella saada päivärahaa uudelleen vasta, kun on ollut työkykyinen vuoden ajan. Yli 10 arkipäivän sairastuminen osasairauspäivärahakauden aikana merkitsee siirtymistä takaisin sairauspäivärahalle. Uudelleen osasairauspäivärahalle ja osa-aikaiseen työhön voi palata terveydentilan kohennuttua.

Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta lomakkeella SV 28. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto B, jossa on selvitetty työkyvyttömyys ja se, että osasairauspäiväraha ei vaaranna hakijan terveyttä ja toipumista. Lisäksi tarvitaan työnantajan kanssa tehty sopimus osa-aikatyöstä tai yrittäjän selvitys työn vähentymisestä. Takautuva hakuaika on neljä kuukautta.

6.5 Lääkekustannusten korvaukset

(Sairausvakuutuslaki/Kela)

Kela korvaa lääkärin sairauden hoitoon määräämien lääkkeiden hankintakuluja. Yleensä korvauksen saa ostohetkellä apteekissa esittämällä Kela-kortin. Lääke voidaan apteekissa myös vaihtaa halvempaan vastaavaan tuotteeseen. Kela voi korvata lääkärin määräämiä lääkkeitä vain, jos lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääkkeelle korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan. Kelan korvauksen saamisen edellytyksenä on, että lääkettä käytetään annostusohjeen mukaisesti. Lääkkeitä korvataan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan ja mahdollisimman edullisina pakkauskokoina. Markkinoilla on myös reseptilääkkeitä, joista ei saa sairausvakuutuskorvausta.

Lääkekorvaus lasketaan prosentteina lääkkeen hinnasta. Peruskorvaus on 42 prosenttia lääkkeen hinnasta ja alempi erityiskorvaus on 72 prosenttia lääkkeen hinnasta. Ylempi erityiskorvaus on 100 prosenttia, mutta jokaisesta samalla kertaa ostetusta lääkkeestä asiakas maksaa 3 euron omavastuun. Lääkekohtainen omavastuuosuus peritään samalla kertaa ostetuista, enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavista valmistemääristä.
Oikeus erityiskorvaukseen alkaa aikaisintaan silloin, kun Kelaan on toimitettu lääkärinlausunto B korvaukseen oikeuttavasta sairaudesta. Lausunnon on perustuttava sairaalatutkimuksiin tai oltava erikoislääkärin laatima. Kela tekee oikeudesta erityiskorvaukseen päätöksen, joka yleensä merkitään asiakkaan Kela-korttiin.

Maksetuilla lääkekustannuksilla on vuotuinen kattosumma. Oikeus lisäkorvaukseen syntyy, jos saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät 672,70 euroa. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä potilas maksaa 1,50 euroa/lääke ja Kela korvaa loput lääkkeen hinnasta. Maksukattoa eivät kartuta lääkkeet, joista ei saa sairausvakuutuskorvausta.

Kela seuraa lääkeostoja apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun omavastuuraja on ylittynyt, Kela lähettää tästä tiedon ja samassa kirjeessä erillisen ilmoituksen apteekissa esitettäväksi. Apteekissa tulee esittää Kela-kortti ja Kelan lähettämä ilmoitus reseptilääkeoston yhteydessä, jolloin lisäkorvauksen saa suoraan apteekista. Lisäkorvausta voi hakea kuitteja vastaan myös jälkikäteen Kelasta (lomake SV 178) viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana kattosumma on täyttynyt.

6.6 Matkakustannusten korvaukset

(Sairausvakuutuslaki/Kela)

Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjä matkakuluja. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Kela maksaa yleensä korvauksen matkasta lähimpään lääkäriin, tutkimus- tai hoitolaitokseen halvimman kulkuneuvon mukaan. Erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin ei korvata.

Matkakorvausta haetaan täyttämällä matkakorvaushakemus (lomake SV 4). Matkasta yleisillä kulkuneuvoilla tai omalla autolla alle 50 km matkasta julkiseen terveydenhuollon yksikköön ei yleensä tarvitse liittää mukaan kuittia tai selvitystä oman auton käyttötarpeesta. Mikäli tarvitaan taksia, omaa autoa (matkan pituus yli 50 km) tai muuta erityiskulkuneuvoa, tulee hoitopaikan henkilökunnan perustella sen käyttö erillisellä todistuksella. Terveydenhuollolla on mahdollisuus kirjoittaa määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva todistus erityisajoneuvon käyttöä varten. Tämä todistus käy kaikilla julkisen terveydenhuollon yksiköihin tai Kelan järjestämään kuntoutukseen tehdyillä matkoilla. Matkasta yksityiseen terveydenhuollon yksikköön asiakas tarvitsee hakemuksen liitteeksi aina selvityksen siitä, että matka on tehty sairasvakuutuslaissa korvattavaa hoitoa varten (lomake SV 67). Oman auton käytön kustannuksista on mahdollista saada korvausta 0,20 euroa/kilometri.

Jos matkan aikana tarvitaan välttämättä saattajaa, myös hänen matkakuluista voi saada korvausta. Edellytyksenä on, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajan tai perheenjäsenen hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi sairauden perusteella. Potilaan ja hänen saattajansa matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen (yleensä junalla tai linja-autolla). Muu matkustustapa tulee erikseen perustella terveydenhuollosta saatavalla todistuksella.

Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuuosuus on 9,25 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Jos matkakustannusten omavastuuosuudet ylittävät kalenterivuoden aikana vuotuisen 157,25 euron omavastuuosuuden, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Kela seuraa vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä ja lähettää sen täytyttyä asiakkaalle matkakustannusten omavastuukortin. Myös omavastuun alle jäävät tarpeelliset matkakulut kartuttavat vuotuista kattosummaa, joten kaikki matkakuitit kannattaa säästää. Matkakustannukset voivat olla potilaan omia, hänen saattajansa tai perheenjäsenen kustannuksia. Perheenjäsenten kustannusten on liityttävä potilaan hoitoon.

Mikäli autoilija (tai kuljetuspalvelun tuottaja) on tehnyt Kelan kanssa valtakirjasopimuksen, asiakkaan ei tarvitse maksaa matkan omavastuuosuutta silloin, kun asiakkaalla on esittää omavastuukortti autoilijalle. Mikäli kuljettaja perii omavastuun, voit hakea matkakuluista korvausta Kelasta. Asiakas voi valtuuttaa kuljetuspalvelun tuottajan, esim. taksin, hakemaan puolestaan sairausvakuutuksen matkakorvausta allekirjoittamalla valtakirjan. Tällöin hän maksaa yhdensuuntaisesta kyydistään omavastuuosuuden. Menettely edellyttää, että kuljetuspalvelun tuottaja on tehnyt asiasta valtakirjasopimuksen Kelan kanssa.

Ks. myös kohta 4.6.3 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista.

6.7 Terveydenhuollon maksukatto

(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista/kunnan terveystoimi)

Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuotuinen maksukatto, joka on 633 euroa kalenterivuotta kohti. Maksukatto on henkilökohtainen, mutta perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voi yhdistää toisen huoltajan maksuihin.

Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksu, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut niin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut. Maksukaton täytyttyä loppuvuoden avohoidon palvelut saa pääsääntöisesti maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 15 euroon.

Maksukattoon ei lasketa mukaan hammashoidon, sairaankuljetuksen, lääkärintodistusten, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esim. röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja.

Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Tätä varten voi pyytää terveyskeskuksesta tai sairaalasta seurantakortin. Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä, sillä ne on esitettävä tarvittaessa ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuollon yksikkö.

Huomattava on, että hoitavan lääkärin määrittelemät pitkäaikaisesti tarvittavat hoitotarvikkeet ja -välineet on luovutettava maksutta niitä tarvitsevien käyttöön terveyskeskuksista. Tällaisia hoitotarvikkeita ja -välineitä ovat esimerkiksi diabeetikon hoitovälineet (verensokeriliuskat, virtsantutkimusliuskat, insuliiniruiskut jne.), avannepotilaan hoitovälineet, sääri- ja makuuhaavan hoitotarvikkeet sekä vaipat, katetrit ja virtsankerääjät.

6.8 Verotus

(Tuloverolaki, arvonlisäverolaki/verotoimisto)

6.8.1 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Jos henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden vuoksi olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta kohtuullinen määrä enintään kuitenkin 1 400 euroa.

Suurten sairauskulujen perusteella myönnettävän harkinnanvaraisen vähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisella ja hänen perheenjäsenillään sairauskulujen määrä on vähintään 700 euroa ja 10 prosenttia puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Erikseen säädetyistä tulorajoista voidaan poiketa tapauskohtaisen harkinnan ja esitetyn selvityksen perusteella.

Lisätietoja www.vero.fi ja www.veronmaksajat.fi

6.8.2 Invalidivähennys

Verotuksen invalidivähennykseen on oikeus, jos pysyvän vamman tai sairauden haitta-aste on vähintään 30 prosenttia. Invalidivähennyksen saamiseksi on ensimmäisellä kerralla liitettävä veroilmoitukseen lääkärintodistus, josta pysyvä haitta-aste ja sen alkamisajankohta ilmenevät. Jatkossa verottaja tekee vähennyksen automaattisesti. Haitta-asteen muuttuessa on aina toimitettava verottajalle uusi lääkärintodistus.

Invalidivähennyksen voi saada sekä kunnallis- että valtionverotuksessa. Valtionverotuksessa täyden invalidivähennyksen määrä on 115 euroa valtion tuloverosta. Näin invalidivähennyksen saa myös eläketulosta. Kunnallisverotuksessa invalidivähennyksen määrä on 440 euroa ja se tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta, joten sitä ei voi saada eläketulosta. Kuitenkin jos eläkkeensaajalla on ollut veronalaista eläketuloa jo vuonna 1982, saa hän kunnallisverotuksessa vuoden 1982 mukaisen invalidiprosentin mukaisen vähennyksen.

Täyden vähennyksen saa 100 prosentin haitta-asteella. Muutoin invalidivähennys on suuruudeltaan haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavalla henkilöllä on kuitenkin aina oikeus täyteen vähennykseen. Vastaavasti osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan haitta-asteeksi määritellään 50 prosenttia. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivähennykseen säilyy senkin jälkeen kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Invalidivähennystä voi hakea takautuvasti viiden vuoden ajalta.

Lisätietoja www.vero.fi ja www.veronmaksajat.fi

6.8.3 Kotitalousvähennys

Kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävän kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön, kunnossapito- ja perusparannustyön sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustannukset voi osittain vähentää verotuksessa. Vähennysoikeus koskee myös omien tai puolison vanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävää työtä. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu.

Vähennystä ei saa itse tekemästään työstä eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan henkilön kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Samoin vähennyksen ulkopuolella on työ, joka on ostettu henkilön omalta tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan henkilön yritykseltä ja kun henkilö itse tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö tekee työn.

Kotitalousvähennyksenä voit vähentää 30 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut tai 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on verovelvollista kohti 3 000 euroa vuodessa. Summa voi koostua pelkästään kotitalous-, remontti- tai tietotekniikkatöistä tai näistä kaikista. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuuosuus verovelvollista kohti. Maksimivähennyksen eli 3 000 euron vähennyksen saa, jos yritykseltä ostamissa palveluissa työn osuus on yhteensä vajaat 5 200 euroa. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi saada yhteensä 6 000 euron vähennykset. Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä pyytäneet. Jos 3 000 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen.

Pääsääntöisesti vähennystä ei saa asunnon kunnossapito- tai korjauskustannuksista, jos asunnon korjaukseen on myönnetty korjausavustusta julkisista varoista. Kuitenkin kotitalousvähennys voidaan myöntää silloin, kun kotitalous on saanut lämmitysjärjestelmän perusparannustyötä varten myös pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnettävää energia-avustusta.

Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin tai jos työtä varten on saatu muun muassa palveluseteli (ks. kohta 3.3), omaishoidon tukea (ks. kohta 3.2) tai asunnon korjausavustusta (ks. kohta 3.4). Vähennykseen ei ole oikeutta myöskään, jos korvaus työstä maksetaan muulle kuin yksityiselle henkilölle tai yritykselle. Yleishyödylliselle yhteisölle maksettu korvaus on kuitenkin vähennyskelpoinen.

Lisätietoja www.vero.fi ja www.veronmaksajat.fi

6.9 Maahanmuuttajan erityistuki

(Laki ja asetus maahanmuuttajan erityistuesta/Kela)

Maahanmuuttajien toimeentuloa vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana turvaavaa erityistukea voi hakea Kelasta maahanmuuttaja, joka on täyttänyt 65 vuotta tai on kansaneläkelaissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön 16 - 64-vuotias henkilö. Tuki voidaan myöntää, jos hakija on asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta 16 vuotta täytettyään ja välittömästi ennen erityistuen alkamista. Lisäksi edellytetään, ettei hakija saa täysimääräistä kansaneläkettä ja että hän on hakenut Suomesta ja ulkomailta kaikki ne eläkkeet ja muut etuudet, joihin hänellä voi olla oikeus.

6.10 Yleinen asumistuki

(Asumistukilaki/Kela)

Asumistukea haetaan Kelasta. Asumistukea voi saada vuokra-, asumisoikeus- tai omistusasunnon kustannuksiin. Asumistuen suuruus riippuu asumismenojen, asunnon koon ja sijaintikunnan, ruokakunnan koon ja ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen sekä omaisuuden määrän perusteella. Asumistukeen sisältyy omavastuu.

Vammaisen henkilön tarvitsemien apuvälineiden tai hänen hoitoonsa tarvittavan henkilön perusteella voidaan asumistuessa hyväksyttävänä pidettävän kohtuullisen pinta-alan määrä ottaa huomioon yhtä henkilöä suuremman henkilöluvun mukaan kuin mitä ruokakunnan koko on. Tilaa vievinä apuvälineinä voidaan pitää esimerkiksi opaskoiraa ja näkövammaisen kotona tehtävää työtä varten tarvitsemaa mikrotyöasemaa, johon normaalin työaseman lisäksi kuuluvat esimerkiksi lukutelevisio ja pistetulostin. Lukutelevisiota ei yksinään pidetä lisätilaa tarvitsevana.

Asumistuki on verotonta tuloa, joka voidaan myöntää takautuvasti enintään hakemuksen jättämistä edeltävän kuukauden alusta. Asumistuki tarkistetaan vuosittain. Myös välitarkistuksia tehdään esimerkiksi silloin, kun ruokakunnan kuukausitulot muuttuvat merkittävästi. Asumistuen saajien on itse ilmoitettava olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista. Liikaa maksettu asumistuki peritään takaisin.

6.11 Eläkkeensaajan asumistuki

(Laki eläkkeensaajan asumistuesta/Kela)

Eläkkeensaajan asumistukea voidaan maksaa 65 vuotta täyttäneelle tai 16 - 64-vuotiaalle eläkkeellä olevalle tai maahanmuuttajan erityistukea saavalle henkilölle. Tukea ei kuitenkaan makseta varhennetun vanhuuseläkkeen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osa-aikaeläkkeen tai alle 65 -vuotiaille työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen saajille. Hakija, jonka kanssa asuu lapsia tai muita henkilöitä kuin avio- tai avopuoliso, voi valita hakeeko eläkkeensaajan vai yleistä asumistukea.

Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakituisen vuokra- tai omistusasunnon kustannuksista. Tuen määrä riippuu asumiskustannusten lisäksi hakijan perhesuhteista, perheen koosta sekä tulojen ja omaisuuden määrästä. Omaa asuntoa ei lueta omaisuudeksi. Kelalla on perustellusta syystä oikeus pyytää asumistukioikeuden selvittämiseksi tietojen tarkistusta verottajalta, pankeilta ja muilta rahalaitoksilta, jollei vastaavia tietoja muuten ole käytettävissä. Tiedonsaantipyynnön esittämisestä on kerrottava tuen hakijalle tai saajalle.

Eläkkeensaajan asumistuki on verotonta tuloa. Sitä voidaan maksaa takautuvasti enintään puolen vuoden ajalta. Asumistukea ei makseta julkisessa laitoshoidossa olevalle, jos hoito kestää yli yhdeksän kuukautta. Asumistuki tarkistetaan aina, kun olosuhteissa on tapahtunut muutos tai vähintään kahden vuoden välein. Olosuhteissa tapahtuneista muutoksista on itse ilmoitettava Kelaan.

6.12 Toimeentulotuki, sosiaalinen luototus sekä talous- ja velkaneuvonta

(Toimeentulotukilaki, laki sosiaalisesta luototuksesta, laki talous- ja velkaneuvonnasta/kunnan sosiaalitoimi, kunta)

Toimeentulotuki on viimesijainen välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus, jota voidaan myöntää silloin, kun henkilö ei voi turvata elatustaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, muiden etuuksien avulla, tulojensa tai varojensa turvin taikka häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla.

Toimeentulotukea haetaan kunnan sosiaalitoimesta. Tuen tarve arvioidaan yksilö- tai perhekohtaisesti. Tukea haettaessa on selvitettävä kaikki omat ja perheen tulo- ja varallisuustiedot. Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa hakijan tulee saada päätös samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt.

Toimeentulotuki myönnetään yleensä kuukaudelta. Takautuvasti toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä syistä.

Toimeentulotuki on jaettu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. Perusosa vuonna 2010 on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 417,45 euroa kuukaudessa. Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 §:n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Täydentävään toimeentulotukeen lasketaan lasten päivähoitomenot, perustoimeentulotukeen sisältymättömät asumismenot ja erityisistä tarpeista johtuvat harkitut menot.

Toimeentulotuen määrä on erikseen määriteltyjen hyväksyttävien menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen välinen erotus. Menoiksi voidaan hyväksyä myös hakijan tai perheen erityisistä olosuhteista, kuten pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvia kustannuksia. Tuloina otetaan huomioon kaikki hakijan tai perheen käytettävissä olevat tulot. Eläkettä saavan hoitotukea, 16 vuotta täyttäneen tai alle 16-vuotiaan vammaistukea ei oteta tulona huomioon. Vastaavasti myöskään ne menoerät, joita nuo etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuen suuruutta määriteltäessä hyväksyttäviin menoihin. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt ja arvopaperit sekä muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä vähäinen osa voidaan jättää itsenäistä suoriutumista turvaamaan. Jos hakija kieltäytyy työstä tai toimeentulon turvaavasta työllistymistä edistävästä toiminnasta ilman perusteltua syytä tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei niitä ole voitu tarjota, voidaan toimeentulotuen määrää alentaa korkeintaan kaksi kuukautta kerrallaan. Tällöin on laadittava yhteistyössä suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman noudattamisesta kieltäytyminen johtaa myös toimeentulotuen määrän alentamiseen.

Toimeentulotuki voidaan tietyin edellytyksin määrätä myös perittäväksi takaisin esimerkiksi sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen toimeentulon turvaamiseksi.

Kunnan tulee myöntää myös ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensä perusteiden mukaisesti muun muassa omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi.

Kunnat voivat halutessaan osana sosiaalihuoltoa myöntää sosiaalisia luottoja. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle ja vähävaraiselle henkilölle, joilla ei ole eri syistä, esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkintöjen vuoksi, mahdollisuutta saada kohtuuhintaista lainaa esimerkiksi pankista. Sosiaalista luottoa on voitu myöntää kodin hankintoihin, pieniin asunnon muutostöihin, takuuvuokriin, työn edellyttämän auton tai työvälineiden ostoon, vuokra- ja osamaksurästeihin sekä muihin itsenäiseen selviytymiseen liittyviin menoihin. Mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon voi tiedustella oman kunnan sosiaalitoimistosta.

Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja. Lisätietoja omasta kunnasta sekä www.kuluttajavirasto.fi.

Jatka lukuun 7 Eläketurva