4 Kun­tou­tus

Ohita sisällysluettelo

4.1 Yleistä kuntoutuksesta

(Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta, erikoissairaanhoitolaki, kansanterveyslaki/terveydenhuolto Kelan kuntoutuslaki ja kuntoutusasetus/Kela, vammaispalvelulaki ja ?asetus/kunnan sosiaalitoimi, laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä)

4.1.1 Kuntoutuksen tavoitteista

Kuntoutuksella tähdätään toimintakyvyn ja työkyvyn paranemiseen tai säilymiseen ja mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen elämässä. Kuntoutus täydentää ja on osa lääketieteellistä hoitoa sekä muita työ- ja toimintakykyä tukevia palveluja. Tärkeä osa kuntoutumisprosessia on kuntoutujan aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kuntoutuja voi joutua hakemaan palveluja usealta eri taholta.

4.1.2 Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjauksen tavoitteena on auttaa ja edistää pitkäaikaissairasta tai vammaista henkilöä ja hänen lähiympäristöään saavuttamaan mahdollisimman hyvä toimintakyky, hyvinvointi ja elämänhallinta. Kuntoutusohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista, neuvontaa, ohjausta sekä palveluista tiedottamista. Kuntoutusohjaajat työskentelevät useimmiten keskussairaaloissa. Kuntoutusohjaajat ovat yhdyshenkilöitä kuntoutujan ja hänen perheensä, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden sekä eri palvelujärjestelmien välillä. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle maksutonta.

4.1.3 Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on lakisääteinen edellytys tiettyjä etuuksia ja palveluja haettaessa, mutta kuntoutussuunnitelma olisi tärkeää tehdä muulloinkin vammaisen henkilön tulevaisuutta suunniteltaessa. Kuntoutussuunnitelma tehdään asiakkaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä. Se voidaan nivoa yhteen asiakkaan mahdolliseen palvelusuunnitelmaan (ks. 1.3.1). Kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä nykytila, tavoite ja keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Kuntoutus suunnitellaan yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa. Kuntoutuksen suunnittelussa on hyvä hyödyntää myös muiden ammattiryhmien osaamista. Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee ja kenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta. Kuntoutussuunnitelmaa tulee seurata ja arvioida määräajoin.

4.2 Kelan kuntoutus

(Laki ja asetus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista/Kela)

4.2.1 Kuntoutustarpeen arviointi

Kela järjestää lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille ja ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille. Lisäksi Kelasta voi saada harkinnanvaraista kuntoutusta. Kelan kustantamaan kuntoutukseen pääsy edellyttää, että vamma tai sairaus vaikeuttaa työssä, opinnoissa sekä jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja että kuntoutuksen avulla työ- ja toimintakykyä voidaan turvata ja edistää. Jos haettu kuntoutus ei ole Kelan järjestämisvastuulla, ohjaa Kela asiakasta hakemaan kuntoutusta asianmukaiselta taholta. Esimerkiksi, jos kuntoutuksen tarve liittyy työtapaturmaan tai liikennevahinkoon, on järjestämisvastuu vakuutusyhtiöillä.

Haettaessa Kelan kuntoutukseen tulee kuntoutushakemukseen liittää lääkärinlausunto, josta selviävät kuntoutustarve sekä kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma sekä niiden aiheuttamat haitat (tavallisesti lääkärinlausunto B). Jos kyseessä on vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus, hakemukseen on liitettävä julkisessa terveydenhuollossa laadittu kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Monelle sopeutumisvalmennus- tai perhekuntoutuskurssille voi hakea myös omainen.

Kela selvittää kuntoutustarpeen, kun sairauspäivärahaa on maksettu yli 60 päivää ja tiedottaa kuntoutusmahdollisuuksista 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen. (Ks. myös kohdat 7.2 Kuntoutustuki ja 7.3 Kelan työkyvyttömyyseläke).

Lisätietoja kuntoutukseen hakeutumisesta saa Kelasta sekä keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä. Myös Näkövammaisten Keskusliiton kurssisihteerit puh. 09 396 041 ja aluesihteerit (ks. kohta 12) neuvovat näkövammaiskuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja Näkövammaisten Keskusliiton järjestämistä kuntoutuspalveluista saa myös internet-sivulta www.nkl.fi kohdasta Kuntoutus.

4.2.2 Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten henkilöiden lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään tukemaan vaikeavammaisen kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä arkielämän toiminnoista. Kuntoutuksen tavoitteena on myös työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen tai toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve. Haitan on oltava niin suuri, että se aiheuttaa henkilölle huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa. Lisäksi edellytetään, että henkilö saa alle 16-vuotiaan tai 16 vuotta täyttäneen vammaistukea joko korotettuna tai ylimpänä tukena taikka on alle 65-vuotias eläkkeensaaja, joka saa eläkettä saavan korotettua tai ylintä hoitotukea (ks. kohdat 6.1, 6.2 ja 6.3). Kelan velvollisuutena ei ole järjestää lääkinnällistä kuntoutusta julkisessa laitoshoidossa oleville henkilöille eikä välittömästi sairaanhoitoon liittyen.

Vaikeavammaiselle myönnettävän lääkinnällisen kuntoutuksen on perustuttava kuntoutujan kanssa hoidosta vastaavassa yksikössä eli useimmiten keskussairaalassa laadittuun kirjalliseen vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelmassa on perusteltava työ- ja toimintakyvyn kannalta tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet.

Omainen tai muu läheinen henkilö voi osallistua sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen, jos se on tarpeen kuntoutuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Omaisen osallistumisperusteet on selvitettävä kuntoutussuunnitelmassa.

4.2.3 Ammatillinen kuntoutus

Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi Kela järjestää tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille henkilöille, joilla on lyhyt tai rikkonainen työhistoria. Edellytyksenä on, että työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet taikka sairaus tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi. Työssä olevien ja yli viisi vuotta työskennelleiden (ns. vakiintunut työssäolo) vammaisten henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on ensisijaisesti työeläkelaitoksilla.

Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi suoritetaan ottamalla huomioon hakijan ikä, ammatti, aiempi toiminta, koulutus sekä sosiaaliset ja taloudelliset seikat. Lisäksi arvioidaan sitä vaikuttaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydelle sopivassa työssä jatkamiseen tai terveydelle sopivaan työhön palaamiseen taikka työelämään siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan.

Työkyvyttömyyden uhka tarkoittaa tilannetta, jossa todennäköisesti ilman ammatillista kuntoutusta henkilölle tulisi lähivuosina myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke joko täytenä tai osaeläkkeenä. Työkyvyttömyyden uhkaa arvioitaessa arvioidaan hakijan toimintakykyä ja sen kehitystä tulevien noin viiden vuoden aikana. Arvioinnissa otetaan huomioon hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet.

Ammatillisena kuntoutuksena Kela voi järjestää kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, työhön valmennusta, ammatillista perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta, ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta, ammatillisia kuntoutuskursseja ja muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta.
Kela voi myös antaa elinkeinon tai ammatin harjoittamisen tukemiseksi ja kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi elinkeinotukea. Elinkeinotukena voi saada tarpeellisen ja kohtuullisen avustuksen työvälineiden ja työkoneiden hankkimiseksi sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten. Toiminnassa oleville yrityksille työvälineiden ja koneiden hankkimiseen elinkeinotukea voidaan myöntää vain, jos ne tulevat kuntoutujan henkilökohtaiseen käyttöön ja niistä on olennaista hyötyä työstä suoriutumisessa. Avustuksen määrä on enintään 80 prosenttia avustuksella rahoitettavan hankinnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja enintään 17 000 euroa.

Kelan on järjestettävä ja korvattava työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarpeellisia kalliita ja vaativia apuvälineitä, jos henkilö ei sairauden tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi suoriudu opiskelusta tai työstä ilman niitä tai jos suoriutuminen ilman niitä olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Kalliina ja vaativina apuvälineinä pidetään yksilöllisiä, sairauden tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi hankittavia, erityistä teknistä tasoa edellyttäviä apuvälineitä. Näitä ovat esimerkiksi tietotekniset apuvälineet ja lukutelevisiot. (Ks. kohta 5 Apuvälineet.) Kelan korvaamia apuvälinepalveluja ovat muun muassa työstä tai ammatillisesta koulutuksesta suoriutumisessa tarvittavien apuvälineiden tarpeen määrittely, apuvälineiden kokeilu ja niiden antaminen omaksi tai käytettäväksi sekä apuvälineiden käytön opetus, seuranta ja huolto. Näkövammaisten apuvälinetarve selvitetään usein Näkövammaisten Keskusliitossa.

Myös lukiossa tai peruskoulun seitsemännellä tai sitä ylemmällä luokalla opiskelevan vaikeavammaisen nuoren kalliit ja vaativat opintojen suorittamisen kannalta välttämättömät apuvälineet ovat Kelan ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuulla silloin, kun niiden tarve perustuu nuorelle kuntoutussuunnitelman pohjalta hyväksyttyyn ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelmaan.

Kelan tukea ei voi saada työeläkelaitosten tai työhallinnon järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen lukuun ottamatta apuvälineitä, jotka nimenomaan Kela myöntää.

4.2.4 Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela voi järjestää ja korvata myös muuta kuin lakisääteistä ammatillista ja vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain vahvistetun määrärahan puitteissa. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvataan esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutusjaksoja sekä ryhmämuotoisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja esimerkiksi 65 vuotta täyttäneille ja suojattuja vammaisetuuksia saaville henkilöille. Lisäksi Kela voi tukea työtä helpottavien apuvälineiden hankkimista, silloin kun työnantaja tai terveydenhuolto ei vastaa niiden kustannuksista. Määrärahojen rajallisuuden vuoksi harkinnanvaraista kuntoutusta voidaan myöntää vain osalle hakijoista. Jos kuntoutushakemus hylätään määrärahojen riittämättömyyden vuoksi, kannattaa kuntoutusta silloin hakea uudelleen seuraavana vuonna. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen päätöksistä ei ole valitusoikeutta.

4.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus

(Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta/kunnan terveyskeskus, keskussairaalat, vammaispalvelulaki- ja -asetus/kunnan sosiaalitoimi)

Terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat välittömästi sairaanhoitoon liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat esimerkiksi kuntoutustarvetta selvittävät tutkimukset, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, fysioterapia, apuvälinepalvelut (ks. kohta 5 Apuvälineet), erilaiset terapiat ja kuntoutusohjaus. Terveydenhuollolla on vastuu yli 65-vuotiaiden lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Kunnan sosiaalitoimi voi järjestää esimerkiksi sopeutumisvalmennusta tai kuntoutusohjausta (ks. kohta 2.3.1 Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus). Kunta voi ostaa palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta, ammatinharjoittajilta tai järjestöiltä.

4.4 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus

(Työeläkelainsäädäntö/työeläkelaitokset)

Työelämässä pidempään olleiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat pääasiassa työeläkelaitokset. Ammatillinen kuntoutus pyrkii edistämään työkyvyn palautumista ja toisaalta ylläpitämään jäljellä olevaa työkykyä. Kuntoutukseen voivat hakea henkilöt, joilla on sairaudesta tai vammasta aiheutuva työkyvyttömyyden uhka seuraavan 5 vuoden kuluessa. Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus edellyttää, että kuntoutukseen hakija on ollut työelämässä ja ansainnut työeläketurvaa kohtuullisessa määrin (noin 5 vuotta). Kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi uudelleenkoulutus, työkokeilu, työhönvalmennus tai tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen. Yrittäjien eläkelakien (YEL ja MYEL) sekä kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaiseen työeläkekuntoutuksen keinovalikoimaan sisältyy myös kuntoutusavustus työllistymisen tukemiseksi.

Työeläkelaitosten ammatillista kuntoutusta voi hakea yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa omalta työeläkelaitokselta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuspäätöksestä on valitusoikeus, mutta ei kuntoutuksen sisällöstä. Eläkelaitokselta voi hakea myös ennakkopäätöstä oikeudesta kuntoutukseen, vaikka kuntoutussuunnitelmaa ei vielä olisikaan.

4.5 Muu kuntoutus

(Rintamaveteraanien kuntoutuslaki/kunnan terveystoimi, sotilasvammalaki/Valtiokonttori, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta/Vakuutuskuntoutus VKK ry, liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt)

Rintamaveteraanien (sotainvalidit ja -veteraanit) kuntoutuslakien mukaisen kuntoutuksen korvaa kunnille valtiokonttori. Kuntoutusta haetaan oman asuinkunnan sosiaali- ja terveys-toimesta. Sotainvalidien puolisojen ja leskien kuntoutusta haetaan Valtiokonttorista www.valtiokonttori.fi.

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt huolehtivat kuntoutuksesta, jos sen tarpeen on aiheuttanut ammattitauti taikka työ- tai liikennetapaturma. Niihin liittyvää ammatillista kuntoutusta haetaan vakuutusyhtiöltä. Edellytyksenä ammatilliselle kuntoutukselle on, että vahingoittuneen työ- ja ansaitsemiskyky on alentunut tai saattaa myöhemmin alentua korvattavan vahingon vuoksi. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ovat työ- ja koulutuskokeilu, työhön valmennus, uudelleenkoulutus ja elinkeinotuki. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet sijoittua omaan työhön työjärjestelyin. Kuntoutusasioiden selvittelystä ammatillisen kuntoutuksen osalta vastaa vakuutusyhtiöiden toimeksiannosta usein keskitetysti Vakuutuskuntoutus VKK ry, 09 2312 2000,www.vkk.fi. Ammatillisena kuntoutuksena voidaan järjestää vastaavia kuntoutustoimenpiteitä kuin Kelan ammatillisena kuntoutuksena (ks. kohta 4.2.3 Ammatillinen kuntoutus). Lisäksi voidaan vaikeavammaisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi korvata apuvälineitä, kuntoutusjaksoja, sopeutumisvalmennusta, asunnonmuutostöitä sekä palveluasumisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Muutoksenhakua tapaturman- ja liikennevahingon perusteella korvattavasta kuntoutuksesta selostetaan kohdassa 1.6.8.

4.6 Kuntoutusajan toimeentulo

(Laki ja asetus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, sairausvakuutuslaki, laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta, työeläkelainsäädäntö/
Kela, työeläkelaitokset)

4.6.1 Kelan kuntoutusraha, ylläpitokorvaus ja kuntoutusavustus

Kuntoutuksen ajalta voi Kelasta hakea kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen tarkoituksena on työelämään pääsy, siellä pysyminen tai sinne paluu. Jos vakuutusyhtiö korvaa kuntoutuksen, se vastaa myös kuntoutusajan toimeentulosta. Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16 - 67-vuotias kuntoutuja ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutujalla on Kelan tai muun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.

Kuntoutusraha on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin tulojen mukaan määräytyvä sairauspäiväraha (ks. kohta 6.4 Sairauspäiväraha). Veronalaista kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta enintään kuudelta päivältä viikossa. Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajalta ja sen pituus vaihtelee 0 - 30 päivään järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltävien sosiaaliturvaetuuksien mukaan. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös vuosiloman ajalta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset. Lisäksi Kela maksaa kuntoutukseen liittyvistä matkakuluista omavastuun ylittävän osuuden. (Ks. kohta 4.6.3 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista).

Kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 22,04 euroa/arkipäivä. Jos kuntoutuja on kuntoutusrahan alkamista edeltävien neljän kuukauden aikana saanut työttömyysetuutta, työllistämistukea työelämävalmennukseen, koulutustukea, opintorahaa tai aikuisopintorahaa, voidaan kuntoutusrahan suuruus määritellä niiden perusteella. Mikäli kuntoutuja on kuntoutusrahan alkamista edeltävän kuuden kuukauden aikana saanut kuntoutusrahaa aiemman kuntoutuspäätöksen perusteella, kuntoutusraha on pääsääntöisesti vähintään samansuuruinen.

Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha suuruus on 75 prosenttia työtuloista ja vähintään 22,04 euroa päivässä. Ammatillista kuntoutusta ovat Kelan kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työkykyä ylläpitävä valmennus ja ammatillinen koulutus. Ammatillisena kuntoutuksena pidetään myös oppisopimuskoulutusta samoin kuin julkisessa terveydenhuollossa tehtyyn kuntoutuspäätökseen perustuvia kuntoutustutkimuksia ja työkokeiluja.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa lähinnä ammatilliseen kuntoutukseen liittyen 20 prosentilla alennettuna kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta tai kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta kuten esimerkiksi lukukausien välisiltä loma-ajoilta. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää, että kuntoutuja ei voi näiksi ajoiksi työllistyä tai ettei hänen toimeentulonsa ole turvattu muulla tavoin. Toimeentulo katsotaan turvatuksi esimerkiksi silloin, jos kuntoutusrahan saajalle maksetaan kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaista sokeuden perusteella myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä (ks. kohta 7.3 Kelan työkyvyttömyyseläke).

Eläkkeensaajalle (täysi työkyvyttömyys-, yksilöllinen varhais- ja työttömyyseläke) maksetaan kuntoutusrahana eläkkeiden lisäksi 10 prosenttia eläkkeiden yhteismäärästä. Eläkkeensaajan kuntoutusrahaan oikeuttavana työkyvyttömyyseläkkeenä ei kuitenkaan pidetä sokeuden perusteella maksettavaa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä (ks. kohta 7.3 Kelan työkyvyttömyyseläke). Mikäli tätä eläkettä saavalla henkilöllä ei ennen kuntoutusrahakauden alkua ole muuta tuloa kuin eläketulo, maksetaan hänelle kuntoutusrahaa vähimmäismäärä 22,04 euroa päivältä eläketulon ohella. Muissa tapauksissa sokeuden perusteella eläkettä saavien kuntoutusrahan suuruus määräytyy kuntoutusrahan yleisten myöntämisperusteiden mukaan. Myöskään lepäämään jätetyllä eläkkeellä olevia ei pidetä eläkkeensaajien kuntoutusrahaan oikeutettuina, mutta heillä voi kuitenkin olla oikeus muuhun kuntoutusrahaan.

Ylläpitokorvaus 9 euroa päivältä on veroton ja harkinnanvarainen etuus, jota voidaan maksaa kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi (ylimääräiset matka-, ravinto- ja asumiskulut) pääasiassa avomuotoisen kuntoutuksen ajalta silloin kun henkilön kuntoutusrahan määrä on enintään 22,04 euroa päivässä. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävien tutkimusten ja kokeilujen, avomuotoisen kuntoutuksen taikka muun tätä vastaavan kuntoutuksen ajalta. Ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai niitä vastaavaan muuhun pitkäaikaiseen kuntoutukseen osallistumisen ajalta ylläpitokorvausta ei makseta.

Kuntoutusrahan ja ylläpitokorvauksen takautuva hakuaika on neljä kuukautta. Niitä voidaan kuitenkin maksaa takautuvasti myös pidemmältä ajalta, jos epääminen hakemuksen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta.

Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa lähinnä ammatillisen koulutuksen, valmennuksen tai työkokeilun jälkeen työttömälle kuntoutujalle silloin, jos oikeutta työttömyysturvaan ei ole. Myös kuntoutuksen jälkeen omaa yritystoimintaa aloittava voi olla oikeutettu avustukseen, mikäli hän ei saa samanaikaisesti työhallinnon starttirahaa. Samoin avustuksen voi saada henkilö, joka kuntoutuksen jälkeen on sijoittunut entistä ansiotasoaan huomattavasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Avustuksen määrä arvioidaan yksilöllisesti ja se voi olla enintään kuuden kuukauden kuntoutusrahaa vastaava summa. Avustusta on haettava neljän kuukauden kuluessa sitä edeltäneen kuntoutusrahan maksamisen päättymisestä.

4.6.2 Nuoren kuntoutusraha

Ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Kela voi myöntää nuoren kuntoutusrahaa 16 - 19 -vuotiaalle, jos hänen työkykynsä ja ansiomahdollisuutensa tai mahdollisuutensa valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet. Lisäksi edellytetään, että nuori tehostetun työkyvynarvioinnin perusteella tarvitsee tehostettua kuntoutusta eli erityisiä tukitoimia opiskelun aikana. Nuorella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus opiskeluun ja ainakin osittaiseen työllistymiseen. Ainoastaan arkielämän taitoja harjoittavaan koulutukseen nuoren kuntoutusrahaa ei myönnetä. Jotta nuoren kuntoutusrahaa myönnetään valmentavaan koulutukseen, nuorella tulee sen jälkeen olla todellinen mahdollisuus jatkaa työelämätavoitteista opiskelua.

Nuorelle tulee laatia henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Se laaditaan nuoren kotikunnassa yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa tai muiden laillisten edustajiensa kanssa. Tarvittaessa suunnitelman laatimiseen voi osallistua myös muita asiantuntijoita, kuten Näkövammaisten Keskusliiton nuorten koulutussihteeri, keskussairaalan kuntoutusohjaaja tai Jyväskylän näkövammaisten koulun ohjaava opettaja. Valtion erityiskoulussa tai erityishuoltopiirissä laadittu suunnitelma on hyväksyttävä, mikäli siinä ovat kaikki tarvittavat tiedot.

Henkilökohtaiseen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaan tulee kirjata lääketieteelliseen arvioon perustuvat tiedot nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä koulutussuunnitelma. Kirjallinen suunnitelma on toimitettava Kelaan. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa kuntoutusrahakauden aikana.

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jolloin nuori täyttää 20 vuotta. Jos nuori 20 vuotta täyttäessään on kuntoutuksessa, jatketaan kuntoutusrahan maksamista sen kuukauden loppuun, jolloin käynnissä oleva kuntoutus päättyy. Näin nuoren on kuntoutusrahan turvin mahdollista suorittaa koko se opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukainen tutkinto, jota suorittamaan hänet on valittu ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta.

Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on aktiivisen kuntoutuksen ajalta 22,04 euroa päivältä. Kuntoutuksen odotus- ja väliajoilta kuntoutusraha maksetaan 20 prosenttia pienempänä. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös yleissivistävän koulutuksen ajalta (peruskoulu, lukio). 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ja nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa yhtä aikaa. Alle 20-vuotiaalle nuorelle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen ei ole.

4.6.3 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista

Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja. Matkat Kelan kuntoutukseen korvataan Kelan tekemän kuntoutuspäätöksen perusteella. Muille, esimerkiksi järjestöjen toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseille matkat korvataan, jos kurssille on hakeuduttu lääkärin kirjallisella lähetteellä, jossa on lääkärin suositus kurssille hakeutumisesta. Kurssiohjelmassa tulee olla lääkärin tai sairausvakuutuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, erikoishammasteknikko tai psykologi) antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta. Liitteenä tulee olla myös osallistumistodistus, jossa on kurssin järjestäjän merkintä siitä kenen lääkärin lähetteeseen sopeutumisvalmennuskurssi perustui ja kopio kuntoutuspäätöksestä. Korvausta voi hakea matkakorvauslomakkeella KU 202.

Kun rintamaveteraani osallistuu Valtiokonttorin järjestämään kuntoutukseen, Kela maksaa hänen matkakulunsa kokonaan.

Ks. myös kohta 6.6 Matkakustannusten korvaukset.

4.6.4 Toimeentulo työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusrahaa (50 % kuntoutusrahasta) voidaan maksaa henkilölle, joka jatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen rinnalla.

Kuntoutuskorotus maksetaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella oleville aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksussa olevien eläkkeiden määrästä. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva joutuu olemaan pois työstä kuntoutuksen aikana, voidaan hänelle tältä ajalta maksaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen eläke sekä siihen perustuva kuntoutuskorotus.

Työeläkekuntoutujalle voidaan myöntää harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyä odottaessa tai kuntoutusjaksojen väliajalle, mikäli kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaetuuksia. Työeläkelaitoksesta voi tiedustella myös muiden kuntoutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamisesta (matkat, opiskelu) sekä yrittäjien ja ammattiharjoittajien elinkeinotukea.

Jatka lukuun 5 Apuvälineet