Helsingin rautatieaseman eteen on polvistunut iäkäs nainen, romanialainen kerjäläinen. Hän on levittänyt jalkakäytävälle huivin, jolla on kolme euroa. Iäkäs nainen toivoo saavansa iltaan mennessä viisitoista euroa voidakseen ostaa asematunnelin kaupasta miehelleen ja itselleen säkillisen riisiä.
Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’sin toimitusjohtaja istuu pitkän pöydän päässä. Toimitusjohtaja kysyy: No lasketaanko me Euroopan maiden luottoluokituksia? Pitkän pöydän ympärillä istuvat johtokunnan jäsenet nyökyttelevät: Kyllä, lasketaan Euroopan maiden luottoluokituksia. Toimitusjohtaja toteaa: Sotia ei enää käydä rynnäkkökivääreillä, ne käydään pörssissä. Johtokunnan jäsen mutisee: Euroopalla on mennyt pitkään taloudellisesti hyvin. Nyt on Amerikan ja Kiinan vuoro.
Kansainvälinen suursijoittaja katsoo Euroopan pörssikursseja. Kurssit laskevat. Suursijoittaja vetää sijoituksensa pois Euroopasta. Muun muassa kaikki Wärtsilän osakkeensa hän myy, kuten tuhannet muutkin sijoittajat. Wärtsilän osake laskee. Wärtsilä irtisanoo työntekijöitään. Helsingin konttorissa työskentelevälle insinöörille kerrotaan, että hänet on irtisanottu. Hän poistuu työpaikaltaan allapäin. Rautatieasemalla insinööri huomaa iäkkään romanialaisnaisen maassa polvillaan. Hän ajattelee: Näin kerjäläisen tuossa myös viime viikolla. Silloin annoin hänelle lantin, koska minulla oli työpaikka ja tunne, että tulin hyvin toimeen. Enää minulla ei ole työpaikkaa eikä tunnetta, että tulen hyvin toimeen. En anna kerjäläiselle rahaa.
Kerjäläistä heikottaa. Hänellä on nälkä. Kerjäläinen ihmettelee, miksi hänelle viime talvena annettiin enemmän kolikoita kuin tänä talvena. Hän ei tiedä, että Eurooppa on taloudellisessa taantumassa ja että ihmiset yrittävät säästää. Ruoan hinta on kallistunut. Suursijoittajaa tilanne ei sureta. Hän on ehtinyt reagoida ja siirtää Wärtsilän osakkeista vapautuneet rahansa riisin hinnannousua tukeviin sijoitusjohdannaisiin ja pörssikurssien laskuun perustuviin shorttipapereihin. Sijoitussalkku voi hyvin.
Kerjäläinen huojuu pystyyn Helsingin rautatieaseman edustalla. On ilta ja hän on saanut kokoon viisitoista euroa. Hän laahustaa asematunnelin etniseen kauppaan, mutta ei jaksa nostaa riisisäkkiä kassatiskille. Kauppias tarttuu säkkiin ja pyytää kerjäläiseltä kahtakymmentäviittä euroa. Kerjäläistä alkaa huimata. Hän pyörtyy ja kaatuu kaupan lattialle. Kauppias soittaa hätänumeroon ja tilaa ambulanssin. Haartmanin sairaalassa kerjäläisellä todetaan aliravitsemustila. Hän jää muutamaksi päiväksi yhteiskunnalle kalliiseen sairaalahoitoon.